Yhden miehen oikeustaistelu finanssijättiä OP-Pohjolaa vastaan käydään vakuutusoikeudessa 3.- 7. toukokuuta.
Jos kantaja, entinen vakuutusasiamies voittaa, kyseessä voi olla satojen miljoonien eurojen palkkavaatimuksien ja maksamattomien työantajakulujen korvaukset, jopa mittavien yhteisöverojen takaisinperintä.
Jos finanssijätti voittaa kiistan, koko Suomen työmarkkinajärjestelmä saattaa muuttua monilla aloilla.
Vakuutusoikeuden päätös määrittelee mikä on työntekijän ja yrittäjän aseman.
Oikeudenkäynnin poikkeuksellisuutta kuvaa, että vakuutusoikeuden viiden päivän käsittely tehdään suullisesti sekä kirjallisesti.
Oikeuden päätös merkittävä koko Suomen työmarkkinoiden kannalta
Tero Korhonen, entinen Pohjola Vakuutus Oy:n vakuutusasiamies, on nostanut kanteen vuonna 2016 finanssijätti OP-Pohjolaa vastaan työsuhdekysymyksestä.
OP-Pohjolaa epäillään työantajan velvoitteiden laiminlyönneistä työnantajan.Kyseessä on yksityishenkilön ja finanssijätin oikeustaistelu.
Kyseessä on yksityishenkilön ja finanssijätin oikeustaistelu.
300 vakuutusasiamiestä oli Korhosen lailla yrittäjän asemassa 15 vuoden ajan, mutta he joutuivat tekemään virkailijoiden töitä ilman, että siitä maksettiin. Asiamiehet saivat palkkioita ainoastaan vakuutusmyyntiprovisiosta. Yrittäjät eivät kyenneet kuitenkaan tekemään leipätyötään, koska heidät velvoitettiin olemaan konttorissa. Vakuutusmyynti on asiakkaiden tapaamista kasvokkain.
Vakuutusoikeudessa velvoitetaan kuultavaksi kantajan todistajina entisiä aluejohtajia, aluemyyntipäälliköitä, entisiä pankinjohtajia sekä vakuutusasiamiehiä.
Korhonen itse toimii edelleen vakuutusalalla asiantuntijatehtävissä.
Vakuutusoikeuden päätöksestä tulee ennakkotapaus: Jos työntekijöistä tehdään ammatinharjoittajia, ammattiliitot eivät voi puolustaa heitä, kuten työntekijöitä voidaan.
”Tarvitaanko SAK:ta tai ammattiliittoja sen jälkeen ollenkaan?”, todistajat miettivät.
Aluejohtaja: Hyvä, että kuuma ja arka aihe käsitellään oikeudessa
Ex-aluejohtaja ja kantajan todistaja oikeudessa, Timo Kyyriäinen aloitti uransa yli 30 vuotta sitten vuonna 1989. Hän ollut aluejohtajana Pohjolassa ja LähiTapiolassa. Vakuutusoikeudessa käsiteltävä asia on hänen mukaansa koko alalle iso asia, ei ainoastaan yhdelle vakuutusyhtiölle.
”Tämä on kuuma ja arka aihe, joka nousee esille ajoittain. Hyvä että vakuutusoikeudessa asia käsitellään ja käytetään aikaa, että haetaan linjaus.” Kyyriäinen ottaa esimerkiksi yksityisyrittäjinä toimivat kiinteistövälittäjät.
Yrittäjyydelle pitää Kyyriäisen mukaan luoda selvät raamit.
”Missä menee yrittäjyyden ja työsuhteen rajat.”
Tietosuojakäytännöt ovat myös höllentyneet vuosien aikana — Ennen ei ollut mitään asiaa pankin asiakkaiden tietoihin. Vakuutusasiehillä oli pääsy pankin ja asiakkaiden välisiin tietoihin.
Nykysuuntaus on hänen mukaansa menossa kevytyrittäjyyttä kohti. ”Missä menee yrittäjyyden ja työsuhteen rajat?” — Tähän saadaan vakuutusoikeudessa vastaus.
