<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Maaseutumedia &#187; Suomalainen liha</title>
	<atom:link href="/tag/suomalainen-liha/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.maaseutumedia.fi</link>
	<description>Eläviä tarinoita</description>
	<lastBuildDate>Sun, 12 Apr 2015 15:30:58 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi-FI</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
	<item>
		<title>Suomalainen liha ei erotu kaupassa</title>
		<link>http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/</link>
		<comments>http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 04 Mar 2015 17:49:45 +0000</pubDate>
		<dc:creator><![CDATA[Hannu Koivisto]]></dc:creator>
				<category><![CDATA[Ruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Lihan alkuperämerkintä]]></category>
		<category><![CDATA[Rainbow]]></category>
		<category><![CDATA[Suomalainen liha]]></category>
		<category><![CDATA[X-tra]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.maaseutumedia.fi/?p=3806</guid>
		<description><![CDATA[<p>Lihan alkuperämerkintä herättää kysymyksiä. Suomalainen liha on vaikea tunnistettava. Kaupan hyllyistä löytyvien lihapakettien tuoteselosteet eivät mairittele suomalaista lihabrändiä. Ulkomaista lihaa markkinoidaaan suomalaisilla mielikuvilla ja ulkomainen lihatuote sekoittuu hyllyyn. Kuinka paljon kaupan lihasta oikeastaan on suomalaista? Pirkka, Rainbow ja X-Tra Osa jalostetun lihan alkuperämerkinnöistä on hyvin hämärää tulkittavaa. Liha saattaa olla kotimaista, vaikka sitä ei erikseen mainita. Ainakin halpuutusmerkeissä, K-ryhmän Pirkka-, S-ryhmän Rainbow- ja Xtra-tuotteissa, alkuperämaa on merkitty, mutta esimerkiksi S-ryhmän nettisivuilla ei alkuperämaata taas ole mainittu. Hyllyjen välissä paljastuu, että halpuutusmerkit ovat usein ulkomaista lihaa. Alkuperämaan maininta, jos sellainen ylipäätään löytyy, on pienellä präntätty. Asia herättää kosolti kysymyksiä. Suomalainen pekoni valmistetaan ulkomailla Selityksiä, miksi ulkomaista lihaa myydään Suomessa, löytyy monia. Suomalaista lihaa jalostetaan myös ulkomailla. “Atrian Pekoni tehdään suomalaisesta sianlihasta Ruotsissa Atrian omistamissa laitoksissa”, Matti Perälä Atrialta kertoo. Marja-Leena Dahlskog HK-Scanilta kertoo, että HK-Scanin pekoni valmistetaan Puolassa Swinoujscien tehtaalla suomalaisesta lihasta. Suomessa ei ole tällä hetkellä pekonin valmistamiseen soveltuvia koneita. Perälän mukaan laitteet ovat kalliita verrattuna Suomen volyymiin. Logistiikka on sitävastoin halpaa.”Kuljetamme kolme kertaa viikossa lihaa Ruotsiin”, Perälä sanoo. &#160; &#160; Pestäänkö ulkomainen liha suomalaiseksi? “Me puhumme ulkomaisen ruuan suomalaiseksi pesemisestä”, sanoo Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja  Veli-Matti Kuntonen. Kyse on Kuntosen mukaan suomalaisen brändin heikentämisestä kun kotimaisen ja ulkomaisen lihan ...</p>
<p>The post <a rel="nofollow" href="/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/">Suomalainen liha ei erotu kaupassa</a> appeared first on <a rel="nofollow" href="/">Maaseutumedia</a>.</p>
]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Lihan alkuperämerkintä herättää kysymyksiä. Suomalainen liha on vaikea tunnistettava.</p>
<p>Kaupan hyllyistä löytyvien lihapakettien tuoteselosteet eivät mairittele suomalaista lihabrändiä.</p>
<p>Ulkomaista lihaa markkinoidaaan suomalaisilla mielikuvilla ja ulkomainen lihatuote sekoittuu hyllyyn.</p>
<p>Kuinka paljon kaupan lihasta oikeastaan on suomalaista?</p>
