Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, olipa kyseessä ilmastokamppailun kaipaamat hiilen varastot tai uusien sellutehtaiden puun tarve.
Ennen toista maailmansotaa olimme metsien hupenemisen kaudella. Alimmillaan metsävaramme putosivat 1370 miljoonaan kuutioon.
Artikkelikuva: Urho Karin albumi. Kuva ajalta, jolloin puun kuorta, pettua kerättiin ravinnoksi.
Teksti: Professori Veli Pohjonen
Soistuminen heikentää puun kasvua, ojitus auttoi
Metsäprofessori Olavi Huikari opetti 1950-luvulla, että metsiemme heikohko kasvu johtui osaksi kangasmetsiin hiipivästä soistumisesta. Soistumista tapahtui edelleen ja nimenomaan kangasmailla. Alamaiden lampien umpeenkasvun osuus soistumisesta oli vain kymmenen prosenttia.
Kangasmetsien soistumiselle oli saatava loppu. Metsiämme oli parannettava, ojittamalla. Puu alkoi ojikoilla kasvaa. Metsävaramme nousivat yli 1500 miljoonan kuution vuonna 1965 ja yli 2000 miljoonan kuution vuonna 1997.
Kun kangasmaiden ojitus saatiin valmiiksi, keskityimme metsien uudistamiseen. Vajaatuottoiset metsät uudistettiin täystuottoisiksi metsiksi auraamalla.
Havupuiden vuosikasvu kohenee
Nykyajan talous haluaa metsistämme biomassaa yhä enemmän. Sen saavuttamiseen perinteinen metsän parantaminen ei enää riitä. Tarvitsemme etevää metsänviljelyä. Sitä tarvitsee myös ilmastokamppailu.
Luonnon moninaisuus tarvitsee myös suojelumetsiä. Ilmastokamppailussa ne toimivat välttämättömänä, pysyvän hiilinielun puskurina.
Luonnonvarakeskus on osoittanut, että talousmetsissä havupuiden vuosikasvu kohenee edelleen 15-30 prosentilla, kun siirrymme maatiaissiemenestä jalostettuihin istutustaimiin. Ne ovat peräisin siemenestä, joka on saatu risteyttämällä sekä tasaisen varmoja kotimaisia että hieman eteläisempiä, kovakasvuisempia emopuita.
Havupuun taimen hienoinen eteläisyys sopii lämmenneeseen ilmastoomme. Perimältään eteläisempi puu kasvaa aina pohjoista puuta nopeammin.
Lannoituksella kasvua
Toinen puunkasvun ponne on täsmälannoitus. Kangasmetsien puut hyötyvät typestä, ojitusmetsien puut hyötyvät lämpövoimalan tuhkasta.
Osansa metsien kohenevaan kasvuun on antanut kasvihuoneilmiön hiilidioksidi. Sen päivittäinen mittaus ilmakehästä alkoi vuonna 1958 Mauna Loan vuorella Havaijilla. Silloin hiilidioksidin pitoisuus ilmassa oli 315 miljoonasosaa. Toukokuussa 2021 lukema on 420 miljoonasosaa, eli 33 prosenttia korkeampi.
Veli Pohjonen
Maat. ja metsät. tri
Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa
Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa
93800 Kuusamo
Ei kommentteja