Sidoksia pienessä piirissä — Täyttääkö tapaus rakenteellisen korruption merkit?
Oikeudenkäynnissä on kyse siitä, onko kantaja Tero Korhonen ollut työntekijä – vai yrittäjäsuhteessa Pohjola Vakuutus Oy:ssä toimiessaan vakuutusasiamiehenä 2005-2015.
Vastaava tapaus on sattunut Sampo-vakuutuksen (nykyinen IF) kohdalla 2001. Tällöin asiamiesten työsuhde-epäilyistä on tehty mahdollisesti salassapitosopimus. Sopimuksen rahallinen korvaussumma ei ole tiedossa.
Eläketurvakeskus (ETK) on ratkaissut asian aiemmin Pohjolan vakuutusyhtiön hyväksi. Päätöksen mukaan Korhonen on ollut yrittäjäsuhteessa toimiessaan asiamiehenä.
ETK:lla on sidoksia vakuutusyhtiöihin.
ETK:lla on sidoksia vakuutusyhtiöihin.
ETK:n 30 – 40 miljoonan euron vuosittainen rahoitus tulee vakuutusyhtiöiltä. Ilmarinen on päärahoittaja kolmanneksen osuudella. Muita rahoittajia ovat Varma, ELO ja Veritas.
Ilmarisen ainoa myyntikanava on Pohjola Vakuutus Oy.
Henkilökohtaiset sidokset ulottuvat myös syvälle.
Ilmarisen entinen toimitusjohtaja Timo Ritakallio on OP-ryhmän pääjohtaja.
Entinen Pohjola Vakuutus Oy:n toimitusjohtaja, Jouko Pölönen on Ilmarisen johtaja.
Koska asiaa käsitellään eläkeasiana, tuomion antaa Vakuutusoikeus, jonka käsittelyä johtaa viisi tuomaria ja ylituomari.
Työntekijä vai yrittäjä?
OKO eli Osuuspankkikeskus osti Pohjola Vakuutuksen vuonna 2005. Kyseessä on kahden miljardin euron sijoitus, jolle velvoitettiin tuottoa ja takaisinmaksua.
Pohjolan piti taata kaikkiin konttoreihin vakuutuspalvelut, mutta vakuutusvirkailijoita ei riittänyt kaikkiin konttoreihin.
Näihin konttoreihin sijoitettiin vakuutusasiamiehiä yrittäjäsopimuksella tekemään virkailijoiden työt.
Yrittäjäsopimuksella toimineilla asiamiehillä oli virkailijan työstä hallinnon määräämiä työaikoja, työtehtäviä sekä asiakkaita.
Pankin konttorissa piti olla pankin aukioloaikaan. Virkailijoina toimineiden yrittäjien oli raportoitava kaikki tekemisensä ja poissaolonsa.
OP-Pohjolan Uudenmaan läänin ex-aluejohtaja kiteytti ylimmän johdon teesejävuonna 2014: Pankin konttorissa piti olla pankin aukioloaikaan. Virkailijoina toimineiden yrittäjien oli raportoitava kaikki tekemisensä ja poissaolonsa.
Työtehtäviä ei eritelty. Yrittäjien oli sitouduttava esimerkiksi sopimaan vapaapäivistä pankin johdon kanssa.
Annan lyhyt ja kunniaton asiamiesura
Anna Hurmalainen oli koulutuksen jälkeen lyhyessä työsuhteessa Pohjolan vakuutusasiamiehenä.
Hänelle osoitettiin toimipiste OP-pankin konttorissa, jossa hän otti vastaan vakuutusasiakkaita pankin aukioloajalla. Poissaolojen ajaksi hänen piti itse hoitaa sijainen toimipisteeseen omalla kustannuksellaan.
