Kun laarin mahtuu 8 tonnin edestä siementä ja lantaa, ja kylvöleveys on 6 metriä, kellepä ei kone kelpaisi. Antti Nikkolalle ainakin kelpasi. Vaikka miehellä on reilu ala kylvössä, silti kaupat tehtiin vasta, kun löytyi käytetty, 400 hehtaarin kylvöt ajettu VM.
Nikkolan ensimmäisen vuoden kylvöt saavat miehen toteamaan laitteen olevan hyvä. Talousmiehenä ennen leipänsä tienanneen farmarin ajatuksia eivät ohjaa mielihalut vaan taloudelliset perusteet.
”En minä tätä kylvämistä herkkuna pidä, mutta tätä on tehtävä”, sanoo sianlihaa ja maitoa tuottava työmies.
Kahdeksan tonnin säiliöt olivat tärkeä hankintaperuste, kun pellot ovat hajallaan, eikä apulanta- ja siemenkuormia ole väkeä kuskaamassa. Kun kone täytetään kotoa, sillä kylvää 12–13 hehtaaria raskasta ohraa, joskus enemmänkin.
Nikkola ajaa pientä peltoa edes takaisin 15 kilometrin tuntivauhdilla. Vieskalaisen vannas piiskaa siemenet maahan kovassakin vauhdissa, kun vannaspaine pitää kiekot maassa. Vauhtia pystyy myös pitämään, kun vantaita on vähemmän.
Farmarin mieleen ovat erityisesti syöttölaitteet, jotka tyhjenevät täysin. Kun siemenelle ja lannoitteelle on yksi suppilo, voidaan kone ajaa niin tyhjäksi, ettei pohjalle jää kuin sangollinen. Hälytykset eivät tainneet toimia aivan toivotusti, kun naapurit huomauttelivat kylvöaukoista.
Myös päisteen jälkeen aloituksissa ajotekniikka petti hiukan: kylvö alkoi pari metriä liian myöhään. Kylvöaukot siellä täällä todistavat, että jokaisen koneen kanssa pitää tulla sinuiksi
VM pitää kiinni periaatteistaan
VM pitää edelleen kiinni suorakylvövantaastaan. Suurin osa käyttäjistä on mieltynyt juuri VM:n Aitosuorakylvö-periaatteeseen.
Terminä siitä on vuosien saatossa tullut hiukan kulutkin hokema. Harva kuitenkaan enää epäilee VM:n suorakylvövantaan toimivuutta – kilpailijatkin ovat nöyrtyneet sitä jäljittelemään. VM on vähän kuin 80-luvun BMW mainoksessa: tämä on ehkä halutuin, muttei koskaan myydyin.
Jotkut ovat ihmetelleet, eikö VM voisi antaa periksi vannasratkaisustaan ja kehittää myös edullisemman laahavantaan. Myynti voisi lisääntyä, koska VM tarjoaa muitakin hyviä ominaisuuksia. Toisaalta koneen brändi lepää juuri kylvövantaassa, johon syötetään lannoite sekä siemen.

Markkinoilla on kaksi tapaa syöttää lannoitetta ja siementä: joko nastat ovat kokonaan näkyvissä tai, kuten VM:n tapauksessa, syöttörihlojen vauhti pidetään vakiona, mutta niiden ottavuutta säädetään työntämällä sisään tai ulos.
Filosofiaa ja uskomuksia
Antti Nikkola sanoo, ettei enää ottaisi muuta vannasta, vaikka pienempään rahaan olisi tarjolla. VM on tehnyt niin uskollista työtä ideologiansa eteen, että nyt muutkin valmistajat jo matkivat ajatusta.
Aikanaan peistä väännettiin siitä, sopiiko siemen polttavan lannoitteen viereen. VM:n vastaus oli, että kun voima on vierellä, se on heti käytössä. Vallalla oli liki uskonpuhdistus asian tiimoilta. Kun aika on lieventänyt molempien leirien fanaattisuutta, vieskalaisen valinta ei ole enää moraali- eikä uskonkysymys.
Nikkolan Antin koneen hankinnalle oli selkeät järkiperusteet.

Pieni virhe voi johtaa keljuun vaurioon. Johtonippu on hankautumassa puhki, kun sitä ei ole suojattu kunnolla.
Joka koneessa miinuksetkin
VM saa Nikkolalta myös sapiskaa. Letkujen asentamisessa oli hätiköity, ja ne hankasivat pyöriä. Osa letkuista oli jo melkein puhki, kun Nikkola onneksi huomasi asian. Laaduntarkkailusta ei saisi tinkiä.
Puhaltimella siemenen ja lannoitteen syytävä kone pitää hyytävää ulinaa, melkein merkistä riippumatta. Melu ei kylväjää haittaa, mutta yötyöläiselle saattaa mökin mummo mulkaista verhonraosta.
Ohjaamossa viisi näyttöä ja kännykkä
Nikkolan antin uudehkon John Deere 6170 R -traktorin hytissä on etummaisena Pöttinger 6600 -noukivaunun ohjauspaneeli. Sen takana on Jontikan automaattiohjauksen ohjausterminaali. Traktoria ostettaessa Nikkola ei tiennyt, että siinä oli valmius automaattiohjaukseen, kunnes Agrimarketin Konekeskuksen tuoteryhmäpäällikkö Harri Muilu otti yhteyttä.
Muilu kertoi, että jos traktoriin asennetaan antenni, automaattiohjaus olisi valmis käyttöön.
”En käytä sitä joka lohkolla, mutta verraton peli se on”, sanoo Antti Nikkola.
Alimpana on tietokoneen ruutu. Taaimpana käden ulotttuvilla on VM:n ohjaukset. John Deereen on kopioitu Fendtistä tukirauta, johon on ohjaimet on asennettu siististi.
”Käytettävä ohjain pitää olla hollilla. Kurkottelemisesta ei tule mitään.”
Hommat pitää hoitua tyylillä ja vauhdilla. Pieni tuunaus ei maksa mitään, mutta tuunaamatta jättäminen voi maksaa.
Ei kommentteja