Viime vuoden porsatuotantoluvut ovat juuri ilmestyneet.
Vieroitettujen porsaiden määrä on kehittynyt puoli porsasta per emakko. Yhteenvetona voi todeta, että kaikki tunnusluvut ovat parantuneet vuodesta 2012.
Suomi on nyt Ruotsia ja Norjaa edellä tuotantoluvuissa, mutta Tanska on omalla kymmenluvulla kaukana muita edellä huikealla 30 porsaalla.
Suomalaisilla sikatiloilla on elävänä syntyneiden määrä heikoin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Onko tämä geneettinen ongelma, vai mistä johtuu? Joka tapauksessa suunta on oikea. Hyvät tunnusluvut kielivät tehokkaasta ja hyvästä hoidosta.
Kun porsastuotantolukuja nostetaan tästä ylöspäin, työ on aina vain pienempiin yksityiskohtiin keskittymistä.
Tilojen keskiemakkoluku oli Suomessa 290, Tanskassa 680.
Microsoft Word – Porsastuotantotulokset 2013_ver2.docx
Porsastuotannon tehokkuusvertailu 2013
|
Suomi 2012 |
Suomi |
Ruotsi |
Norja |
T anska |
|
|
Avainluvut |
|||||
|
Tilojen lukumäärä, kpl |
247 |
208 |
190 |
386 |
604 |
|
Keskiemakkoluku, kpl |
270 |
290 |
309 |
114 |
680 |
|
Vier.porsaita / emakko / vuosi |
24,5 |
25,1 |
24,1 |
23,6 |
30,0 |
|
Pahnueita / emakko / vuosi |
2,22 |
2,24 |
2,21 |
2,16 |
2,25 |
|
Pahnuetulokset |
|||||
|
Ensikkopahnueita, % |
23,6 |
21,9 |
24,4 |
38,0 |
23,7 |
|
Elävänä syntynyt / pahnue |
12,8 |
13,0 |
13,2 |
13,1 |
15,4 |
|
Kuolleena syntynyt / pahnue |
1,2 |
1,2 |
1,2 |
1,2 |
1,7 |
|
Vieroitettu / pahnue |
11,0 |
11,2 |
10,9 |
11,1 |
13,3 |
|
Vieroitusikä, pv |
28,8 |
28,5 |
33,1 |
33,6 |
31,0 |
|
Kuollut ennen vieroitusta, % |
13,9 |
14,1 |
17,9 |
15,0 |
13,7 |
|
Kokonaiskuolleisuus, synt.-vier., % |
21,4 |
21,1 |
24,1 |
22,4 |
22,2 |
|
Tiinehtyvyytulokset |
|||||
|
Tehottomuuspäiviä / pahnue |
21 |
19 |
16 |
21 |
14 |
|
Vieroituksesta tiineytykseen, pv |
6,6 |
6,3 |
5,7 |
6,4 |
5,9 |
|
Uusintatiineytyksiä, % |
10,5 |
10,5 |
7,9 |
7,9 |
6,5 |
|
Porsimisprosentti |
82,1 |
82,6 |
83,5 |
80,0 |
86,6 |
Lähteet: Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center; Suomi: AgroSoft
Tuottavuuden nousu tulee jatkumaan Suomessa noin puolen porsaan vuosivauhdilla. Suomalaiset sikatilat ovat panostaneet enemmän tuotannon kehittämiseen kuin ruotsalaiset ja norjalaiset kollegat ja tuotosero tulee kasvamaan. Haasteena on pysyä Tanskan ja muiden tehokkaimpien maiden kehityksessä mukana.
Pieni porsaskuolleisuus on tärkeä
Eläinten hyvinvointi on kotieläintuotannossa tärkeä puheenaihe. Ruotsissa esimerkiksi porsaskuolleisuus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Kuolleisuudessa ei ole useinkaan kyse laiminlyönneistä. Siihen vaikutta moni asia, joille ei löydy aina edes selitystä.
Emakko painaa 200 – 300 kiloa. Parin päivän ikäiset porsaat painavat 2 kiloa.
Mitataanko hyvinvointi kiloina vai yksilöinä?
