Viime yönä Fingridin tilaston mukaan sähkön hinta oli varhain aamulla 239 euroa megawatilta.
Ostosähköä tuotiin tuolloin 4000 megawattia tunnissa, liki miljoonalla eurolla.
Vertailun vuoksi Tiina Jylhän maskikaupoista on kohuttu medioissa viikkoja — ovatko mittasuhteet kadonneet?
Tuontisähkössä kyse on samasta summasta tunneissa, kuin kohutuissa maskikaupoissa. Viisi miljoona euroa katoaa tunneissa näillä sähkökulutuksilla ja -hinnoilla muutamassa tunnissa.
Samaan aikaan Suomen koko tuulivoima tuottaa 100 megawattia sähköä.
Lukijablogissaan Yrjö Takkala kirjoitti:
Tuontienergia syö jo lähes kokonaan maamme metsäteollisuuden viennin arvon. Suomen kansan vastuulla oleva velka on paisunut jo niin, että se on jokaista Suomen kuntaa kohti yli miljardi euroa.
Takkala jatkaa:
Mikäli joku tuleva hallituksemme sitoutuisi leikkaamaan energian tuonnista vaikkapa 25% niin vuotuinen säästö kansantaloudelle olisi vähintään 3 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen sektorin velka ylittää 200 miljardin euron rajan. Kotitalouksien asuntovelka on jo yli 100 miljardia euroa. Valtiolla on takausvastuita yli 60 miljardia. Tämä velkataakka merkitsee jokaista Suomen kuntaa kohti 1,16 miljardia euroa.
Miettikää millaisen velkaperinnön me jätämme lapsillemme.
Suomen tilanne on aivan hirveä. Meillä makaa valtava energiapotentiaali turvesoissa, mutta poliitikot näkevät asiassa ainoastaan ympäristösuojelunäkökohtia.
Köyhällä ei ole sellaiseen varaa. Kansantaloudellinen näkökulma olisi edes joskus syytä ottaa huomioon.
Kun me tuomme energia ulkomailta, pääosin Venäjältä, me siirrämme ongelman muualle. Ympäristöongelma kasvaa, kun se itänaapuriin siirretään.
Siellä sitä ei valvo kukaan. Onko Suomen energiapolitiikka muka jonkin sortin ympäristöpolitiikkaa?
12 Kommenttia
Suomeen sähkön nettotuonti on noin 20 terawattia, ja 5 sentin kilowattihinnalla (joka on jo vähän yläkanttiin arvioitu alv 0) se tarkoittaisi miljardia euroa. Se jos joku populisti keksii vääristellä lukuja ei tarkoita yhtään mitään taas kerran. Paitsi että moni varmaan uskoo taas kerran.
Vuonna 2018 energiaa ostettiin ulkomailta 10,7 miljardin euron verran.
Tuossa summassa on mukana kaikki energiatuotteet. Eli öljy, kivihiili, sähkö jne.
Kivihiilen osuutta voi turpeella korvata, mutta joko Hannu ei ymmärrä energian käytöstä mitään tai pitää lukijoita täysinä ääliöinä, jos kuvittelee, että turpeella voisi korvata sähköä tai liikennepolttoaineita.
Turpeesta voi kyllä tuottaa liikennepolttoaineita Fischer-Tropsch-synteesillä.
Samoin puusta. Sitä käytettiin jo sodan aikana.
Ostohintahan on SPOT-hinnalla, joka ko päivänä oli pahimmillaan 29,89 snt/kWh ja alimmillaan 6,49snt/kWh. https://www.vattenfall.fi/sahkosopimukset/porssisahko/tuntispot-hinnat-sahkoporssissa/
Sinulla on nuo termit hukassa. Terawatti ja Kilowatti ovat tehon yksiköitä, ei energian.
Suomi ostaa Pohjolan kalleinta sähköä ainakin 10 vuotta
On toki ilmiselvää, että kommentoija tarkoitti terawattituntia ja kilowattituntia, mutta jos ei halua keskustella asiasta vaan pyrkiä vain pilkkaamaan muita voi toki jäädä vain viilaamaan pilkkua.
Kyllä se lasku tulee tuntihinnoittelun mukaan. Eli se tunti, mikä maksoi vajaa 300 egee ja oltii 4000megaa miinuksella, niin maksoi noin miljoonan Suomelle.
”Miettikää millaisen velkaperinnön me jätämme lapsillemme.”
Ja enemmän kannattaa miettiä jätämmekö ylipäänsä elinkelpoisena maailman. Velkaperintö on pieni murhe verrattuna ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin. Siksi sitä kannattaa yrittää torjua, vaikka hintalappu on kova. On hyvä myös ymmärtää jo tässä vaiheessa, että nyt ollaan vielä ihan alkumetreillä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Naivia on kuvitella, että länsimaissa elintaso pystytään säilyttämään samana ja torjumaan ilmastonmuutos. Maat jotka eturintamassa pystyvät muokkaamaan taloutensa vähähiiliseksi tulevat hyötymään siitä eniten investointien ja osaamisviennin muodossa.
Ehkä toisten naiviuteen ei kannata viitata puhuessaan samalla tarpeestamme säilyttää maailma ”elinkelpoisena” – ja kaiketi hinnalla millä hyvänsä.
Maailma, siis tämä pallo, säilyy kyllä elinkelpoisena jälkeemme. Eri asia sitten keille säilyy. Jos ihmiskunnasta puhutaan, siitä säilyvät vahvat, röyhkeät – siis itsekkäät – ja julmatkin selviytyjät. Eivät piipertäjät. He saavat kuitata joka tapauksessa sen ”kovan hintalappunsa”.