<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Maaseutumedia &#187; Rainbow</title>
	<atom:link href="/tag/rainbow/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.maaseutumedia.fi</link>
	<description>Eläviä tarinoita</description>
	<lastBuildDate>Sun, 12 Apr 2015 15:30:58 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi-FI</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	
	<item>
		<title>MunaEggspress: &#8221;Kauppa myy epäreilua ruokaa&#8221;</title>
		<link>http://www.maaseutumedia.fi/munaeggspress-kauppa-myy-epareilua-ruokaa/</link>
		<comments>http://www.maaseutumedia.fi/munaeggspress-kauppa-myy-epareilua-ruokaa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 11 Mar 2015 10:54:39 +0000</pubDate>
		<dc:creator><![CDATA[Hannu Koivisto]]></dc:creator>
				<category><![CDATA[Maaseudun persoona]]></category>
		<category><![CDATA[Ruoka]]></category>
		<category><![CDATA[epäreilua ruokaa]]></category>
		<category><![CDATA[Mikko Välttilä]]></category>
		<category><![CDATA[Munaeggspress]]></category>
		<category><![CDATA[Pirkka]]></category>
		<category><![CDATA[Rainbow]]></category>
		<category><![CDATA[Suoramyynti]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.maaseutumedia.fi/?p=3891</guid>
		<description><![CDATA[<p>Halpuutus on saanut monet tuottajat takajaloilleen, koska ruuan hinnalla leikkiminen otetaan farmarin elannosta. Suomalaisen ruuan kannalta kuluttajan valinnat ovat tärkeitä. Mitä tuottaja voisi asialle tehdä? Someron munamies, MunaEggspress idean kehittäjä, Mikko Välttilä, vastaa. Mies herätti keskustelua asiasta Uuden Suomen blogissaan, jota myös lehti uutisoi. Välttilä kritisoi rankalla kädellä ahnetta kauppaa. Hän puhuu kaupan myyvän epäreilua ruokaa &#8212; &#8221;Epäreiluja munia ja pahoinvointipossua&#8221;. &#160; Kaksi kauppaketjua lisää &#8221;Suomeen pitää saada välittömästi kaksi kauppaketjua lisää, jotta Rainbow ja Pirkka saataisiin kuriin&#8221;, Someron munamies Mikko Välttilä, munaexpressin ja uudenlaisen suoramyynnin kehittäjä, kertoo. &#8221;Jos mä haluan hyvät jutut lautaselle, joudun käymään useammassa kaupassa, jos haluan välttää ulkomaista bulkkiruokaa, jota Rainbow ja Pirkka tyrkyttävät&#8221;, Välttilä ryöpsäyttää. &#8221;Aivan kamalaa touhua, kun pitää ostoksia tehdessään miettiä koko ajan tarkasti, mitä ostaa.&#8221; &#8221;Nämä bulkkituotteet eivät ole edes sen halvempia kuin muut. Ainoa tarkoitus on vain saada huutokaupalla ostohinnat minimiin.&#8221; Kaupan merkit pitää ajaa miehen mielestä alas. Ylituotanto kuriin Välttilä puhuu ylituotannon purkamisesta. &#8221;Ruotsissa omavaraisuus on lähes kaikissa maataloustuotteissa alle omavaraisuusasteen.&#8221; Vienti ja ylituotanto saavat Välttilältä myös kritiikkiä: &#8221;Kun tavaraa tuotetaan vientiin asti, se on aina bulkkia.&#8221; Välttilän mielestä on absurdia, että jos ruokaa viedään, sitä voidaan tuoda takaisin maailmanmarkkinahintaan. &#8221;Kaupan suurin ase on aina vilauttaa tuontia&#8221;, Välttilä sanoo. Suoramyynti ...</p>
<p>The post <a rel="nofollow" href="/munaeggspress-kauppa-myy-epareilua-ruokaa/">MunaEggspress: &#8221;Kauppa myy epäreilua ruokaa&#8221;</a> appeared first on <a rel="nofollow" href="/">Maaseutumedia</a>.</p>
