Vilokin konkurssipesä – vuosikymmenen eriskummallisin oikeudenkäynti?

Eero Vilokin konkurssipesä on kestänyt Iisalmen käräjäoikeudessa nyt kymmenen päivää yhdeksän valmisteluistunnon lisäksi. Ostajatahon edusmies, pesänhoitaja Mikko Hakola ilmoitti, että pesän varat alkavat loppua.

Käräjillä on puitu kymmenen pitkää päivää sitä, onko Vilokin omaisuus myyty alihintaan, kun se on myyty 86 prosentin alennuksella.

Konkurssimenettelyä ohjataan tarkasti lailla, jota ilmeisesti ei ole noudatettu miltään osin.

Eero Vilokki on edelleen maatilansa omistaja. Vilokin puolustusta oikeudessa hoitivat Robert Slotte ja Seppo Piippo.

Eero Vilokin velat lisääntyvät joka kuukausi 40 000 euroa.

Eero Vilokin konkurssipesä on nyky-Suomessa käsittämätön asia

Vilokin konkurssipesä myytiin ilman lain vaatimia asiakirjoja.

Kauppakirja tehtiin ilman vannottua pesäluetteloa, valvottua saatavaa, arviokirjoja ja velkojainkokousta, jotka laki vaatii. Myös Eero Vilokin olisi pitänyt lain mukaan hyväksyä omistajana kauppa.

Kauppakirjan laatimisen jälkeen hänet ajettiin yön selkään kodistaan ja lukot vaihdettiin, vaikka ei ollut selvillä, mikä on Vilokin henkilökohtaista omaisuutta, mikä toiminimen ja mikä työntekijöiden.

Myös Vilokin sedän syytinkioikeus kumottiin saman iltana.

Tiesikö pesänhoitaja Mikkoa Hakola edes, mitä hän oli myymässä?

Toimittiinko konkurssimenettelyssä edes lain mukaan?

Konkurssimenettely on tarkoin lain säätämä, milloin lähtökohtaisesti saa myydä ja milloin ei.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että pesänhoitaja Mikko Hakola ei ole toiminut lain edellyttämällä tavalla — se selviää aikanaan.

Mitään ei saa myydä ennen pesän valvontaa. Valvonta vahvistaa saatavat ja saamamiehet valvovat yhteiset saatavat.

Velkojain kokous pidettiin vasta kaupan jälkeen, kauppakirjaa allekirjoittaessa ei edes tiedetty mitä saatavia on vahvistettu. Velkojainkokous olisi pitänyt lain mukaan pitää ennen kauppaa.

Konkurssiasiamies Helena Kontkanen on tämän kaiken myös hyväksynyt.

Puhelinkuulustelussa Kontkanen siteerasi konkurssilakia: ”Pesänhoitajan tehtävä on myydä mahdollisimman korkeaan hintaan mahdollisimman pienin kustannuksin”.

”Pesänhoitajan tehtävä on myydä realisoitava omaisuus mahdollisimman korkeaan hintaan mahdollisimman pienin kustannuksin”.

Olemme tehneet hänen toimistaan oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun.

Samoin pesänhoitaja Mikko Hakolasta on tehty valitus asianajajaliittoon.

Pesänhoitaja Mikko Hakolasta on tehty valitus asianajajaliittoon.

Wikli Group vastaan Vilokki

Wikli Group on talouslaskentaan perehtynyt yritys. Oikeudessa Wikli Groupin työntekijä Tuomo Tikkanen todisti myös, että Hakola on yksi Wikli Groupin omistajista.

Tällöin Hakola oli laittanut kädet silmilleen.

Hakola toi todistajiksi kolme työntekijäänsä ja toimitusjohtajan, jotka eivät jäävänneet itseään, Osmo Aution,  avopari Aila Riikosen ja Tuomo Tikkasen.

Osmo Autio todisteli, että tila ei ole minkään arvoinen.Tilalla on iso navetta, 90 hehtaaria peltoa, 120 hehtaaria metsää, asuinrakennus ja paljon irtaimistoa. Lisäksi tilalla on arvokas kallioalue, joka olisi ollut murskattuna omistajalleen miljoonien arvoinen.

Wilki Groupin Osmo Autio todisteli, että tila ei ole minkään arvoinen.

Wiklki Groupin Osmo Autio ja Tuomo Tikkanen todistelivat, että tila ei ole minkään arvoinen.

Autio ja Tikkanen sanoivat, että navettaa ei voida myydä erikseen. Vilokin toinen avustaja, Seppo Piippo, kysyi Tikkaselta: Miten niin, kun sitä ei ole edes tarjottu erikseen”.

