Viljan esipuhdistusjäte ei ole jätettä, vaan kierrätystä, kun bioenergia laitetaan lämmittämään viljankuivuriin.
Kauhajoen Päntäneellä kolmen miljoonan kilon kuivaukseen kului 5 000 euroa, alle 2 euroa per viljatonni. Puskankylän Kuivuriosuuskunnan öljylasku olisi ollut noin 100 000 euroa, 40 euroa per tonni.
Kauhajoen Hyypässä Kiviluoman Maa- ja Kotitalousseura on kuivannut esipuhdistusjätteellä neljän syksyn ajan liki nollakustannuksin.
Jari-Matti Kiviluoma kauhoo esipuhdistajan tuottamaa kierräysenergiaa. Jätteestä syntyy kuumaa ilmaa, jolla vilja kuivaa tehokkaasti.
Biokuivureiden uskomattoman halvat kustannukset
Jokapoika ei heti usko, että vilja voidaan kuivata ilman polttoainekustannuksia. Pauli Yli-Hyövälti Puskankylän Kuivuriosuuskunnasta sanoo, että nykyisillä öljyn hinnoilla ei olisi ollut edes mahdollista rakentaa nykyaikaista kuivuria sheikkien tuottamalla märällä fossiillipolttoaineella. Jos katsotaan Exelistä, niin esipuhdistusjätettä pitäisi syntyä vain prosentti, eikä sen pitäisi riittää teoriassa tuottamaan riittävästi polttoainetta. Lajittelujäte ja kuivana vastaanoteusta viljasta syntyy myös polttoainetta.
Jos kuivataan hakkeella, pitää pinta-alan olla lähemmäs 500 hehtaaria, jotta takaisinmaksuaika olisi edes kohtuullinen.
Kun Pauli Kiviluoma heitti ajatuksen biopannusta kuivurin lämmönlähteenä, hän koki ensin vasta-ajatuksia, mutta laskelmien osoitettua, että kuivauskustannukset putoaisivat liki nollaan, pieni kriittisyys katosi.
Vilja voidaan kuivata pääomakustannuksilla ja pienillä muuttuvilla kuluilla. Monelta öljylasku on vienyt sadon tämän hetkisestä arvosta noin kolmanneksen harakoille savuna ilmaan.
Kuivureiden tekniikka on nyt siirtynyt 2010-luvulle. Kun rekka noutaa kuorman, voidaan lastaussiiloon lastata valitusta varastosiilosta 40 tonnia valmiiksi kännykällä kotoa käsin. Päntäneen osuuskunnassa on kaavailtu peilien asentamista viistoon, jotta lastauksen näkee kiipeilemättä kuorman päälle.
Kaksoiskuivuri on biokuivauksen avainsana
Kummassakin osuuskunnassa on kaksoiskuivuri. Jotta biopannu saadaan täyteen hyötyyn, on sen voitava paahtaa koko ajan. Kun toista jäähdytetään, käännetään kuivausilma toiseen. Näin pesää ei tarvitse ajaa alas jäähdytyksen ajaksi.
”Teho on yllättänyt”, sanoo Pauli Yli-Hyöväti.
Kaksoiskuivurilla on monia muitakin hyötyjä. Supermärkää viljaa voidaan kierrättää toiseen koneistoon, jos se uhkaa takeltua ja jumittua. Etenkin vehnä on yli 30-prosenttisena puuroa.
Periaatekuva Biofiren laitteistosta. Liikuvalla arinalla varustetun keraamisen palopään jälkeen on etupesä ja lämmönvaihdin. Kaikki lämpö otetaan talteen. Palokaasut ovat noin 320–340 astetta. Hyötysuhde on 90 prosenttia.
Biopannu pitää kuivausilman lämpötilan vakiona
Reijo Santala on Biofiren toimitusjohtaja. Pitkän linjan bioenergiamies on viettänyt valtavan määrän aikaansa pannuhuoneissa.
Biofiren Palokärki – poltin on keraaminen. Se kykenee polttamaan viljaa pienilläkin 60 kilowattisilla palopäillä. Reijo Santala sanoo oppivansa koko ajan uuttaa, vaikka hän on häärännyt kotimaisen energian kanssa jo 80-luvulta lähtien. ”Viimeisen viiden vuoden aikana on menty rajusti eteenpäin”, hän sanoo. Kuvan palopää tuottaa todellista maksimitehoa 850 kilowattia.
Biofiren automatiikka hoitaa tasaisen lämpötilan kuivuriin kelistä riippumatta säätämällä puhallusta ja polttoaineen syöttöä. ”Öljypannu syöttää vakiona sitä mitä suutin tarjoaa. Kylmänä yönä saattaa kuivauslämpö pudota lähelle 60 astetta, vaikka öljynkulutus on vakio”, sanoo Yli-Hyövälti.
Kun lämpötila on koko ajan säädetyssä 85 asteessa, kuivaaminen on tehokasta. Ulkolämpötila vaikuttaa paljon, ilman kosteudella ei ole paljonkaan merkitystä. Säätäminen tapahtuu täysin portaattomasti, eikä perinteisesti on-off -tyylillä.
Automatiikka on biolämmityksen avainsana. Biofiren kosketusnäyttöä voidaan seurata ja säätää kännykällä ja läppäriltä. Automatiikka tekee kuivurinhoitajan hommia itsekseen.
Kuivuriosuuskunnat ovat tulevaisuutta
Pauli Yli-Hyövälti sanoo, että isossa yksikössä kaikki on helpompaa. Osuuskunnan puuhamies näkee viljankuivauksen laajentuvan perusinvestoinnin jälkeen. Maaliskuussa aloitettiin pohjan tekeminen. Asentajat tulivat vapun aikoihin paikalle. Nyt on pientä ovien laittoa ja muuta siivousta.
”Kun hetken puhalletaan, niin asioita aloitetaan kehittelemään vaakoja parantelemalla ja siemenviljan käsittelyä tehostamalla.”
Osuuskunnat eivät ole kateellisten Golgatoja. Päntäneen porukka teki 40 000 euron edestä säästöjä, kun he tekivät itse esivalmisteluja.
”8 000 tuntia tehtiin töitä 11 miehen voimin”, kertoo Yli-Hyövälti.
Kun kaikki osallistuvat töihin, toista ei tarvitse karehtia. Jokainen tietää, että kysymys on tulevaisuudesta, jossa halpa bioenergia näyttelee suurta osaa.
Ei kommentteja