]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Halpuutus on saanut monet tuottajat takajaloilleen, koska ruuan hinnalla leikkiminen otetaan farmarin elannosta. Suomalaisen ruuan kannalta kuluttajan valinnat ovat tärkeitä.</p>
<p>Mitä tuottaja voisi asialle tehdä?</p>
<p>Someron munamies, MunaEggspress idean kehittäjä, <strong>Mikko Välttilä,</strong> vastaa. Mies herätti keskustelua asiasta Uuden Suomen blogissaan, jota myös lehti uutisoi. Välttilä kritisoi rankalla kädellä ahnetta kauppaa. Hän puhuu kaupan myyvän epäreilua ruokaa &#8212; &#8221;Epäreiluja munia ja pahoinvointipossua&#8221;.</p>
<p>&nbsp;</p>
<div id="attachment_3906" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-DSC_7069-2.jpg" rel="lightbox-0" data-imagelightbox="0"><img class="size-large wp-image-3906" src="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-DSC_7069-2-1024x682.jpg" alt="Vaahteramäen tilan ulkokanat on ristitty Friidoiksi." width="620" height="413" /></a><p class="wp-caption-text">Vaahteramäen tilan ulkokanat on ristitty Friidoiksi. Nämä leidit ovat kävelyllä aidan väärällä puolella.</p></div>
<h2>Kaksi kauppaketjua lisää</h2>
<p>&#8221;Suomeen pitää saada välittömästi kaksi kauppaketjua lisää, jotta Rainbow ja Pirkka saataisiin kuriin&#8221;, Someron munamies Mikko Välttilä, munaexpressin ja uudenlaisen suoramyynnin kehittäjä, kertoo.</p>
<p>&#8221;Jos mä haluan hyvät jutut lautaselle, joudun käymään useammassa kaupassa, jos haluan välttää ulkomaista bulkkiruokaa, jota Rainbow ja Pirkka tyrkyttävät&#8221;, Välttilä ryöpsäyttää. &#8221;Aivan kamalaa touhua, kun pitää ostoksia tehdessään miettiä koko ajan tarkasti, mitä ostaa.&#8221;</p>
<p>&#8221;Nämä bulkkituotteet eivät ole edes sen halvempia kuin muut. Ainoa tarkoitus on vain saada huutokaupalla ostohinnat minimiin.&#8221;</p>
<p>Kaupan merkit pitää ajaa miehen mielestä alas.</p>
<div id="attachment_3907" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-DSC_7161-2.jpg" rel="lightbox-1" data-imagelightbox="1"><img class="size-large wp-image-3907" src="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-DSC_7161-2-1024x682.jpg" alt="Friidat ovat tyylikkäitä naiskanoja, joiden käynti on harkittua ja ryhdikästä" width="620" height="413" /></a><p class="wp-caption-text">Välttilän ulkokanat, Friidat, ovat tyylikkäitä leidejä, liki huippumalleja, joiden käynti on harkittua ja ryhdikästä.</p></div>
<h2>Ylituotanto kuriin</h2>
<p>Välttilä puhuu ylituotannon purkamisesta. &#8221;Ruotsissa omavaraisuus on lähes kaikissa maataloustuotteissa alle omavaraisuusasteen.&#8221;</p>
<p>Vienti ja ylituotanto saavat Välttilältä myös kritiikkiä: &#8221;Kun tavaraa tuotetaan vientiin asti, se on aina bulkkia.&#8221; Välttilän mielestä on absurdia, että jos ruokaa viedään, sitä voidaan tuoda takaisin maailmanmarkkinahintaan.</p>
<p>&#8221;Kaupan suurin ase on aina vilauttaa tuontia&#8221;, Välttilä sanoo.</p>
<div id="attachment_3908" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-_DSC0660-2.jpg" rel="lightbox-2" data-imagelightbox="2"><img class="size-large wp-image-3908" src="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-_DSC0660-2-1024x682.jpg" alt="Vaahteramäen ulkosiat ovat jatke lopetetulle sikataloudelle." width="620" height="413" /></a><p class="wp-caption-text">Vaahteramäen ulkosiat ovat jatke lopetetulle sikataloudelle.</p></div>
<h2>Suoramyynti tarvitsee suun pieksäjiä</h2>
