Lampolampun alla_small
Yleinen 2

Viljelijät tarvitsevat oikeusturvaorganisaation

· 31.3.2016

Tohmajärveläinen sianjalostaja Jouko Penttilä haluaa avata keskustelun viljelijöiden valtakunnallisesta oikeusturvaorganisaatiosta.

”MTK:n tehtävä on tehdä politiikkaa. Yksittäisen jäsenen asioiden ajaminen ei istu etujärjestön toiminta-ajatukseen.”

Viljelijät ovat avuttomia virkamiesten edessä.

”Meidän on itse tehtävä jotain oikeusturvamme eteen”, Jouko Penttilä sanoo ja heittää ehdotuksensa keskustelun avaukseksi.

Viljelijän oikeusturva koetuksella valvonnoissa ja sanktioinnissa

Jouko Penttilän mielestä erityisesti tukivalvonnoissa ilmenneet puutteet heikentävät perusteellisesti kansalaisten oikeusturvaa.

Tukivalvontojen sanktiot asetetaan voimaan usein ilman viljelijän mahdollisuutta oikoa selkeitä valvojien tekemiä virhearviointeja.

Päätöksistä valittaminen ei ole käytännössä edes mahdollista. Lukuisissa ilmenneissä tapauksissa oikaisupyyntö käsitellään vain hallintomenettelyn osalta. Valvojan päätöstä ei kyseenlaisteta, vaikka asiassa olisi selkeä virhe.

Valituksen käsittelee usein myös sama taho, joka on valvonnan tehnyt.

Valvontaeläinlääkärien kyseenalaiset arviot saattavat tulla kalliiksi

Jouko Penttilällä on omakohtaisia kokemuksia valvontojen yhteydessä ilmenneistä oikeusturvapuutteista. Sikafarmarille on tulossa vielä vahvistamattomat 29 prosentin tukisanktiot, jotka tarkoittavat toteutuessaan kymmeniä tuhansia euroja.

Jalostussikalassa eläinten hoito vaatii erityistä osaamista ja ammattitaitoa. Sikafarmari sanoo, että hänen sikansa käyttäytyvät aina poikkeuksellisen tuttavallisesti uuteen paikkaan tullessaan.

Jouko Penttilä kertoo miten hänen kohdallaan viljelijän oikeusturva on pettänyt:

”Eläinsuojeluvalvojat väittävät, että ilmastointi on painovoimainen, vaikka puhaltimia on toiminnassa. Väitetään, että suuri osa vesinipoista ei toiminut, vaikka palattuani jokaisesta tuli vettä.
Sanktioita tuli myös vapaaruokinnan käytöstä, joka oli myös puhdas väärinymmärrys.
Tarkastuksesta, jossa en ollut itse mukana, sanktioidaan valoputkista, joista on laskettu vain osan toimivan. Vasta nähtyäni lopullisen seuraamusehdotuksen olen tajunnut, että työntekijäni jouduttua sekoittamaan työpäivänsä esitelläkseen toista pitopaikkaa, hän on kiireessä sytyttänyt vain osan valoista, ja siitä sanktioidaan. Ongelmaa ei ilmeisesti olisi tullut, jos valoja ei olisi sytytetty lainkaan.
Tuntuu melko oudolta myös moite, että toiseen yksikköön siirtoa odottavia porsaita ei oltu pesty. (Sikoja ei yleensäkään pestä eikä laki sitä edes edellytä.)
Kummallakaan käynnillä ei ole todettu yhtään hännänpurentaa. Sikoja lähtee teurastamoon joka viikko, ja ne ovat poikkeuksellisen terveitä. Siitä huolimatta olen saanut tarkastajilta moitteet sioille sopimattomasta sikalailmasta.
Erikoisen hätäisen diagnoosin tarkastuseläinlääkärit olivat tehneet myös erään sian jaloista, kun moittivat sen jäämisestä ilman antibioottihoitoa. Parin viikon kuluttua sika meni teurastuksessa läpi ilman huomautuksia. Eläinsuojelueläinlääkäreiden tietoon tulisi saattaa, että kaikkea tarpeetonta antibioottien käyttöä tulee välttää.
Asiassa on seuraavaksi valitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olen liian pitkään yrittänyt pärjätä asiassa omin neuvoin ja joutunut suonsilmään.
Mutta tilannepa on se, että asianajajat alkavat kieltäytyä. Asiakokonaisuus on liian työläs ja erikoisosaamista vaativa.”