Pesänhoitajan todistajat lukivat todistuksensa papereista, käsikirjoituksesta.

Osmo Autio mitätöi arviokirjat. Hän oli todistanut, että lain vaatimilla arviokirjoilla ei ole merkitystä, vaan tuottolaskelmalla. Laki sanoo toisin.

Osmo Autio oli laatinut tuottolaskelman kaupanteon jälkeen, oikeuden istuntoa varten.

Oliko pesä pedattu yhdelle ostajalle?

Pesänhoitaja Mikko Hakola vannoi, että pesälle ei ollut muita ostajia. Tämä ei pidä paikkaansa: On ilmennyt, että ainakin neljä ostajaa ovat olleet kiinnostuneet tilasta, mutta Hakola ei ole luovuttanut heille tietoja kaupan kohteesta.

Oikeudessa kuultiin kahta valaehtoista todistajaa, Kari Niskasta ja Kalevi Toppia, jotka olisivat maksaneet tilasta moninkertaisen hinnan.

Kalevi Toppi tuntee urakoijana pellot. Hän lupautui maksamaan pelkistä pelloista 500 000 euroa.

Istunnossa kuultiin myös, että pesänhoitaja Mikko Hakola oli tilannut ”oikeanhintaisen” arviotodistuksen Jouko Kulinilta, Rakennussuunnittelu Kulin Oy:ltä. Hänen arviokirjansa neljä vuotta aiemmin oli ollut noin kolme miljoonaa, kun hän oli Proagrian palveluksessa.

Uusi arviotodistus, joka oli tehty samalle pohjalle, oli 307 000 euroa.

Jouko Kulin tunnusti oikeudessa, että uusi arviokirja, jonka hän oli laatinut kaupan jälkeen, oli pesänhoitaja Mikko Hakola tilannut kauppahinnan mukaiseksi.

Eriskummallinen oikeudenkäynti

Eero Vilokki oli oikeudenkäynnissä vastaajana ja kantajana. Vilokki koettaa saada omistamastaan tilasta mahdollisimman suurta hintaa konkurssipesän muodossa.

Samalla pesä, pesänhoitaja taistelee pesää vastaan.

Voiko pesänhoitaja Mikko Hakola edustaa Vilokin omaisuutta ja ostajatahoa samaan aikaan?

Tässä valossa ulkopuolisen silmin kokonaisuudessaan näyttää oudolta. Voiko pesänhoitaja, jonka vastuulla on huolehtia pesän omaisuudesta, edustaa myös vastapuolta, Maitopuro Ay:tä?

Vilokki joutuu siis prosessoimaan itseään vastaan.

Vilokki on edelleen omaisuutensa omistaja. Hänellä on edelleen omaisuuteensa lainhuudot.

---

Toimittajalta

Eero Vilokin raskaat päivät

Oikeudenkäynnissä käsiteltiin suurelta osin kaikkea muuta, kuin varsinaista teemaa: kiinteistökauppaa.

Wikli Groupin väki Mikko Hakolan johdolla, keskittyi haukkumaan Eero Vilokin huonoa tilanhoitoa, peltojen kuntoa ja tilan kannattavuuttra. Käräjillä oli kyse ainoastaan kiinteistön kauppahinnasta, ei  tilan kannattavuudesta kaupan jälkeen.

Eräs pesänhoitajana toiminut henkilö sanoo, että pesänhoitajan tehtävä ei ole pohtia, mitä pesälle kaupan jälkeen tehdään.

Keskiviikon istunto kesti puoli yhteentoista. Vilokki oli joutunut poistumaan kesken istunnon pois salista. Vilokki kertoi oikeudenkäyntien olleen äärimmäisen raskasta aikaa.

Oikeudessa Vilokin puolustus, Robert Slotte ja Seppo Piippo esittivät kirjanpitoa, jonka mukaan Vilokin tila oli tuottanut verotettavaa tuloa joka vuosi 100 000 – 200 000 euroa.

Tuomo Tikkanen Hakolan todistaja Wikli Groupista, joka antaa viljelijöille maksua vastaan neuvoja, ei tiennyt pellon pH:n ja kalsiumin suhteesta. Siihen Seppo Piippo sanoi, että ”se siitä todistajasta”.

Ken vaivojansa vaikertaa, / On vaivojensa vanki. / Ei oikeutta maassa saa, / Ken itse sit’ ei hanki (Runo nuijasodan kapinapäälliköstä, Jaakko Ilkasta)

Oikeuden päätös tulee 14.11. 2019 klo 9.

Lue edellinen artikkeli Vilokin konkurssipesän myynnistä tässä.