<p>Välttilä on matkalla Rajamäelle. Sen jälkeen matka jatkuu Hyvinkäälle ja Mäntsälään. &#8221;Kaikki myytävä on kyydissä ja etukäteen tilattu.&#8221; Ylimääräistä ei tahdo riittää. Koko tuotanto käy kaupaksi. Kiinnostus suoramyyntiin on lisääntynyt hirmuisesti.&#8221;</p>
<p>Kaikista ei ole myyntihommiin. &#8221;Osa tuottajista voi tuottaa, osa voi myydä&#8221;, kiteyttää Välttilä ja penää viljelijöiden yhteistyön lisäämistä. Hän on itse etsinyt kimppaan muitakin munantuottajia. &#8221;Molemmat saisivat toiminnalle katetta, kun kaupan käsi jäisi välistä.&#8221;</p>
<p>Välttilä ei pidä myyntihommaa kovin helppona. &#8221;Mutta suun pieksäminen multa käy.&#8221;</p>
<div id="attachment_3909" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-_DSC0752-2.jpg" rel="lightbox-3" data-imagelightbox="3"><img class="size-large wp-image-3909" src="/wp-content/uploads/2015/03/20141017-_DSC0752-2-1024x682.jpg" alt="Mikko Välttilä tunnnustaa käyneensä syvällä suossa maataloudessa. Kaupan rooli on hänen mukaansa vastuutonta farmarin nylkemistä." width="620" height="413" /></a><p class="wp-caption-text">Mikko Välttilä tunnnustaa käyneensä syvällä suossa maataloudessa. Kaupan rooli on hänen mukaansa vastuutonta farmarin nylkemistä.</p></div>
<h2>Ei luomukaan ole kaikkivoipaa</h2>
<p>Kaiken kiinnostavan ei tarvitse Mikko Välttilän mielestä olla luomua. &#8221;Meidän kanat eivät asu aivan yhtä väljästi, eivätkä syö luomuruokaa. Ne kuitenkin ulkoilevat oman halunsa mukaan koko vuoden ja syövät GMO-vapaata evästä.&#8221;</p>
<p>Välttilä ei halua sen kummemmin puhua luomusta, koska hän haluaa välttää kiistelyä. Perinteisestikin kasvatettu ruoka voi olla hyvää tarvitsematta olla luomua.</p>
<p>Tärkeintä on puhaltaa yhteen hiileen ja lisätä suomalaista suoramyyntiä verkostoitumalla.</p>
<p>Tärkein voimavara olisi ensin luopua keskinäisestä kateudesta. &#8221;Sehän on vain positiivista, jos joku onnistuu.&#8221;</p>
<p>Kaikki kauppiaat kun eivät katso hyvällä, kun MunaEggspress kerää asiakkaita heidän tontillaan. Välttilä saapuu Rajamäelle. Määränpää on koulu, jossa Friida-fanit odottavat munamaestroaan.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>Lue artikkeli munafarmista <strong><a href="/munaeggspress-ulkokananmunat-viedaan-kasista/">tästä.</a></strong></p>
<p>Lue artikkeli viranomaisten suhtautumisesta munan suoramyyntiin <a href="http://http://www.maaseutumedia.fi/viranomaiset-tarttuivat-munaeggspressiin/" class="broken_link"><strong>tästä.</strong></a></p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>The post <a rel="nofollow" href="/munaeggspress-kauppa-myy-epareilua-ruokaa/">MunaEggspress: &#8221;Kauppa myy epäreilua ruokaa&#8221;</a> appeared first on <a rel="nofollow" href="/">Maaseutumedia</a>.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.maaseutumedia.fi/munaeggspress-kauppa-myy-epareilua-ruokaa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Suomalainen liha ei erotu kaupassa</title>
		<link>http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/</link>
		<comments>http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 04 Mar 2015 17:49:45 +0000</pubDate>
		<dc:creator><![CDATA[Hannu Koivisto]]></dc:creator>
				<category><![CDATA[Ruoka]]></category>
		<category><![CDATA[Lihan alkuperämerkintä]]></category>
		<category><![CDATA[Rainbow]]></category>
		<category><![CDATA[Suomalainen liha]]></category>
