Jurvalaisen Ari Alhon vapaaporsitus on sujunut erinomaisesti. Puolentoista vuoden kokemukset ovat pelkästään myönteisiä. Emakoiden hyvinvointi on parantunut ja porsastuotos hipoo ennätyksiä.
Vapaaporsitus toimii Alhon sikalassa jopa paremmin, kuin perinteinen. Yksi syy on moderni ruokinta- ja karsinatekniikka.
Tavoite oli aluksi 33 vieroitetun porsaan keskituotos. Rimaa on pitänyt nostaa, kun tavoite on jo saavutettu, vaikka hienosäätöä on vielä paljon tehtävissä. Potentiaalia on paljon suurempiinkin lukuihin.
Sikalan työ luonne on myös muuttunut.
Ari Alho ja Mikke-Karju ovat työkavereita. Kuva parin vuodelta 2015. Ari Alho ei osaa valittaa, vaikka sikala valmistui vasta ”hyvien aikojen” jälkeen. ”Sikala tarjoaa sen elannon, mikä ihmiselle kuuluukin”.
Porsitushäkki tarpeellinen porsimisen ajan – myös työturvallisuuskysymys
Alho kertoo, että sikafarmareiden kiinnostus vapaaporsitukseen on suuri. Sikalaan tutustujia on ollut paljon enemmän kuin ennen.
Porsitushäkki on Alhon mukaan täysin välttämätön, ainakin vanhemmilla emakoilla – Häkki on myös eläinsuojelukysymys, sillä hoidetaan nimenomaan porsaiden hyvinvointia. ”Ensikoita voi porsittaa jopa täysin vapaasti, mutta vanhat mammat eivät aina jaksa väistellä porsaita. Emakot ovat yksilöllisiä, jotkut emakot haluavat suojella porsaita aktiivisesti, toiset ovat piittaamattomampia”
Kilon painoiset porsaat oppivat väistelemään 300-kiloista emakkoa parin kolmen päivän ikäisinä.
Porsitushäkki on myös työturvallisuuskysymys
Jos emakko on vapaana, hoitotoimenpiteissä voi syntyä hoitajalle vaaratilanteita, kun emakot suojelevat jälkeläisiään.
Ruotsalainen kollega kävi tutustumassa Alhon sikalaan. ”Hän harmitteli, että Ruotsissa ei voi käyttää porsitushäkkiä ollenkaan – raatoja tulee paljon emakoiden tallomisen takia”, Alho kertoo.
”Vapaus on kiva katsella”
Porsaan hyvinvointia turvataan häkillä muutaman päivän ajan, muuten häkkiä pidetään mahdollisimman paljon auki.
”Vapaus on kiva katsella”, Ari Alho kertoo.
Porsaiden ruoka-astiaan liruu pieniä määriä evästä jopa sata kertaa päivän aikana.
Parempi kuin perinteinen karsina
Alho mietti ja suunnitteli vuoden toista investoimista vapaaseen porsitukseen. ”Karsinan kustannukset olivat kolmanneksen suuremmat, kuin tavanomaisen.”
Myös tekniikka on parantunut vuosien mittaan. Aiemmat karsinatyypit ovat olleet keskeneräisiä.
Investointi tulee takaisin hyvinvoinnin kautta, myös eläinten hyvinvointituki on hieman korkeampi, kuin perinteisen tuotannon. Porsittamon laajennuksen hinnaksi Alho muistelee kertyneen 1,5 miljoonaa euroa.
Alho näkee, että jossain vaiheessa vapaaporsitus tulee joka tapauksessa pakolliseksi.
Sikala kasvoi tuhannen emakon porsittamoksi. Porsituskarsinoita on nyt 264. Sikalassa on käytössä viikkokierto.
Weda Suomen toimittama karsinamalli osoittautui menestykseksi. Sikalaan valittiin kolmion mallinen karsina, porsaita on kuollut vähemmän, kuin jos karsina olisi neliskanttinen.
Wedaa Alho kehuu innokkaiksi kehittäjiksi ja toiveiden kuuntelijoiksi.
Sapuska maistuu ja imetyskyky on huippua
Myös ruokintalaitteet tulivat Wedalta. ”Emakoiden syöntikyky on loistavaa, ruuhia ei tarvitse juuri koskaan tyhjentää.”
