Siviilipalvelukoulutus pitää sisällään materiaalia eläinten arvosta yhteiskunnassa. Koulutukseen kuuluu kuukauden peruskoulutusjakso.
Opiskelijan mukaan ympäristöön suuntautunut koulutusmateriaali keskittyi rankasti lihatuotannon vastustamiseen ”vääristyneellä maailman näkemyksellä”.
Koulutuksesta vastaava virkamies Mikko Reijonen sanoi, että koulutuksen sisältö on opetussuunnitelman mukaista ja siitä vastaa Ely-keskus.
31.10 julkaistu artikkeli päivitetty uusilla tiedoilla.
Koskenojan tilan pihatossa Jalasjärvellä on valoa ja vapautta. Navetassa ei käytetä soijaa. Nurmirehu tulee lähipelloilta, eikä ulkomailta, kuten kouluttaja on väittänyt.
Siviilipalvelusmateriaali — Öljyntorjuntaa, sodan vastustamista ja lihantuotannon vastustamista
Haastattelemamme siviilipalvelusmiesten perusteet siviilipalvelukselle olivat selkeät ja vahvat, terveydelliset ja ekonomiset. He eivät ole aseistakieltäytyjiä.
Yksi haastattelemamme nuori opettaa ja jakaa käytännön kokemuksia teollisuuden automaatiota ja logiikkaohjelmointia ammattikoulussa.
Hän valitsi useista eri vaihtoehdoista ympäristöryhmän uteliaisuuttaan (Ympäristö ja yhteiskunta – YKS).
Hän sanoo, että opetuksessa oli myös hyviä asiaankuuluvia kursseja — öljyntorjuntaa, ensiapukurssi ja alkusammutusluennot.
Maanpuolustukseen liittyvässä opetusohjelmassa oli myös aiheita sodan vastustamisesta yksilötasolla ja mielipiteen ilmaisusta mielenosoituksessa.
Lihanautoja laitumella Parkanossa. Nauta tarvitsee nurmea ja nurmi tarvitsee nautaa. Kun nauta repii nurmea, se kehittää juurimassa, joka kasvattaa maata maaperää.
”Lehmän heinä tuodaan ulkomailta”
Kouluttaja Eveliina Lundqvist puhui eläinten asemasta yhteiskunnassa. Mitä arvoja eläimille annetaan. Myös kalataloutta käsiteltiin negatiivisesti, koska kaloilla on tunteet ja ravut kärsivät keitettäessä. Lundqvist on tunnettu eläinaktivisti.
Koulutuksen eläinten oloja koskeva kuvamateriaali oli ulkomaiselta WeLoveAnimals -sivustolta.
Naudanlihan tuotantoa kritisoitiin saastuttamisesta luennolla, ”koska ne syövät ulkomailta tuotua soijaa”. Kouluttaja tiesi, että 98 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta menee eläinten rehuksi.
Koulutettavan kommenttiin, että nauta syö ruohoa, ei soijaa. Opettaja kertoi, että heinäkin tuodaan ulkomailta.
Lihasikoja Somerolla. Lihasiat eivät myöskään Suomessa syö soijaa, eikä niiden häntiä Suomessa katkota. Antibioottejakin annetaan vain tarpeeseen, eikä varmuuden vuokis, kuten useimmissa muissa maissa.
Pikkupaikkakunnalla asuva maajussi — miten vaikutat?
Tehtävä: ”Tehtävänäsi on vakuuttaa seuraavat henkilöt siitä, että ilmastonmuutos pitäisi ottaa tosissaan ja asialle pitäisi tehdä jotain. Miten vaikuttaisit? Mitä keinoja antaisit käyttöön?
Pikkupaikkakunnalla asuva maajussi, jonka mielestä ilmastonmuutos ei johdu ihmisestä. Kutsuu kasvissyöjiä viherpiiperöiksi eikä todellakaan ole vaihtamassa öljylämmitystä pois ihan vain periaatteellisista syistä.”
Koulutuksessa tuotiin esille, että Suomessa liikenne vastaa noin 20% kasvihuonekaasupäästöistä. Opiskelija kommentoi, miten paljon pienempi hiilijalanjälki suomalaisella lähiruualla on, verrattuna Kiinasta, Etelä-Amerikasta tuoduissa ruuissa.
Tästä voit ladata kysymysaineiston: eveliina_eta_liikenne1 (1)
Kotimaisia Erkki Kankaan varhaisvihanneksia Kokemäeltä. Tuotteet markkinoidaan lähialueen kuluttajille suoraan.
Kasvisruokaopetusta
Koulutukseen kuuluvassa kotitehtävä oli valmistaa kasviruokalounas. Asiaan poikkiteloin asettunut opiskelija kertoi sanoneensa, että hän ei ole vegaani vaan sekaani, hän syö myös lihaa. ”Miksi ei luomusta valmistettu lähiruoka kelpaa — omasta kasvimaasta nostetut juurekset ja vihannekset, naapuritilan liha? Nuorimies lupasi tehdä erilaisen ratkaisun. Miksi minun pitäisi hyväksyä kasvisruoka, jos kouluttaja ei hyväksy sekaruokavaliotaan?”
”Eikö se ole ympäristöystävällisintä, meillä riittää pohjavettä? Miksi minun ruokavalioni on huonompi, en käytä veden puutteesta kärsivässä Chilessä kasvatettuja avokadoja”. ”Niin, mutta kasvisskeneen ei kuulu enää avokadot”, kuului yhden opiskelijan vastaus.