Tuenhakija on aina se joustava osapuoli

Penttilä kertoo lisää:

”Tunnetustihan järjestelmä on luotu periaatteelle, että kaikessa joustava osapuoli on tuenhakija, onpa kyse aikatauluista, virheistä ohjeissa, tehdyistä virheistä, tai vaikka päätöksien edestakaisin sahaamisesta.

Kaikissa tapauksissa rankaisu on keskitetty tuenhakijalle, ei koskaan hallinnolle tai sen virkamiehille.

Niinpä hallinto on turvonnut kestämättömän suureksi, ja sen virkapaikoista on tullut hyvin haluttuja, koska niihin päässeiden elinturva on korkea verrattuna hallinnoinnin kohteena oleviin viljelijöihin. Päättäjille pitäisi kirkastua, että tämä kehitys ei voi jatkua ilman, että koko ruuantuotantorakenne lysähtää.”

Jouko Penttilän ehdotus: Valtakunnallinen maaseudun oikeusturvavakuutusyhdistys

  1. Jäsenten oikeusturvatapauste kirjaaminen ja tilastointi
  2. Erikoisasianajajien rekrytointi ja koulutus jäsenien tarpeisiin.
  3. Nopea jäsenetuhintainen asiantuntija-apu jäsenten ongelmatilanteissa.
  4. Jäsenten koulutus ennaltaehkäisemään joutumista oikeusturvaloukkuihin.
  5. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun maaseudun asukkaiden ja yrittäjien oikeusturvan parantamiseksi
  6. Jäseneen kohdistuvien oikeudellisten hyökkäyksien ennaltaehkäisy esim. jäsenyystunnuksin, kuten jäsenyyspostilaatikko, jolloin mihin tahansa toimiin ryhtyvä tietäisi, että tarvittaessa vastassa on juridisesti asiantunteva puolustus.
  7. Pyrkiminen vaikuttamaan kaikkeen lainsäädäntöön siten, että jo valmisteluvaiheessa estettäisiin oikeusturvaloukkujen syntyminen.
  8. Vaikuttaminen EU:n toimintaan siten, että päätökset antaisivat maaseudun asukkaille oikeudellisesti turvatumman elämän. Mahdollisesti vastaava toiminta voisi olla tarpeellista suomalaisen mallin mukaisesti muissakin EU-maissa.

Jouko Penttilä haluaa virittää keskustelua aiheen ympärillä. Keskusteluun voisivat osallistua myös aiheesta oikeasti kiinnostuneet juristit.

”Maaseutuyrittämisen oikeudelliset haasteet ovat sikäli mutkikkaita, että pintaliidolla tässä ei pärjää”.

 

Toimittajalta

Oikeusturvaorganisaation perustaminen olisi perusteltua — ”MTK ei voi olla kaikesa mukana”

 

MaaseutuMedianhaastattelussa puheenjohtaja Juha Marttila sanoi, että talouspoliittinen etujärjestö ei voi olla kaikessa mukana.

Toisin sanoen viljelijät ovat tällä hetkellä omillaan oikeusturvansa kanssa, ainakin yksittäistapauksissa.

Uuden oikeusturvaorganisaation perustaminen olisi tarpeen.

Mutta onko se mahdollista?

Lue Marttilan haastattelu tästä.

 

Voitte osallistua keskusteluun MaaseutuMedian kommenttipalstalle.

Voisit tykätä myös näistä

2 Kommenttia

  • mulkkujooseppi kommentoi: 2.4.2016 klo 16:10

    Asiaa joka sana. Tämä järjetön alistaminen ilman todellista puolustus mahdollisuutta on loputtava. Uusi yhdistys heti työnalle. Jäseniä esim 5000kpl * 500€ = 2,5 milj €.

    Mitä rahalla saisi? Mitään pelkäämättömän esim juristin vuosikustannus 120000€/v tarkoittaa 20 kpl ärhäköitä viljelijöiden puolustajia.

    Aika on tullut. Emme siedä enää sortoa ja petosta. Helsinkiin lähdettävä uudelleen.

    Vastaa
  • Monta tällaista nähnyt kommentoi: 30.4.2016 klo 16:24

    Kyllähän näitä virkaeläinlääkärien mielivaltaisuuksia on jo niin runsaasti joka puolella, että ei ole näillä toimilla mitään tekemistä eläinsuojelun kanssa. SImputtamistahan tuo on ja vielä ihan sellasista, mitä vastaan ei voi puolustautua.

    Vastaa

Vastaa