Suomen metsästäjäliiton Pohjanmaan piiri ry järjesti 10.12. infotilaisuuden Peräseinäjoella. ”Mikä on Afrikkalainen sikarutto (AFS), miten siihen tulisi varautua, miten estää taudin leviäminen sekä miten villisikakantaa tulisi hoitaa”.
Metsästäjien ja kotieläintalouden yhteistyö on tervetullutta. Afrikkalaisen sikaruton ehkäisy on kaikkien asia.
Tauti leviää sikojen ja ruokajätteiden mukana.
Metsästäjäliitto osoittaa sormella Eviraa, joka ei jaa kunnon ohjeita. Tautia saatetaan vähätellä, koska se ei ole ihmisen terveydelle pelote.
Tilaisuuden osanotto oli kiitettävä. Asian vakavuuden ymmärsivät kaikki paikallaolijat. Miten tietoa saataisiin Suomenlahden eteläpuoliseen liikenteeseen?
Sikatuottajat ja metsästäjät yhdessä avoimuuden asialla
Sainlihan tuottaja Mika Manni piti tuottajan puheenvuoron Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin hallituksen puheenjohtajan, Jukka Hautalan jälkeen. Manni painotti yhteistyön merkitystä sikaruton torjunnassa. Hänellä on neljässä eri pitopaikassa yhteensä 10 000 sikaa.
Hän piti metsästäjien ja farmareiden yhteistyötä tärkeänä. ”Kriittinen tauti pitää tiedostaa joka taholla”, Manni sanoi.
Ohto Salo, riistasuunnittelija Suomen Riistakeskuksesta painotti yhteistyötä ja avoimuutta. ”Perinteiset metsästysseurojen väliset kiistat on yhteisessä asiassa unohdettava.” Laumoja ei saa Ohton mukaan missään nimessä pimittää.
Kannan aktiivinen pyynti ja saalisilmoitukset, ruokintapaikkojen seuranta ja kannan yleinen hallinta ovat asioita, joita pitää Salon esityksen mukaan saatava tehokkaammaksi.
Suomessa kanta on pieni, pari tuhatta. Populaatio on tuplaantunut. Ruotsissa kantaa on jopa 200 000 yksilöä. ”Määrä on sielläkin lyhyessä ajassa tuplaantunut. Villiska lisääntyy tehokkaasti, kanta saattaa tuplaantua vuodessa”, Ohto Salo toteaa.
Virossa on käsitys, että naakat ja varikset olisivat taudin leviyyäjiä. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan se on mutua.
Pirjo Kortesniemi on selväsanainen ja selväjärkinen eläinlääkäri. Kansan nainen metsästää itsekin.
Tiedotuksesta pidettävä huolta
ETT:n toiminnanjohtaja eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi on harrastanut metsästystä 25 vuotta. ”AFS on yhtä lailla metsästäjän huoli.”
”Villisian jahtimatkailun lisäännyttyä Viroon tauti leviää, ja taudin leviämisriski Suomeen kasvanut. Metsästäjien pitää tiedostaa.”
Tilaisuudessa tuli ilmi, että Suomen satamissa, lentokentillä ja rajoilla kainostellaan tiedottamista. Tallinkillä ei ole asiaa edes mainittu, mutta Viking-linen laivoilla tiedottaa ruusujen arvoisesti. Tulli vaikuttaa asian suhteen ujolta ja välinpitämättömältä.
Muualla Euroopassa tietoa jaetaan. Saksa, jossa villisikakanta on miljoonan luokkaa, on asiassa erityisen kunnostautunut, siellä tiedottaminen on voimakasta. Varoituskylttejä on jopa levähdyspaikoilla
Virossa asia on metsästäjille iso juttu. Siellä on todettu 70 AFS-tapausta. Koska sianliha käytetään kotimaassa, vientiin se ei ole vaikuttanut.