Alho on mieltynyt erityisesti porsaiden ruokintaan, joka hoituu Weda Nutrixilla. Liemiruokkijalla voidaan jakaa sekä maitoa, että rehua. Nutrix toimii ilma-avusteisesti, ruoka työnnetään ilmalla ruuheen ja huuhdellaan vedellä. Tiistaisin linjasto pestään hapolla ja perjantaina emäspesu hygienisoi putket.
Hygienia on tärkeää myös karsinassa, jos halutaan että porsaat voivat hyvin.
Hygienia on tärkeää myös karsinassa, jos halutaan että porsaat voivat hyvin.
Porsailla ei ilmene juurikaan ripulia, lääkintätarve on pieni myös emakoilla. Kohtutulehdukset ovat harvinaisia.
Työmäärä on pysynyt suurin piirtein samana, kuin perinteisissä karsinoissa, mutta työn laatu on erilainen. Lääkintäapua ei tarvitse paljon antaa, emakot porsivat ilman synnytysapua, mikä on merkittävä työn säästö.
“Ennen porsitusapua annettiin kaiket illatkin. Kauhulla muistelen sitä aikaa.”
Porsaiden ruuhia ei tarvitse tyhjennellä, kun ruoka-annoksia voidaan jakaa pieninä määrinä jopa 100 kertaa päivässä.
Virikkeiden ja pesämateriaalien jako vie nyt paljon aikaa. ”Annan mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja”, Ari Alho sanoo.
Rehustamoa on jouduttu laajentamaan ja käytössä on kaksi ruokkijalaitteistoa.
Porsaiden vieroitusikä on 26 – 28 päivää. Porsaiden vieroituspaino on kahdeksan kiloa.
“Ainoa negatiivinen asia on, että välikasvattamotilat ovat käyneet pieniksi – tilaa on tehty lisää 900 porsaalle ja 300 porsaan kalusteet on jo tilauksessa.”
Tästä pääset lukemaan edellisen artikkelin Alhon sikalan vapaaporsituksesta.
Tästä pääset katsomaa Facebook-videon, jossa Ari Alho esittelee vapaaporsituskarsinaa.
Toimittajalta
Vapaaporsitus ei ole aivan yksinkertainen toteuttaa
Itselläni oli perinteisiä oljilla päällystettyjä pehkukarsinoita. Porsitin emakoita jopa ryhmässä täysin vapaasti. Emakoilla oli useimmiten kolmesta kuuteen porsasta porsimisen jälkeen, kun niitä oli normaalissa porsituskarsinassa 10-14.
Vapaissa olosuhteissa emakot söivät tallotut porsaat. Sitten tuli vastaan asia, mistä Ari Alho puhuu, työturvallisuus.
Kun 300-kiloinset emakot tulevat kohti laumana, ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin jättää porsaat hoitamatta ja hypätä aidan yli. Usein ajattelin, että tämä mahtaa olla ulkopuolisen silmissä huvittavaa katseltavaa, kun aikuinen mies pelkää sikoja.
Alhon karsinat eivät vastaa sitä perinteistä mielikuvaa, ne ovat puhtaita ja steriilejä.
Jotta suomalaiset saavat omaa sianlihaa, tuotannon pitää olla tehokasta — siinä ei pitäisi olla mitään väärää.
Vapaaporsitus vaatii hyvää tekniikka, se on fakta, jos halutaan myös pitää huolta myös porsaiden hyvinvoinnista huolta.
Olen puhutellut useita sikafarmareita. He eivät ole vastaan kuluttajien vaatimuksia, päinvastoin – jokainen ymmärtää, että kuluttajaa totellaan.
Monelle investoinnit vapaaporsitukseen vain eivät ole mahdollisia.
Kuluttaja määrää myös lompsallaan. Useimmat suosivat hyvää ruokaa, mutta monet eivät halua maksaa lisää lisäarvosta. Kuka sen sitten maksaa?
Vanhaa hyvää aikaa ei ole. Olen kasvanut maatilalla, jossa possuja kasvatettiin, kun olin kymmenenvuotias.
En näe siinä mitään, mihin pitäisi palata.
Vanha hyvä aika on tylsä termi, joka ei pidä paikkaansa.
Artikkeli tehty yhteistyössä Weda Suomi kanssa.
Ei kommentteja