		<category><![CDATA[X-tra]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.maaseutumedia.fi/?p=3806</guid>
		<description><![CDATA[<p>Lihan alkuperämerkintä herättää kysymyksiä. Suomalainen liha on vaikea tunnistettava. Kaupan hyllyistä löytyvien lihapakettien tuoteselosteet eivät mairittele suomalaista lihabrändiä. Ulkomaista lihaa markkinoidaaan suomalaisilla mielikuvilla ja ulkomainen lihatuote sekoittuu hyllyyn. Kuinka paljon kaupan lihasta oikeastaan on suomalaista? Pirkka, Rainbow ja X-Tra Osa jalostetun lihan alkuperämerkinnöistä on hyvin hämärää tulkittavaa. Liha saattaa olla kotimaista, vaikka sitä ei erikseen mainita. Ainakin halpuutusmerkeissä, K-ryhmän Pirkka-, S-ryhmän Rainbow- ja Xtra-tuotteissa, alkuperämaa on merkitty, mutta esimerkiksi S-ryhmän nettisivuilla ei alkuperämaata taas ole mainittu. Hyllyjen välissä paljastuu, että halpuutusmerkit ovat usein ulkomaista lihaa. Alkuperämaan maininta, jos sellainen ylipäätään löytyy, on pienellä präntätty. Asia herättää kosolti kysymyksiä. Suomalainen pekoni valmistetaan ulkomailla Selityksiä, miksi ulkomaista lihaa myydään Suomessa, löytyy monia. Suomalaista lihaa jalostetaan myös ulkomailla. “Atrian Pekoni tehdään suomalaisesta sianlihasta Ruotsissa Atrian omistamissa laitoksissa”, Matti Perälä Atrialta kertoo. Marja-Leena Dahlskog HK-Scanilta kertoo, että HK-Scanin pekoni valmistetaan Puolassa Swinoujscien tehtaalla suomalaisesta lihasta. Suomessa ei ole tällä hetkellä pekonin valmistamiseen soveltuvia koneita. Perälän mukaan laitteet ovat kalliita verrattuna Suomen volyymiin. Logistiikka on sitävastoin halpaa.”Kuljetamme kolme kertaa viikossa lihaa Ruotsiin”, Perälä sanoo. &#160; &#160; Pestäänkö ulkomainen liha suomalaiseksi? “Me puhumme ulkomaisen ruuan suomalaiseksi pesemisestä”, sanoo Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja  Veli-Matti Kuntonen. Kyse on Kuntosen mukaan suomalaisen brändin heikentämisestä kun kotimaisen ja ulkomaisen lihan ...</p>
<p>The post <a rel="nofollow" href="/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/">Suomalainen liha ei erotu kaupassa</a> appeared first on <a rel="nofollow" href="/">Maaseutumedia</a>.</p>
]]></description>
				<content:encoded><![CDATA[<p>Lihan alkuperämerkintä herättää kysymyksiä. Suomalainen liha on vaikea tunnistettava.</p>
<p>Kaupan hyllyistä löytyvien lihapakettien tuoteselosteet eivät mairittele suomalaista lihabrändiä.</p>
<p>Ulkomaista lihaa markkinoidaaan suomalaisilla mielikuvilla ja ulkomainen lihatuote sekoittuu hyllyyn.</p>
<p>Kuinka paljon kaupan lihasta oikeastaan on suomalaista?</p>
<div id="attachment_3501" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2963.jpg" rel="lightbox-0" data-imagelightbox="0"><img class="size-large wp-image-3501" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2963-1024x768.jpg" alt="Tapolan savulenkistä ei selviä lihan alkuperä. Perinteinen suomalainen valmistaja aiheuttaa brändilleen hallaa. " width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Tapolan savulenkistä ei selviä lihan alkuperä. Perinteinen suomalainen valmistaja aiheuttaa brändilleen hallaa.</p></div>
<h2>Pirkka, Rainbow ja X-Tra</h2>
<p>Osa jalostetun lihan alkuperämerkinnöistä on hyvin hämärää tulkittavaa. Liha saattaa olla kotimaista, vaikka sitä ei erikseen mainita.</p>