<div id="attachment_3501" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2963.jpg" rel="lightbox-0" data-imagelightbox="0"><img class="size-large wp-image-3501" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2963-1024x768.jpg" alt="Tapolan savulenkistä ei selviä lihan alkuperä. Perinteinen suomalainen valmistaja aiheuttaa brändilleen hallaa. " width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Tapolan savulenkistä ei selviä lihan alkuperä. Perinteinen suomalainen valmistaja aiheuttaa brändilleen hallaa.</p></div>
<h2>Pirkka, Rainbow ja X-Tra</h2>
<p>Osa jalostetun lihan alkuperämerkinnöistä on hyvin hämärää tulkittavaa. Liha saattaa olla kotimaista, vaikka sitä ei erikseen mainita.</p>
<p>Ainakin halpuutusmerkeissä, K-ryhmän Pirkka-, S-ryhmän Rainbow- ja Xtra-tuotteissa, alkuperämaa on merkitty, mutta esimerkiksi S-ryhmän nettisivuilla ei alkuperämaata taas ole mainittu.</p>
<p>Hyllyjen välissä paljastuu, että halpuutusmerkit ovat usein ulkomaista lihaa. Alkuperämaan maininta, jos sellainen ylipäätään löytyy, on pienellä präntätty.</p>
<p>Asia herättää kosolti kysymyksiä.</p>
<div id="attachment_3499" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2952.jpg" rel="lightbox-1" data-imagelightbox="1"><img class="size-large wp-image-3499" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2952-1024x768.jpg" alt="Saksalaista sianlihaa Rainbow-tuotemerkillä." width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Saksalaista sianlihaa Rainbow-tuotemerkillä.</p></div>
<h3>Suomalainen pekoni valmistetaan ulkomailla</h3>
<p>Selityksiä, miksi ulkomaista lihaa myydään Suomessa, löytyy monia. Suomalaista lihaa jalostetaan myös ulkomailla.</p>
<p>“Atrian Pekoni tehdään suomalaisesta sianlihasta Ruotsissa Atrian omistamissa laitoksissa”, <strong>Matti Perälä</strong> Atrialta kertoo.</p>
<p><strong>Marja-Leena Dahlskog</strong> HK-Scanilta kertoo, että HK-Scanin pekoni valmistetaan Puolassa Swinoujscien tehtaalla suomalaisesta lihasta.</p>
<p>Suomessa ei ole tällä hetkellä pekonin valmistamiseen soveltuvia koneita. Perälän mukaan laitteet ovat kalliita verrattuna Suomen volyymiin.</p>
<p>Logistiikka on sitävastoin halpaa.”Kuljetamme kolme kertaa viikossa lihaa Ruotsiin”, Perälä sanoo.</p>
<p>&nbsp;</p>
<div id="attachment_3498" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2977.jpg" rel="lightbox-2" data-imagelightbox="2"><img class="size-large wp-image-3498" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2977-1024x768.jpg" alt="Poutun tuotteista osa on kotimaista. Ulkomaiset tuotteet on pakattu samanlaisella pohjalaistaloilmeellä kuin kotimainenkin liha." width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Poutun tuotteista osa on kotimaista. Ulkomaiset tuotteet on pakattu samanlaisella pohjalaistaloilmeellä kuin kotimainenkin liha.</p></div>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Pestäänkö ulkomainen liha suomalaiseksi?</h2>
<p>“Me puhumme ulkomaisen ruuan suomalaiseksi pesemisestä”, sanoo Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja  <strong>Veli-Matti Kuntonen</strong>.</p>
<p>Kyse on Kuntosen mukaan suomalaisen brändin heikentämisestä kun kotimaisen ja ulkomaisen lihan imagoero hälvenee.</p>
<p>“Suomalaisen brändin arvoa ei ymmärretä”, Kuntonen sanoo. “Ruokafirmat kolhivat omaa mainettaan.”</p>
<div id="attachment_3500" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2958.jpg" rel="lightbox-3" data-imagelightbox="3"><img class="size-large wp-image-3500" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2958-1024x768.jpg" alt="HK-Scan valmistaa Unileverille Kevyt Linja -meetwurstia kotimaisista raaka-aineista, mutta paketissa ei ole mainintaa aina- ja naudanlihan alkuperämaasta." width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">HK-Scan valmistaa Unileverille Kevyt Linja -meetwurstia kotimaisista raaka-aineista, mutta paketissa ei ole mainintaa naudanlihan alkuperämaasta.</p></div>
