Weda Nutrix antaa pikkuporsaille hyvän lähdön elämään. Possut tottuvat syömään alusta alkaen muutakin ruokaa kuin emän maitoa. Hyppösen tilan sikalassa porsaille jaetaan tuoretta ruokaa pieninä annoksina jopa 300 kertaa päivässä.

Hyppösen tilalla on ollut sikoja vuodesta 1967 asti. 29-vuotias Antti on kolmannen polven sikayrittäjä. Hän osti tilan vanhemmiltaan Martti ja Päivi Hyppöseltä vuonna 2018. Tilalla on kolme työntekijää.
Minä en pidä sikoja, minä kasvatan sikoja
Isokyröläinen Antti Hyppönen on sianlihan tuotannon ammattilainen, nuoresta iästään 29 iästä huolimatta. Hänen sikalansa 200 emakkoa tuottaa 33,5 – 35 porsasta vuodessa. Emakot tuottavat siis vuodessa parhaimmillaan 7000 porsasta. Tällaiseen lukemaan päästään vain, jos jokainen osa-alue on tarkasti näpeissä ja eläinten hyvinvointi huipputasolla.
Pikkupossuista 1/3 siirretään 550-paikkaiseen lihasikalaan, 2/3 porsaista hän myy eteenpäin yhteistyökumppanilleen.
Porsaiden on oltava hyväkuntoisia ja pullean virkeitä, jotta menekki on taattu. Hyppösen tila on panostanut jokaisen eläinryhmän tarkkaan ruokintaan. Kaikilla ikäryhmillä on omat vellit.
Nuoren sikafarmarin sanoma on selkeä: ”Minä en pidä sikoja, minä kasvatan sikoja”.
”Pitäminen ja kasvattaminen, kaksi eri asiaa. Koiria voi pitää lemmikkinä, mutta sikoja kasvatetaan.”
Porsaat saavat ruokaa jopa 300 kertaa päivässä
Porsaiden ruokinta on optimoitu liemiruokkijalla. Weda Nutrix jakaa rehua jokaiseen karsinaan aina, kun kuppi on tyhjä. Tietokoneen ruudulta näkee venttiilikohtaiset päivittäiset tiedot. ”Parhaana päivänä ruokintakertoja on ollut 300. Yleensä ruokintakertoja on 150.”, Antti sanoo.
Kun anturi huomaa kupin olevan tyhjä, Nutrix jakaa aina tuoretta rehua pienin 0,5 – 1,5 desin sykäyksin. Päätteeltä Antti voi seurata, paljonko kussakin karsinassa on jaettu ruokaa. Digitalisaatio on sikalan arkipäivää.
Kun porsaat saavat rehua muualtakin kuin eakon nisistäemakon alla voidaan pitää enemmän possuja, eikä apuemakoita tarvitse olla niin paljon. ”Toki niitäkin pitää olla, mutta jos emakolla on 16 nisää, alla voidaan pitää 14 porsasta lisäravinnon turvin.”
”Opetan possut syömään niin paljon kuin ne jaksavat ja kykenevät.” Possujen vieroituspainot ovat korkeat — kolmen viikon ikäisenä possut painavat 7,5 – 8 kiloa.
Ennen Nutrixia oli vieroituspaino isompikin, mutta silloin piti kierrossa olla enemmän emakkoja, turhia emakkoja, koska tarvittiin enemmän apuemakoita, ”ammoja”.
Tilalla on kahden viikon kierrossa 11 ryhmää.
Investoinnit kerralla kuntoon
Nyt näyttää siltä, että kaikki on tehty klimpissä (klöntissä), mutta ne investoinnit olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Ruokkijalla on tietty tekninen elinkaari. Antti sanoo, että jos ostat auton ja ajat sillä 24/7, se on loppu 15 vuodessa.
Hyppösen tilalle tuli ensimmäinen liemiruokkija vuonna 1989, jota päivitettiin 2005 muun muassa lisäsäiliöillä. Oli aika hankkia uusi.
”Ennen sukupolvenvaihdosta sovimme vanhempieni kanssa, että he eivät loppuaikoina investoi mitään, vaan minä tein kaikki investoinnit oman mieleni mukaan.”