<p>Ainakin halpuutusmerkeissä, K-ryhmän Pirkka-, S-ryhmän Rainbow- ja Xtra-tuotteissa, alkuperämaa on merkitty, mutta esimerkiksi S-ryhmän nettisivuilla ei alkuperämaata taas ole mainittu.</p>
<p>Hyllyjen välissä paljastuu, että halpuutusmerkit ovat usein ulkomaista lihaa. Alkuperämaan maininta, jos sellainen ylipäätään löytyy, on pienellä präntätty.</p>
<p>Asia herättää kosolti kysymyksiä.</p>
<div id="attachment_3499" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2952.jpg" rel="lightbox-1" data-imagelightbox="1"><img class="size-large wp-image-3499" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2952-1024x768.jpg" alt="Saksalaista sianlihaa Rainbow-tuotemerkillä." width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Saksalaista sianlihaa Rainbow-tuotemerkillä.</p></div>
<h3>Suomalainen pekoni valmistetaan ulkomailla</h3>
<p>Selityksiä, miksi ulkomaista lihaa myydään Suomessa, löytyy monia. Suomalaista lihaa jalostetaan myös ulkomailla.</p>
<p>“Atrian Pekoni tehdään suomalaisesta sianlihasta Ruotsissa Atrian omistamissa laitoksissa”, <strong>Matti Perälä</strong> Atrialta kertoo.</p>
<p><strong>Marja-Leena Dahlskog</strong> HK-Scanilta kertoo, että HK-Scanin pekoni valmistetaan Puolassa Swinoujscien tehtaalla suomalaisesta lihasta.</p>
<p>Suomessa ei ole tällä hetkellä pekonin valmistamiseen soveltuvia koneita. Perälän mukaan laitteet ovat kalliita verrattuna Suomen volyymiin.</p>
<p>Logistiikka on sitävastoin halpaa.”Kuljetamme kolme kertaa viikossa lihaa Ruotsiin”, Perälä sanoo.</p>
<p>&nbsp;</p>
<div id="attachment_3498" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2977.jpg" rel="lightbox-2" data-imagelightbox="2"><img class="size-large wp-image-3498" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2977-1024x768.jpg" alt="Poutun tuotteista osa on kotimaista. Ulkomaiset tuotteet on pakattu samanlaisella pohjalaistaloilmeellä kuin kotimainenkin liha." width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Poutun tuotteista osa on kotimaista. Ulkomaiset tuotteet on pakattu samanlaisella pohjalaistaloilmeellä kuin kotimainenkin liha.</p></div>
<p>&nbsp;</p>
<h2>Pestäänkö ulkomainen liha suomalaiseksi?</h2>
<p>“Me puhumme ulkomaisen ruuan suomalaiseksi pesemisestä”, sanoo Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja  <strong>Veli-Matti Kuntonen</strong>.</p>
<p>Kyse on Kuntosen mukaan suomalaisen brändin heikentämisestä kun kotimaisen ja ulkomaisen lihan imagoero hälvenee.</p>
<p>“Suomalaisen brändin arvoa ei ymmärretä”, Kuntonen sanoo. “Ruokafirmat kolhivat omaa mainettaan.”</p>
<div id="attachment_3500" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2958.jpg" rel="lightbox-3" data-imagelightbox="3"><img class="size-large wp-image-3500" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2958-1024x768.jpg" alt="HK-Scan valmistaa Unileverille Kevyt Linja -meetwurstia kotimaisista raaka-aineista, mutta paketissa ei ole mainintaa aina- ja naudanlihan alkuperämaasta." width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">HK-Scan valmistaa Unileverille Kevyt Linja -meetwurstia kotimaisista raaka-aineista, mutta paketissa ei ole mainintaa naudanlihan alkuperämaasta.</p></div>
<h2>Lidlissä yli puolet kotimaista</h2>
<p>Lidlin kaupallinen johtaja <strong>Timo Hansio</strong> sanoo, että heillä myytävästä tuorelihasta 60prosenttia on suomalaista. “Broileri on sataprosenttisesti suomalaista. Sika- ja nautatuotteet 60-prosenttisesti.”</p>
