Yleisimmät kerääjäkasvit ja peitekasvit

Peitekasvit suojaavat pellon pintaa eroosiolta.

Kerääjäkasvit keräävät liukoista typpeä. Kerääjäkasvit kylvetään yleensä aluskasviksi satokasvin juureen.

Aluskasvit kasvavat aluskasvin juuressa ja jäävät kasvamaan sadonkorjuun jälkeen.

Valitse aluskasvi tarpeen mukaan

Hyvä aluskasvi lähtee kasvuvauhtiin sadonkorjuun jälkeen. Aluskasvin aikainen onnistunut kylvö on tärkeätä.

Kerääjäkasvit voidaan kylvää myös kun sadonorjuu on tehty.

Typen huuhtoumisen estämiseen soveltuvat heinäkasvit paremmin kuiin palkokasvit, italianraiheinä, timotei ja muut monivuotiset heinät.

Viljelyn monipuolistamiseen ja peltomaan suojaamiseen puinnin jälkeen soveltuvat Palkokasvie ja muiden kasvien seokset, heinät ja apilat.

Typpilannoituksen korvaamiseen soveltuvat palkokasvit, apilat.

 

 

 

Yleisimpien aluskasveiksi sopivien kasvien ominaisuuksia

Valkoapila: Biologinen typensidonta erinomainen. Kasvun painottuminen syksyyn erinomainen. Typen tuotto seuraavalle kasville erinomainen. Juuriston määrä kohtalainen.

Puna-apila: Kuten valkoapila, mutta biologinen typensidonta hiukan heikompaa.

Persianapila: Kuten puna-apila, mutta kasvuaikaisempaa ja typen tuotto seuraavalle kasville pienempää.

Italianraiheinä: Typen kerääminen maasta erinomainen. Juuriston määrä erinomainen. Maan multavuuden lisäys hyvä.

Timotei: Hyvä: typen kerääminen maasta, juuriston määräkasvun painottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä.Maan multavuuden lisäys kohtalainen.

Nurminata: Typen kerääminen maasta, juuriston määrä, kasvu npainottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä kohtaisia.

Nurmimailanen: Kasvun painottuminen syksyyn  erinomainen. Biologinen typen sidonta ja typen tuotto seuraaville kasveille hyvä. Juuriston määrä kohtalainen.

Kuvateksti päivitetty 16:43

Jutun lähde:

Hankevastaava Kari Koppelmäki, Uudenmaan ELY-keskus

www.ymparisto.fi

Lue myös

 http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/