Villisikatuotteita löytyy kaupan hyllystä. Lihan alkuperästä ei ole tietoa, onko se tautirajoitusalueelta vai ei. Tässä Kylmäsen tuotepakkaus. Kuva: Jukka Hautala
Afrikkalainen sikarutto tappaa tehokkaasti
Pirjo Kortesniemen esitelmä on vakuuttava. ”Siat kuolevat tartunnan saatuaan muutamien päivän sisällä.” Jos tauti iskee tuotantosikalaan, kansallinen eläintautilaki rajoittaa kaiken eläinliikenteen ja jopa ihmisten liikkumisen sisemmän karenssialueen, kolmen kilometrin säteellä. Ulommalla 10 kilometrin karenssialueella rajoitteet ovat lievemmät.
Parhaiten taudin huomaa kovettuneesta ja laajentuneesta pernasta ruhonavauksen yhteydessä. Syömättömyys, apatia, iso perna, verenpurkaumat ja äkkikuolemat ovat esimerkkejä taudin oireista.
Luonnossa kuolleet villisiat voiat olla merkki ASF:sta. Suolistamisen yhteydessä ilmennyt verekkyys voi olla myös hälyttävää.
Pelottava tauti leviää tehokkaimmin lihan ja erityisesti veren mukana. Henkilöliikenne ja ajoneuvot ovat myös riski.
Afrikkalainen sikaruttovirus on kestävä ja se on hankala tuhota. Sille ei ole olemassa minkäänlaista hoitoa, ei lääkitystä eikä rokotusta. AFS-virus omaa erityisiä kykyjä säilyä myös ruhon ulkopuolella pitkiäkin aikoja.
Raadoissa virus säilyy yli puoli vuotta, pakkanenkaan ei sitä tuhoa. Metsästäjän on huomioitava, että virus voi löytyä tartuntakykyisenä vaikka verisestä puukosta, tai housun lahkeesta pitkänkin ajan päästä.
Varsinkin virolaiset villisikasalamit ja metwurstit ovat tuotteita, joissa virus elää tartuntakykyisenä. Villisianlihaa tuodaan tuliaisina, sitä saa toreilta ja kaupan hyllystä.
Taudinaiheuttaja kuolee yli 60 asteessa, mutta vaikutusaika pitää olla yli puoli tuntia. 1-prosenttinen Virkon S tappaa viruksen tehokkaasti. Tuhoamiseen tarvitaan joko voimakkaan emäksistä tai hapanta liuosta.
Suomalainen sauna on erinomainen suojaus kaikkien kamppeiden desinfektioon.
Niskalenkki ennen tautia
Atrian laatupäällikkö, eläinlääkäri Taneli Tirkkonen ei liioin arastellut tuoda uhkakuvia esiin.
”Teurastamoilla on kyllä taudin varalta olemassa toimintasuunnitelma, mutta jos niihin joudutaan turvautumaan, ollaan myöhässä.”
”Jos viruksella saastunutta lihaa on mennyt tuotteisiin, seuraa takaisinveto ja vaikka virusta ei tuotantosioista löytyisikään, olisi jo pelkällä villisikalöydökselläkin välitön vaikutus vientiin ja todennäköisesti kotimarkkinakauppaankin”, Tirkkonen lataa.
Taudin löytymisen jälkeen tulevat vaikeat ajat. ”Vientihinnat tippuvat todennäköisesti erittäin matalalle ja tämä vaikuttaa väistämättä kotimaiseenkin hintatasoon ja edelleen sitten kotimaisen tuottajan tilityshintaan. Tämän myötä tippuisivat varmasti tuotantovolyymitkin. Tämä kaikki siitä huolimatta, että tauti ei tartu ihmiseen.”
Tirkkonen muistuttaa, että 20 vuotta sitten esiintynyt hullun lehmän tautikin vaikuttaa edelleen.
AFS olisi Suomeen rantautuessaan paha isku. ”Kaikki ei tyssää, mutta kyllä pohjamutiin mennään.”
Artikkelikuva: Reino Haanpää
Lue edellinen artikkeli afrikkalaisesta sikarutosta tästä.
Ei kommentteja