<p>Hansion mukaan lihajalosteista ulkomaisia ovat erikoistuotteet, joita ei Suomessa valmisteta tai Suomesta ei saa.</p>
<p>Lidlin lihajalosteista hieman yli puolet on valmistettu Suomessa. “Kotimaisen raaka-aineen osuus kaikista jalostetuista lihajalosteista on 35%.”</p>
<div id="attachment_3506" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><a href="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2971.jpg" rel="lightbox-4" data-imagelightbox="4"><img class="wp-image-3506 size-large" src="/wp-content/uploads/2015/02/20150205-DSCN2971-1024x768.jpg" alt="20150205-DSCN2971" width="620" height="465" /></a><p class="wp-caption-text">Alkuperämerkinnän laittaminen on Seppo Korpelan mukaan hankalaa.</p></div>
<h2>Suomalainen liha hukkuu ulkomaiseen tarjontaan</h2>
<p>&#8221;Kuluttajan pitää olla fakiiri, jos aikoo selvittää pienestä präntistä lihan  alkuperän&#8221;, <strong>Seppo Korpela</strong> Korpelan lihatuotteesta kertoo.</p>
<p>“Tietojen kirjaaminen pakettiin on monimutkaista avaruustiedettä, joka on tehty äärimmäisen vaikeaksi toteuttaa”, Korpela jatkaa.</p>
<p>“Paljon helpommalla pääsee, kun maamerkintää ei laiteta.”</p>
<p>Korpela manaa turhaa byrokratiaa ja laatujärjestelmien keskittymistä epäoeellisiin asioihin, kuten käsien pesun kirjaamiseen tai pyyhepaperien ilmoittamiseen.</p>
<p>Korpelan lihatuotteista puolet on suomalaista. “Lähellä tuotettu –tuotemerkkimme sisältää lähellä tuotettua lihaa, joka teurastetaan Mellilässä HK:n teurastamolla”, Korpela kertoo.</p>
<h2>Liha liikkuu ympäri Eurooppaa</h2>
<p>Liha kulkee ympäri Eurooppaa. Eläimiä viedään maasta toiseen. Tanskasta viedään ruhoja Saksaan.</p>
<p>EU:ssa suunnitellaan alkuperämerkintöjen tarkentamista, mutta tehtävä on liki mahdoton.</p>
<p>Samassa tuotteessa saattaa olla monen maan raaka-ainetta. Liha liikkuu erillisten teurastamojen ja leikkaamojen ja jalostajien välillä. Sitä, missä ruoka on tehty, voi olla mahdoton jäjittää.</p>
<p>Suomessa tilanne on helpompi. Teurastamotoiminta on keskittyneempää.</p>
<p>Miksi Suomeen tuodaan lihaa? Haastattelujen mukaan hintaeroja ei liiemmälti ole, varsinkaan nyt, kun Venäjän kauppa on jumissa.</p>
<h2>Suomessa kaupaksi käyvät rasvattomat osat</h2>
<p>&#8221;Suomessa on joskus joistain lihalajitelmista  pulaa, silloin ulkomainen raaka-aine vaihtoehto&#8221;, Seppo Korpela sanoo. &#8221;Meillä rasvattomat osat ovat kysytympiä kuin muualla.&#8221;</p>
<p>Suomessa arvostetaan fileitä, kun taas muualla Europassa rasvaiset ruhonosat ovat suosittuja.</p>
<p>Euroopassa vähäpätöisemmän kinkun osia saattaa löytyä ulkomailta joskus pakastettuina satunnaiserinä hyvinkin halvalla.</p>
<p>Monelle kuluttajalle lihan alkuperällä ei ole merkitystä. Suurin osa kuluttajista kuitenkin ostaisi suomalaista, jos he saisivat siihen mahdollisuuden.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>The post <a rel="nofollow" href="/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/">Suomalainen liha ei erotu kaupassa</a> appeared first on <a rel="nofollow" href="/">Maaseutumedia</a>.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.maaseutumedia.fi/suomalainen-liha-ei-erotu-kaupassa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>4</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