”Mitataanko hyvinvointia kiloina, vai yksilöinä”, kysyy Martin Ylikännö, sikayrittäjät ry :n puheenjohtaja. Jos 300 -kiloinen emakko tallaa kolme kaksikiloista porsasta, on tappio pieni, jos sitä mitataan kiloperusteisena. Yksilöinä laskettaessa määrä on suuri.
Pieni porsaskuolleisuus kielii monesta asiasta
Ruotsissa porsaita karsinoihin kuolee ennen vieroitusta jopa neljännes. Suomen keskimääräinen luku on noin puolet. ”Ero johtuu siitä, että meillä emakko on yleensä häkissä, Ruotsissa vapaana”, sanoo Yli-Kännö.
Karsinan olosuhteilla on merkitystä porsaiden selviytymiselle. Kuolleisuuteen vaikuttaa lisäksi pahnuekoko. Marko Kriikkula Kurikasta sanoo, että heillä iso pahnuekoko aiheuttaa ongelmia. Nisiä ei riitä vaikka käytettäisiin apuimettäjiäkin.
Haukottelevat porsaat, jotka makoilevat rennosti vieroitusosastolla on ilo ”sikasilmälle”.
Geeniperimä vaikuttaa
Emakkojen emo-ominaisuudet ovat myös yksilöllisiä. Tähän voidaan vaikuttaa jalostamalla huonoja emo-ominaisuuksia pois, mutta tie on pitkä. Eläinten jalostuksella, geeniperimällä on yllättävän suuri vaikutus tuotokseen ja myös hyvinvointiin.
Jalostusta kohdennetaan hedelmällisyyteen, lihakkuuteen ja tuotanto-ominaisuuksiin.
Elävinä syntyneitä 14,2 porsasta per pahnue
Martin Ylikännö sanoo vuosi sitten elävinä syntyneiden osuuden olleen 13,7. Vuodessa luku on kasvanut puolella porsaalla 14,2:een. ”Kun isoa porsasmäärää halutaan isommaksi, on se aina vain pienempien asioiden viilaamista”. ”Mistä sitten johtuu, että lisääntyneestä 0,5 porsaasta kuolleisuus on 0,3 porsasta vieroitukseen mennessä?”. Todellinen hyöty on lisääntyneestä syntyvyydestä vain 0,2 porsasta.
Tanskassa, sikatalouden huippumaassa, syntyvyys on 16 porsasta per pahnue. Kuolleisuus on sielläkin isompi, kuin Suomessa, johtuen osiin suuresta syntyvyydestä. Muitakin syitä on. Tanskassa on porsasyskä ja muut eläintaudit yleisempiä, kuin Suomessa.
Ilman seurantaa ei oikeita toimenpiteitä
Jari Mäkilän sikalassa Oripäässä on tehokkuus nostettu tappiin. Joka sunnuntai luetaan edellisen viikon sikalaraportti ja siihen reagoidaan saman tien tekemällä seuraavan viikon suunnitelma. Hyvinvointi ja tuotos kulkevat käsi kädessä ja vaativat paljon töitä ja seurantaa.
Jari Mäkilä on suomalainen sikatalouden huippuosaaja. Isossa sikalassa tehdän töitä joka päivä jokaisen porsaan eteen. Tulos syntyy kun jokaiseen yksityiskohtaan kiinnitettän huomiota. Managementti on ison eläinyksikön suuriin haaste.
Ternimaito on elintärkeä rokote
Mäkilän tilalla pidetään huoli ternimaidon saannista eristämällä ensiksi syntyneet, jotka ovat saaneet mahansa täyteen elintärkeätä ternimaitoa. Porsaat lukitaan joko porsaspesään, tai laitetaan korkeaseinäiseen laatikkoon siksi aikaa, kun pahnueen viimeisetkin saavat vastustuskyvun kannalta elintärkeätä ternimaitoa. ”Ternimaito on kuin rokote. Sitä ilman porsas ei pärjää, sanoo Jari Mäkilä. Vuositasolla porsaskuolleisuus Mäkilässä on 12 % luokkaa.
Päivitämme pian koko Suomen porsastuotantoluvut vuodelta 2012. Vuoden 2013 luvut ovat vielä työn alla.
Ei kommentteja