Suomalainen farmari ei ole enää lippalakkipäinen stereotyyppi. Mikko Välttilä on todiste siitä, että ainakaan rento somerolainen ulkokanan kasvattaja ei sovi muottiin. Karvapääksi itseään kutsunut rento heppu tykkää myymisestä. ”Ensimmäisen kontaktin tekeminen ei ole helppoa, mutta sen jälkeen homma luistaa.” ”Suoramyynti on hauskaa työtä.”
Ulkokananmunat ovat hitti, joita ostetaan munataksista enemmän kuin niitä pystytään tuottamaan. – Suomeen tarvitaan näitä lisää ja etsin yhteistyökumppaneita koko Suomesta. Suoramyynti on uusi mahdollisuus ja tulevaisuutta. ”Sillä ei rikastu, mutta tuotteesta saa kerrankin sen oikean hinnan. Mutta ei ilman suoramyyntiä!”
Ulkokana oli sikatalouden romahtamisen pelastus
Vaahteramäen tilan sikatalous meni siihen pisteeseen, että rehulaskut saatiin maksettua, mutta lainoihin ei enää riittänyt rahaa. ”Jos maksoin lainat, laskunippu jäi pöydälle.”
Peltoa miehellä on enää 18,5 hehtaaria. Hän myi kanalan vierestä 24 hehtaarin palan Someron parasta maata. ”Jos en olisi peltoa myynyt, olisi kohta pitänyt myydä kaikki”, sanoo Mikko ilman katkeruutta. ”Oli pakko.”
Kun kananmunatuotannolla pyyhki pari vuotta sitten hyvin, päätti Mikko Välttilä vaihtaa tuotantosuuntaa.
Kun Vaahteramäen isäntä kuuli ulkokanatuotannosta, hän hoksasi heti, että tässä on ”kova juttu”.
”Saksasta haettiin ohjeet ulkokanalasta. Tehtiin seinään reikä ja ulos verkkoaita. kanat saavat päättää ollako ulkona vai sisällä.”
Ulkopuoliselle kanat tarjoavat silmänruokaa. Kaakattajat kulkevat omin päin ulos tai ovat sisällä, jotkut karkailevat aidan ulkopuolelle. Aidan ulkopuolella on höyheniä siellä täällä, mutta yksi isompi häyhenkasa löytyi myös. Ketuille aidan ulkopuolelle uskaltautuvat linnut ovat muutakin kuin silmänruokaa. Kanoja on nyt yksi vähemmän, 8449 kappaletta.
Aktiivisesti kuoputtava kanalauma on kuin lifestyle-ohjelma, mutta hauskempi. Muutama lintu poikkeaa aidan toisella puolella. Iltaisin ne kerätään takaisin sinne, minne ne kuuluvat.
Luomu vai ei?
Vaahteramäen pellot ovat luomussa. ”Luomu on mun mielestä hemmetin hyvä juttu”, Mikko sanoo.
Rakennus on myös luomuhyväksytty.
Kanat eivät ole luomukanoja. Luomussa on Mikon mukaan omat ongelmansa. Hän viittaa kireästi kasvaneeseen pykäläviidakkoon.
Luomumunan tuottajaksi olisi ollut kysyntää, mutta hinta ei miellyttänyt. ”Hintatarjous oli suorastaan loukkaava”, sanoo Mikko. Ulkokananmunien hinta on suoramyytynä kohdallaan.
Toukokuussa alkoivat kanalan rakennushommat. Ensimmäiset linnut tulivat marraskuussa.
Ruoka tarvitsee tarinan
”Ensin teimme yhteistyötä Munaxin kanssa, sitten hinta lähti alaspäin ja kaupankäynti tyssäsi kanatalouden uuden laman myötä.”
Mikko yritti tarjota tarinaansa, mutta markkinointitapa ei ison firman konseptissa toiminut.
”Hauskanen juttu, mutta näin pienessä mittakaavassa juttu toimii”, ruualla pitää olla tarina.
Munaxin kanssa Vaahteramäen tila tekee edelleen yhteistyötä. Kaikki munat leimautetaan siellä. Osa jää sinne ja suurin osa tulee takaisin omaan markkinointiin, MunaEggspressiin.
