Ylen Aamu-tv:n toimittaja Joonas Turunen avasi eläinsuojelulain uudistus -keskustelun toteamalla: ”Entistä useampi kyseenalaistaa tuotantoeläinten olosuhteet.”
Studioon oli tuotu kaksi toinen toistaan tietämätöntä poliitikkoa yksinkertaistamaan asioita joista he eivät tuntuneet tietävän mitään.
He esittivät pääosin epätotuuksia ja täysin virheellisiä tietoja katsojien ratoksi.
Atikkelikuvassa vastasyntynyt porsas. On porsaan etu että emakko on häkissä.
Enolainen Lola on saanut elää pitkän ja hyvän elämän 18-vuotiaaksi asti parsinavetassa. Parsi on hoitajiensa mielestä eläimelle turva. Vanha parsinavetta on sittemmin suljettu ja eläinhoitajat viettäväy eläkepäiviään ilman lehmiään.
Faktat kumoavat jokaisen Tuppuraisen väitteen
Tytti Tuppurainen, kansanedustaja väite yksi:
Eläinsuojelulaki ei enää vastaa kuluttajien ja eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten odotuksia. Ennen kaikkea nuorten odotuksia.
Fakta yksi: Eläinsuojelulaki ja käytännön vaatimukset ovat kaksi eri asiaa. Käytännössä eläinet hyvinvointi on paljon enemmän kuin laki vaati. Usein väitetty kivunlievityksen puuttuminen ei tarkoita ettei kipua lievitetä esimerkiksi kastroidessa. Alan oman vaatimuksen takia kaikki kastroitavat porsaat saavat kivunelievityksen. Hyvinvointikorvaukseen sitoutuneet tilat antavat kivunlievityksen toistamiseen seuraavana päivänä.
Väite kaksi: Suomeen tuodaan paremman hyvinvointitason maista elintarvikkeita muun muassa sianlihaa.
Fakta kaksi: Suomalaisten tilavaatimukset ylittävät muun Euroopan vaatimukset. Suomi on ainoa maa Ruotsin ohella jossa ei typistetä häntiä. Meillä lääkitään eläimiä ainoastaan todettuun tarpeeseen. Tanskassa käytäntö on lääkitä edelleen suurin osa eläimistä rutiininomaisesti. Esimerkiksi antibiootteja annetaan edelleen juomaveden mukana. Suomalainen ja ruotsalainen sika ovat ainoita direktiivin mukaisia sikoja euroopassa. Muissa maissa direktiivin vaatimuksia ei täytetä.
Väite kolme: Tanskassa on emakkohäkit ja tiineytyshäkit kiellettyjä.
Fakta kolme: Väite on valhe. Tanskassa on kielletty ainoastaan tiineytyshäkit uusissa sikaloissa, joita ei edes rakenneta. Olemassa olevissa sikaloissa myös tiineytyshäkit ovat sallittuja. Porsitushäkit ovatr edelleen sallittuja.
Väite neljä: Parsinavetassa eläimet eivät saa liikkua.
Fakta neljä: Parsinavetoissa on laidunnuspakko.
Väite viisi: Luomusianlihan kysyntä kasvaa koko ajan.
Fakta viisi: Miten Tuppurainen asian perustelee? Suomessa on kymmenen luomusikalaa. Millä hän mittaa kasvaneen kysynnän? Luomusianlihantuotantoa on nykyisillä säännöillä mahdoton edes tuottaa. Tuskin kuluttaja on valmis oikeasti maksaaan luomusianlihasta kolminkertaista hintaa tavanomaiseen verrattuna.
Hanna Kosonen toinen televisiossa esiintynyt kansanedustaja ei osannut oikein sanoa juuta ei jaata.
Sievä hymy ja toimittajan peesaus olivat pettymys kaikille muille kuin vastaväittäjä Tytti Tuppuraiselle.
Eläinsuojelulain uudistus muutakin kuin häkkejä ja karsinoita
Eläinten hyvinvointi, varsinkin tuotantoeläinten hyvinvointi on sen verran laaja käsite, että keskivertotoimittajalla tai kansanedustajalle ei tunu olevan edes halua siihen paneutua.
Yleinen käsitys eläinten hyvinvoinnista on suppea ja subjektiivinen.
”Karsinarakenteet sekä makuu- ja parsitilat ovat eläimen kasvuympäristöä”, sanoo eläinlääketieteen kunniatohtori Urho Riihikoski. (Lue haastattelu tästä.)
Keskustelussa on unohdettu tykkänään suomalainen hyvinvointimalli, jossa olennaisena osana on terveydenhuoltosuunnitelma.
Urho Riihikoski toivoi haastattelussa toisenlaisia toimintamalleja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.
”Todellisia tuloksia saadaan panostamalla eläinten terveydenhuoltoon ja kehittämisneuvontaan.”
Eläimet eivät aina halua noudattaa heille suunniteltuja määräyksiä
Ihmisen käsitys eläinten hyvinvoinnista on erilainen kuin eläinten itsensä. Jos ihmiset haluavat noudattaa hyvinvointisäädöksiä, eläimet eivät aina halua.