Hän ihmetteli itsenäisenä yrittäjänä, miksi konttorilla pitää päivystää. Kun Anna ryhtyi suunnittelemaan asiamiesten järjestäytymistä, hän kysyi asiasta omasta liitosta, neuvontalakimies vastasi, että sinä voit tehdä yrittäjänä työtäsi, missä itse haluat.
Sinä voit tehdä työtäsi, missä itse haluat.
Muutamat kollegat ja aluejohto tyrmäsivät ajatuksen järjestäytymisestä. ”Onpas outoa. Vanhojen miesten pelkoja?”, Anna Hurmalainen oli ihmetellyt.
Annalle esitettiin irtisanoutumista yhteistä sopimusta irtisanoutumisesta, jonka hän hyväksyi. Hänen kannaltaan sopimus oli hyvä.
Muussa tapauksessa hän olisi irtisanoutuessaan joutunut maksamaan koulutusajan kolmelta kuukauden tuen. Sopimus sisälsi vuoden sitoutumisen työskentelyyn. ”Jos irtisanouduit itse, maksu piti palauttaa Pohjolalle.”
Vesa Lipsanen joutui ottamaan lainaa työtään varten
”Tämä oli selvä työsuhde. Jouduin osallistumaan pankin palavereihin ja tekemään kaikkea muuta kuin sitä työtä, mistä en saanut palkkaa”, Vesa Lipsanen, entinen OP-Pohjolan asiamies kertoo.
Kun Lipsanen ei päässyt tekemään kotikäyntejä vakuutusasiakkaiden luo, hänen työtulonsa romahtivat. ”80 prosenttia tuloistani tuli kotikäynneistä.”
Yrittäjät, jotka joutuivat tekemään virkailijoiden työt, velvoitettiin tekemään myyntiraportteja viikoittain, että he saivat myyntipalkkion vakuutuskaupoista. Ellei raportteja esitetty johdolle, palkkiota ei maksettu.
Lipsanen kertoo, että hänelle luvattiin kahden vuoden ajan konttoritöistä 85 euroa päivältä, mutta palkkioita ei koskaan maksettu. Yrittäjä joutui ottamaan lainaa, että kykeni käymään töissä.
Hänelle kertyi 40 000 euroa tappiota vuosilta 2005 – 2009.
Lipsanen perustelee näkemystään, miksi Finanssivalvonta ei puutu asiaan: ”Finanssivalvonnan rahoittaa pankit.”
”Finanssivalvonnan rahoittaa pankit.”
Valtamedia ei ole kiinnostunut Lipsasen mukaan asiasta, koska sillä on liian voimakkaita sidoksia pankkimaailmaan.
Reijo Karhisen idea oli karsia henkilöstökuluja
Entinen OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen oli vuodesta 2010 lähtien julkisuudessa esittänyt tavoitteita karsia henkilöstökuluja palvelun silti heikentymättä.
Kun työntekijät olivat yrittäjäsuhteessa, OP Pohjola säästi 300 vakuutusasiamiehen palkkioista miljoonia euroja vuodessa henkilöstön pakollisia kuluja.
Kutsutaanko tätä ”verosuunnitteluksi?”, sanoo yksi entinen asiamies.
Toimittajalta
Satojen miljoonien eurojen keissi
Verottajan olisi hyvä avata maksamattomia yhteisöveroja, maksamattomia eläkemaksuja, sotumaksuja, kilometrikorvauksia ja lomakorvauksia.
”Yli 337 miljoonaa”.
Palkkojen maksamattomuus koskisi 300 vakuutusasiamiestä. Joillakin romahtivat talous, terveys, ihmissuhteet ja joskus koko elämä.
Ainoastaan Yle on kirjoittanut artikkelin asiasta. Miksi muut mediat ovat olleet vaiti?
Tehtyjen laskelmien mukaan 300 asiamiehen palkka- ja sosiaalikulut olisivat 15 vuoden aikana olleet 337 500 000 euroa, 75 000 euroa sosiaalikuluineen per asiamies.
”Yli 337 miljoonaa”.
Ei kommentteja