Munamiehen munataksi palvelee munahaukkoja
Mikko Välttilälle on koetettu sovittaa erilaisia nimiä munakeisarista munamieheen, mutta mikään ei ole vielä natsannut. Munataksi on kuitenkin munataksi. ”Asiakkaat kutsuvat itseään munahaukoiksi”, nauraa Välttilä.
Osa munista viedään kauppoihin. Suoramyyntihinta on hiukan kovempi, kuin mitä kauppiaat maksavat, mutta kaupassa ulkokanan munat ovat tottakai kalliimpia.
Ilman somea kauppa ei Välttilän mukaan kävisi. Nyt kotisivuilla on yksinkertainen tilauslomake, josta voi munat tilata reitin varrelle. ”Siellä asiakkaat ovat jonossa kiltisti odottamassa munataksia.”
Vaahteramäen kotisivuille pääset tästä.
Ulkosika on uusin hitti
Sioista Mikko Välttilä ei ole kokonaan luopunut. Ratkaisu on ulkosikojen suoramyynti. Yksinkertaisen makuu- ja ruokailutilana toimivan katoksen sisällä on korkea vaneriaita. Vieressä on mylly, joka jauhaa suoraan ruuheen. Rakennuksen vieressä on ulkotarha, jonka ympärillä on verkkoaita. Ihme kyllä, kaivamaan tottuneet eläimet eivät ole kaivaneet itseään vielä aidan ali. Ne eivät ole ilmeisesti kuulleet Alcatrazista.
Siat on myyty porsaina asiakkaille. Asiakas maksaa 600 euroa. Hinta sisältää porsaan hinnan, rehut, kasvatuksen, teurastuksen ja paloittelun. Hinta tekee 7,5 euroa läpihintana joka lihakilolle. Hinta on suurin piirtein sama kuin kaupassa.
Sika on perin kiinnostunut kaikesta. Töpselinokat tulevat mielellään tutkimaan yleisöään. Sian omistajat ovat aina tervetulleita katsomaan elukkojaan.
Kun sikojen omistajat haluavat tulla katsomaan eläintään, puhelinsoitto riittää toivottamaan heidät tervetulleiksi. ”Monelle tulee vastaan ennemmin pakastetila kuin lompakko”, sanoo sikafarmari Mikko Välttilä.
Välttilällä on tarkoitus laajentaa sianmyyntiä vielä kolmella uudella katoksella. ”Sitten piisaa, enempää ei tule”, Mikko sanoo päättäväisesti.
Sikojen ulkotarha ei pröystäile. Ihmiselle eläimen hyvinvointi on eri asia kuin eläimelle. Eläimelle tärkeintä on puhdas juomavesi, hyvä ruoka ja se ettei sen tarvitse pelätä. Ulkotarhassa tarkenee myös talvella, kunhan vain on pahnaa mihin kaivautua.
Suoramyynti voi olla monelle menestystarina
Mikko Välttilä osoittaa, että vaikeudet tehty voitettaviksi, kunhan on luovuutta ja yrittäjän lannistumatonta periksiantamattomuutta. Mies tunnustaa peittelemättä taloudellisen kapeikkonsa, eikä ole lähtenyt sitä marisemaan. Hän osaa olla iloinen siitä, että homma jatkuu.
Hän osaa myös olla iloinen muiden menestyksestä. – Minä en osaa olla kade, jos toinen menestyy. Yleensä ihailen, jos jollain pyyhkii hyvin.
Hän painottaa sitä, että ulkokananmunien markkinoille mahtuu. Somerolainen haluaa lisätä yhteistyötä ympäri Suomenniemen.
Vaikka yksilösuoritukset eivät tule koskaan ruokkimaan koko Suomen elintarvikehuoltoa, uudenlaiselle suoramyynnille on lisääntyvää kysyntää.
Ja uudenlaisille persoonille löytyy aina tilaa.
Päivitetty 8:30































Ei kommentteja