Kuvituskuva. Pienen porsaan hyvinvointi vaatii paljon osaamista hoitajaltaan. Kun possu voi hyvin, voi hoitajakin hyvin.
Vanhaan ruokkijaan tehtiin ylläpitäviä huoltoja, kuten venttiilikumien vaihtoja. Ongelmaksi muodostui vuotavat venttiilit, koska rungot olivat niin kuluneita. Ongelmana oli myös, että kun ruoka oli aina putkessa. Ja sehän käy, vaikka siellä käytettiin happoa. Weda on vesityöntöinen. Putkeen ei jää happanevaa rehua.
”Weda on saanut hyvää palautetta muilta farmareilta ja tämä tuntui parhaalta.” Antti sanoo ottavansa vuosihuoltosopimuksen. Hän pitää ennakoivaa huoltoa tärkeänä. Sitä ei ennen ole ollut. ”Ennen on korjattu kun jotain on mennyt rikki.”
Antti sanoo laittavansa rahaa ”räystäisiin”, koska sikala tuottaa koko ajan. ”Voin ostaa huonomman puimurin, tai vaatimattomamman traktorin, jolla tehdään töitä vain parisataa tuntia vuodessa. Ruokkija on käytössä 24/7 joka päivä.”
llman rehunvaihdoksia porsas voi paremmin.

Antti täyttelee siiloja joka päivä. Joskus vähän holvaa, mutta se on pikkujuttu. Varsinkin rasvainen maitojauhe saattaa kovettua.
Ilman rehunvaihdoksia porsas voi paremmin
”Jos mä ostan automaattisen järjestelmän, haluan että se on automaattinen”.
Porsaiden ruokinta aloitetaan maidolla, sitten seuraa prestartteri ja startteri. Ruokinta jatkuu samalla rehulla välikasvatukseen ilman rehuvaihdoksia.
”Jo neljä vuotta ennen Nurtixia on annettu possuille lientä, ettei tule stressiä. Kun porsas oppii juomaan maitoa, miksi sen pitäisi opetella syömään kuivaa rehua?”
”Kun porsas oppii juomaan maitoa, miksi sen pitäisi opetella syömään kuivaa rehua?”
Jokaiselle eläinryhmälle, porsaille, lihasioille ja emakoille on oma tiivisteseoksensa. Imettävä emakko syö päivässä enemmän kuin vieroitettu porsas painaa, 8 – 9 kiloa.
Ruokintahygienia edellä
Illalla kun Antti lähtee työmaalta viimeisenä pois, hän tarkistaa, että rehua on varmasti vielä vähän jäljellä. Ruokkijakoneisto starttaa itsensä puoli kahdeksalta aamulla. Joka torstai se pesee itsensä.
Linjastojen alastulot pestään kahden viikon välein.
Weda Nutrixin ruokintasäiliöt pestään käsin joka torstaiaamu.
Liemiruokkijaan sisältyy neljä säiliötä. Porsaille ja imettäville ruoka tehdään puhdasvesisäiliöstä. Ylimääräinen vesi tulee käyttövesisäiliöön, jonka vedestä tehdään ruoka lihasioille ja joutilaille. Sekoitussäiliöitä on kaksi.
Antti Hyppönen on tehnyt ison satsauksen tulevaisuuteen eläinten ehdoilla. Hänellä on myös vapaaporsitus, kuten yhä useammilla tiloilla.
Hän suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisena. ”Koska olen nuori yrittäjä, minulla on paljon aikaa edessä”.
Lue artikkeli Alhon maatilan vapaaporsituksesta.
Artikkeli tehty yhteistyössä Weda Suomi kanssa.
Ei kommentteja