<h2>Lidlissä yli puolet kotimaista</h2>
<p>Lidlin kaupallinen johtaja <strong>Timo Hansio</strong> sanoo, että heillä myytävästä tuorelihasta 60prosenttia on suomalaista. “Broileri on sataprosenttisesti suomalaista. Sika- ja nautatuotteet 60-prosenttisesti.”</p>
<p>Hansion mukaan lihajalosteista ulkomaisia ovat erikoistuotteet, joita ei Suomessa valmisteta tai Suomesta ei saa.</p>
<p>Lidlin lihajalosteista hieman yli puolet on valmistettu Suomessa. “Kotimaisen raaka-aineen osuus kaikista jalostetuista lihajalosteista on 35%.”</p>
<div id="attachment_3506" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2971.jpg" rel="lightbox-4" data-imagelightbox="4"><img class="wp-image-3506 size-large" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2971-1024x768.jpg" alt="20150205-DSCN2971" width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Alkuperämerkinnän laittaminen on Seppo Korpelan mukaan hankalaa.</p></div>
<h2>Suomalainen liha hukkuu ulkomaiseen tarjontaan</h2>
<p>&#8221;Kuluttajan pitää olla fakiiri, jos aikoo selvittää pienestä präntistä lihan  alkuperän&#8221;, <strong>Seppo Korpela</strong> Korpelan lihatuotteesta kertoo.</p>
<p>“Tietojen kirjaaminen pakettiin on monimutkaista avaruustiedettä, joka on tehty äärimmäisen vaikeaksi toteuttaa”, Korpela jatkaa.</p>
<p>“Paljon helpommalla pääsee, kun maamerkintää ei laiteta.”</p>
<p>Korpela manaa turhaa byrokratiaa ja laatujärjestelmien keskittymistä epäoeellisiin asioihin, kuten käsien pesun kirjaamiseen tai pyyhepaperien ilmoittamiseen.</p>
<p>Korpelan lihatuotteista puolet on suomalaista. “Lähellä tuotettu –tuotemerkkimme sisältää lähellä tuotettua lihaa, joka teurastetaan Mellilässä HK:n teurastamolla”, Korpela kertoo.</p>
<h2>Liha liikkuu ympäri Eurooppaa</h2>
<p>Liha kulkee ympäri Eurooppaa. Eläimiä viedään maasta toiseen. Tanskasta viedään ruhoja Saksaan.</p>
<p>EU:ssa suunnitellaan alkuperämerkintöjen tarkentamista, mutta tehtävä on liki mahdoton.</p>
<p>Samassa tuotteessa saattaa olla monen maan raaka-ainetta. Liha liikkuu erillisten teurastamojen ja leikkaamojen ja jalostajien välillä. Sitä, missä ruoka on tehty, voi olla mahdoton jäjittää.</p>
<p>Suomessa tilanne on helpompi. Teurastamotoiminta on keskittyneempää.</p>
<p>Miksi Suomeen tuodaan lihaa? Haastattelujen mukaan hintaeroja ei liiemmälti ole, varsinkaan nyt, kun Venäjän kauppa on jumissa.</p>
<h2>Suomessa kaupaksi käyvät rasvattomat osat</h2>
<p>&#8221;Suomessa on joskus joistain lihalajitelmista  pulaa, silloin ulkomainen raaka-aine vaihtoehto&#8221;, Seppo Korpela sanoo. &#8221;Meillä rasvattomat osat ovat kysytympiä kuin muualla.&#8221;</p>
<p>Suomessa arvostetaan fileitä, kun taas muualla Europassa rasvaiset ruhonosat ovat suosittuja.</p>
<p>Euroopassa vähäpätöisemmän kinkun osia saattaa löytyä ulkomailta joskus pakastettuina satunnaiserinä hyvinkin halvalla.</p>
<p>Monelle kuluttajalle lihan alkuperällä ei ole merkitystä. Suurin osa kuluttajista kuitenkin ostaisi suomalaista, jos he saisivat siihen mahdollisuuden.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>The post <a rel="nofollow" href="/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/">Suomalainen liha ei erotu kaupassa</a> appeared first on <a rel="nofollow" href="/">Maaseutumedia</a>.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>4</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
