Ympäristötuki pienenee, vaikka ohjelmakausi jatkuu vielä vuoteen 2020. Huhumylly alkoi viime viikon lopulla Proagriasta.
Maajussi Vesa Koskela Siikajoelta viestitti heti huhuja kuultuaan kansanedustaja Juha Pylväälle. Pylväs laittoi kyselyjä ja otti ministeri Kimmo Tiilikaiseen.
”Jos ei tule lisärahaa, ympäristötuki alenee varmasti kaikilta”, Pylväs kertoo neuvotteluista ministerin kanssa.
”Moni tämän tietää, asia ei ole salainen, mutta kukaan ei nosta asiaa aktiivisesti esille”, Pylväs jatkaa.
Maatalous ja ruuan tuotanto vaatisivat jatkuvaa päättäjien aktiivisuutta, mutta osaamista on heikosti.
Vuosittaiset yllättävät muutokset aiheuttavat tiloilla isoja ongelmia.
Vesa Koskela pisti vettä rattaisiin Proagriasta tulleen huhun pohjalta.
”Ilman lisärahaa ympäristötuen aleneminen näkyy jo tänä vuonna”
”Tämä näkyy jo tänä vuonna esimerkiksi tilusjärjestelyalueilla, joissa tukikelvoton vaihtomaa ei saakaan enää ympäristötukikelpoisuutta. Viime vuonna poistui jo mahdollisuus yhdistää alle 10 aarin lohkoja isompaan tukikelpoiseen lohkoon”, kansanedustaja ja maanviljelijä Pylväs sanoo.
Esimerkiksi Ylivieskassa on nyt meneillään 700 hehtaarin tilusvaihdot.
Aiemmin on ollut mahdollista että niin sanotuissa jonotuslistoissa olevilla on ollut mahdollisuus saada raiviopellot ympäristötukikelpoisiksi. Myöskään tämä ei ole enää vuosiin ole ollut mahdollista.
Farmari Timo Pihlaja Kauhajoelta sanoo, että heikennyksiä on hänenkin tiedossa. Pihlajalla on iso ala raivioita, Hän on jo joutunut hyväksymään ajatuksen, että muutamiin lohkoihin ei saa enää mitään tukia.
Liika innostus ympäristötukiin kostautui?
Yleinen ihmetys oli vuonna 2015, miten rahat piisaavat kun avokätisiin ympäristötukiin, niin sanottuihin höpöheinäpeltoihin ja saneerauskasveihin hakuja oli niin paljon, ja innostus kova.
Aikaisemmin pienten alojen, kuten metsäreunapalojen, liittäminen isompiin lohkoihin onnistui. Nyt niistä pitää tehdä uudelleen erillinen peruslohko.
”Tämä lisää hallinnollista kuormaa — Ja siitä seuraa että viime kädessä viljelijä kärsii”, Pylväs toteaa.
Taloudellisesti joillekin iso juttu
Maataloustukipolitiikassa on vaikea tottua poukkoiluun. Poukkoilun takia onvaikea tehdä tärkeitä suunnitelmia tulevaisuuteen. Vaikka nyt käynnissä oleva ohjelmakausi katkeaa vasta 2020, silti muutoksia tuntuu tulevan.
Pylvään arvio on, että näin tulee käymään, jos lisärahaa ei tule.
Joka tapauksessa tilatuet ja hankitut kansalliset tuet ovat edelleen voimassa, mutta ympäristötuen leikkaus poistaisi joillain tiloilla ison osan kassavirtaa.
Seuraava kysymys on, miten käy perinnebiotooppien ja muiden ympäristösitoumuspeltojen.
Toimittajalta
Tietoa tipoittain, kysmyksiä herää
Nämä uutiset evät ole tässä taloustilanteessa toivottuja. Suuri ihmetys on että asiasta ei tiedoteta, vaikka asia tiedetään.
Tämä vaivaa maataloushallintoa yleisesti.
Yksi asia mikä toimittajaa ihmetyttää, on se että esimerkiksi viherryttämisrahat ovat EU:n maksamia. Miten ne voisivat vähentyä?
Moni muistaa tiedon pysyvästä nurmesta, josta ensimmäisenä kertoi Maaseutumedia. Asia oli tiedossa mutta sitä ei tiedotettu. Nettilehtemme uutisen jälkeen asiasta havahduttiin tiedottamaan asiasta kansallisella tasolla yleisesti.
Tietoyhteiskunta Suomi ei taida olla tiedotusyhteiskunta.
Lue artikkeli halikkolaisen farmarin perinnebiotoopista tästä.
Pääkuvassa lapualainen kasvinviljelijä Jussi Talvitie tutkii saneerauskasvipeltoa. Lue artikkeli tästä.
Otsikkoa muutettu 23.4.
Ei kommentteja