Nurmikatastrofi on nyt totta!

Maa-ja metsätalousministeriön tiedote toteaa nurmikatastrofin olevan nyt totta.

Lue tästä MMM:n tiedote.

 Lue tästä MaaseutuMedian artikkeli, joka käsittelee asiaa.

LHP-nurmi ei ole pysyvä nurmi, mutta viljelykiertonurmi on!

 MMM:n tiedote:

Suomen pysyvän nurmen määrä saa laskea enintään viisi prosenttia

02.12.2014

Viherryttämistuki on uusi EU-rahoitteinen pinta-alaperusteinen tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Tuki astuu voimaan vuoden 2015 alussa ja siihen sisältyy muun muassa vaatimus säilyttää pysyviä nurmia. Pysyvät nurmet ovat EU-asetuksen mukaan maatalousmaita, joita käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen, ja jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Tähän asti on tulkittu, että nurmen uudistaminen suoraan nurmelta nurmelle on asetuksen tarkoittamaa viljelykiertoa.

Euroopan unionin tuomioistuimen lokakuisen päätöksen sekä Euroopan komission ohjeiden vuoksi pysyväksi nurmeksi lasketaan kaikki maatalousalueet, jotka eivät ole yli viiteen vuoteen olleet muussa viljelykäytössä kuin nurmen tuotannossa. Nurmi on siis pysyvä nurmi, vaikka se olisi välillä uusittu. Suomessa perinteisesti harjoitettuun nurmiviljelyyn kuuluu nurmen uudistaminen myös suoraan nurmelta nurmelle. Linjaus vaikuttaisi nurmialueiden luokitteluun Suomessa siten, että pysyvien nurmien määrä kasvaisi nykyisestä. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yhä vaikuttamaan asiassa Euroopan komissioon.

Nurmen viiden vuoden tarkastelujakson lohkolla katkaisee yhtenä vuonna lohkolla ollut muu kasvi kuten suojavilja tai vihantavilja tai esimerkiksi ympäristötuen luonnonhoitopeltonurmi.

Pysyvien nurmien säilyttämisvelvollisuus tarkoittaa sitä, että koko maassa pysyvän nurmen suhde Suomen maatalousmaahan saa laskea enintään viisi prosenttia vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna, jonka jälkeen joudutaan aloittamaan ennallistamistoimenpiteet. Vuonna 2015 lasketaan Suomen pysyvien nurmien viiteala, johon jatkossa kunkin vuoden pysyvien nurmien alaa verrataan. Viitealan laskentaa varten viljelijät ilmoittavat pysyvän nurmen määrän maillaan vuoden 2015 tukihakemuksen yhteydessä. Luomutilat voivat hakea vapautusta viherryttämistuen vaatimuksista ja siten myös pysyvän nurmen säilyttämisvaatimuksesta.

Pysyvien nurmien ennallistamisvelvoite tarkoittaa sitä, että viljelijöiden jotka ovat ottaneet pysyvää nurmea muuhun käyttöön, on muutettava vastaava määrä muuta alaa pysyväksi nurmeksi. Pysyväksi nurmeksi ilmoitetuilla alueilla saa siis viljellä muitakin kuin nurmikasveja, mutta viljelijä saattaa joutua muuttamaan vastaavan määrän pinta-alaa pysyväksi nurmeksi, jos pysyvän nurmen määrä laskee liikaa valtakunnallisella tasolla.

Viherryttämistukeen kuuluu myös erillinen velvoite säilyttää Natura-alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet. Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet ovat herkkiä pysyviä nurmia, joita viljelijä ei saa ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää eli ne on aina säilytettävä.

Viljelykierrossa olevalle nurmelle ja pysyvälle nurmelle maksetaan vuodesta 2015 alkaen samoja maataloustukia. Poikkeuksena tähän maatalouden ympäristösitoumuksessa maksetaan korvausta vain sellaisille pysyville nurmille, jotka ovat maatalousverotuksessa maankäyttölajiltaan peltomaata. Tällä hetkellä pysyvinä laitumina ilmoitetuista noin 16 000 hehtaarista tällaista alaa on noin 1600 hehtaaria. Jatkossa pysyväksi nurmeksi luetaan myös varsinaisella peltomaalla olevia nurmia, joista valtaosalle voidaan maksaa korvausta ympäristösitoumuksen tilakohtaisesta toimenpiteestä. Ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimenpiteiden osalta eri toimenpiteiden ehdot ratkaisevat, voidaanko kyseisestä toimenpiteestä maksaa korvausta pysyville nurmille.

Pysyvien laitumien ennakkolupamenettely käyttöön

Pysyvän laitumen säilyttämisvaatimus säilyy vielä vuonna 2015 maataloustukien täydentävissä ehdoissa. Vuonna 2014 pysyvän laitumen määrä laski Suomessa yli viisi prosenttia, joten EU-asetuksen perusteella käyttöön joudutaan ottamaan ennakkolupamenettely. Silloin viljelijä jolla on pysyviä laitumia hallinnassaan, ei saa ottaa niitä muuhun käyttöön ilman ennakkolupaa. Luvan käyttöönotosta ja sen ehdoista päättää hallitus vuoden 2015 alussa. Lupa pysyvän laitumen muuttamisesta muuhun käyttöön annettaisiin, jos viljelijä muuttaa vastaavan suuruisen muun alan pysyväksi laitumeksi.