Jos naudoille on laitumelle asettu hienoja juoma-automaatteja, ne saattavat silti juoda mieluummin kusilätäköstä.
Tai lehmät tyykkäävät maata kurassa vaikka ihminen vaatisi niitä huilimaan kuivassa.
Sika voi sotkea karsinan kuumalla vaikka hyvinvointivaatimukset eivät sitä sallisi.
Minkäs teet kun ihminen ei pysty kaikkea määräämään?
Edes rikkiviisas kansan valitsema kansanedustaja ei ole aina niin viisas kuin hänen olettaisi olevan.
Edes televisiossa.
Hesarin pääkirjoitus virheellisine tietoineen:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1470541028466
Ylen aamuteeveen keskustelu:
9 Kommenttia
Siis tämä haastattelu oli törkeää tosiasioiden vääristelyä, joko tahallista tai asioista tietämätöntä hyökkäystä yhtä ammattiryhmää kohtaan. Tarkoitushakuista panettelua.
Nyt oli kyllä maaseutumedian faktoissa tarkistamisen varaa, näin maatalousyrittäjän ja agrologin opintoja käyneenä totean. Suomessa eläinsuojelulainsäädäntö on EU-maiden häntäpäässä, ei todellakaan ETENKÄÄN tilavaatimukset esim. naudoilla ylitä euroopan tasoa. Ruotsalainen nauta voi jo lainsäädännöllisiltä lähtökohdiltaan paremmin kun suomalainen nauta. Esim. Olosuhde- ja ruokintaperäisiä sairauksia on ollut 2009 n. 70% teurastettavista suomalaisnaudoista, ei kyllä kieli siitä, että täällä meillä pohjantähden alla asiat tuotantoeläimillä hyvin olisivat!
Tiloilla oman kokemukseni mukaan mennään Suomessa sieltä, mistä aita on matalin – tämän tähden lainsäädäntö ja pääomaperusteisista tuotantoperusteisiin tukiehtoihin vaihtaminen (kuten muualla EU:ssa) ovat ainoa keino vaikuttaa. Tällainen ”faktojen” faktoina esittely ilman lähteitä (koska niitä ei näille faktoille luotettavilta tahoilta löydy) vei kyllä luoton täysin tähän mediaan.
Kiitos vahvasta mielipiteestä. Tähän toivottavasti saat muilta lukijoilta vastauksia.
Aihetta on hyvä käsitellä.
Asiassa on kaksi puolta, käytännön vaatimukset ja lainsäädäntö. Käytännön vaatimukset ylittävät pääosin lain vaatimukset.
Käytännön omat kokemukset ulkomailta ja Suomesta ovat osoittaneet että asiat ovat Suomessa kohtuullisella tolalla.
Antibiooottien käyttö esimerkiksi on meillä erittäin kontrolloitua.
En tiedä mihin väite, että Suomessa mentäisiin sieltä missä aita on matalin, perustuvat.
Voiiko ”valtapuoluees” olla nuon tietämätöön vai piittaamatoon eläänten oloosta.
Ei se parsinavetta voi olla niin paha paikka lehemille kun 10-13 kertaa poikivat. Jos lemmun on huono olla tai ruokaa ja vettä nuukasti niin eipä tiinehry. Nimim. 26 vuotta niitä omihin nimihin hoitanu.
Hieno kirjoitus ja täyttä asiaa!
Suomen kaupoissa kovasti myytyä naudan brassilihaa saa jopa 30e/kilo halvemmalla ja sieltä voi katella mallia miten lihakarjaa EI kohdella! Suomessa lihakarjalla luxus-olot!
Ei voi sanoa noin yksioikoisesti, että on porsaan edun mukaista pitää emakko häkissä. Porsaita kuolee myös ihan yhtä lailla porsistushäkeissä kuin vapaassa porsistuksessa, erot ovat lopulta häviävän pieniä. Porsaita myös häkkiolosuhteissa kuolee siihen, että pahnueiden ollessa niin suuria toiset jäävät heikommiksi eivätkö saa riittävästi ravintoa ja heikkoina jäävät emakon alle. Ainoa syy ei siis ole emakon liikkuminen vapaana. Ja varmasti myös tiedät, että yleensä ne emakot jotka saavat porsia vapaana kehittävät pidemmällä aikavälillä paremman kunnon ja kestävämmät ja osaavat myös varoa porsaitaan.
Emakkojen pitäminen viikkojen ajan liikkumista estävissä emakkohäkeissä onhyvinvointiongelma emakolle, sen kieltäminen on joko osoitus välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä
Emakkohäkkejä voi perustella sillä, että ne ovat taloudellisesti kannattavampia mutta ei sillä, että ne suojaisivat porsaita paremmin.
Ollaanko täällä siis sitä mieltä, että emakko voi hyvin häkissä? http://www.seeker.com/iq-tests-suggest-pigs-are-smart-as-dogs-chimps-1769934406.html
Mitä jos vaan lopetetaan se lihansyönti…?
Siitä vaan. Minä en koskaan.