Aiheesta nousi keskustelu, jonka jälkeen osa opiskelijoista ei enää tervehtinyt maalaista, eikä istunut samaan ruokapöytään hänen kanssaan.
Lammasfarmari Lauri Kaivosoja Kiikalasta.
Keskustelu oppilaan ja kouluttajan välillä
Oppilas: ”Olen ruokavalioltani sekaani eli syön myös lihaa ruuissani. Kun pitäisi tehdä kasvisruokaa, niin teen itselleni ruuan joka sisältää lihaa ja kasviksia. Syön ekologisesti lähellä tuotettua luomuruokaa, jossa lähitilojen liha näyttelee suurta osaa. Jos tämä ei kelpaa selitykseksi niin haluaisin hyvät perustelut, miksi minun, vakaumukseltani sekasyöjän, pitäisi tehdä kasvisruokaa, jos vakaumukseltaan kasvisyöjän, ei pidä tehdä ruokaa punaisesta lihasta.”
Kouluttaja: ”Luin juuri. Mitäköhän tuohon nyt vastaisi. Olet ensimmäinen ihminen joka vastustaa kasvisruuan tekemistä.”
Oppilas: ”En siis usko, että kaukaa tuotu kasvisruoka on ratkaisu tähän, vaan tuen lähellä tuotettua. Joten tänään teen ruuaksi uunijuureksia ja jauhelihapihvejä. Kaikki juurekset ovat omilta kasvimailta ja liha on läheiseltä luomutilalta.” (Kirjoitusasua editoitu).
Kouluttaja: ”Käymme läpi aluksi lihatuotannon ympäristovaikutuksia joten en nyt ala väittelemään tässä aiheesta.”
Kurikkalainen suurtilan luomunaudat laiduntavat liki vuoden ympäri. Tila on tehotuotantotila, jos suuri eläinmäärän mukaan siksi luokitellaan. Lypsykarja laiduntaa ja elää luonnonmukaista elämää myös vapaana pihatossa.
Ely vastaa koulutusmateriaalista?
Mikko Reijonen, siviilipalvelusjohtaja ely-keskuksesta sanoo olevansa vastuussa koulutuksesta.
”Siviilipalvelus kuuluu Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen. Hallinnollisesti Siviilipalveluskeskus toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) erillisyksikkönä.”
”Siviilipalveluksen peruskoulutusjakson koulutus perustuu opetussuunnitelmaan.”
Reijonen kirjoittaa: ”Koulutus on kohdennettu normaalioloissa hyödynnettäviin, osallisuutta ja arjen turvallisuutta parantaviin tietoihin, taitoihin ja valmiuksiin. Velvollisia rohkaistaan käyttämään saamiaan tietoja, taitoja ja valmiuksia myös siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen esim. vapaaehtoistyössä. Tärkeää toki on antaa perusteet työpalveluksen suorittamiselle.
Siviilipalveluskeskus kouluttaa normaalioloissa vuodessa 11 saapumiserää, joista jokaisessa on n. 125-150 velvollista, tavoittelemme viidessä eri suuntautumisvaihtoehdossa n. 25-30 hengen ryhmiä.”
Suuntautumisvaihtoehdot ovat (OPSin mukaisessa järjestyksessä)
•Palo, pelastus ja väestönsuojelu – PP
•Ympäristö ja yhteiskunta – YKS
•Kansalaisvaikuttaminen – KAVA
•Väkivallan ennaltaehkäisy – VÄKE
•Arjen turvallisuus – ATU
Tästä voit ladata kysymysaineiston: eveliina_eta_liikenne1 (1)
Jäidenlähtö Kyrönjoella Kurikassa.
Toimittajalta
Hatarat ovat tiedot ja näkemys kapoinen
On aivan ymmärrettävää, että kotieläintuotantoa vastustetaan, jos näin näkemyksellistä tietoa, joka ei perustu totuuteen, jaetaan. Kyse ei ole puolueettomasta opetusmateriaalista, vaan jostain muusta.
Opiskelijoita valistava kysymyspatteri oli lapsellinen, kansakoulutasoa, kirjoitusasua myöden.
Huolestuttavinta toimittajan näkökulmasta on keskustelukulttuurin laaja-alaisuuden rajoittaminen. Kuten yksi oppilas kysyi, miksi sekaruokavaliota on sopiva vastustaa, mutta kasvisruokavaliota ei? Miksi lähiruoka on huonompi ekologian kannalta, kuin kaukomailla tuotettu.
Jos siviilipalvelusmies haluaa koulutusta ympäristöasioista, onko lihansyönnin vastustaminen olennaista? Maanpuolustuksen näkökulmasta kenties muitakin näkökulmia liikenteen päästöjen lisäksi?
Onko suvaitsevaisuus sitä, että suvaitaan vain tietynlaiset näkemykset?
3 Kommenttia
Onkohan ihan asiallista julkaista jo ihmisen yhteystiedot? Jos häntä ei ole tavoitettu haastatteluun, tuskin lupaa saatu yhteystietojenkaan julkaisuun.
Kyse on julkishallinnon vastuullisesta virkamiehestä, jonka tiedot löytyvät netistä, ei yksityishenkilöstä. Aineisto ei ole julkinen, mutta nyt on
Kyseisen palveluksen vuositakaperin kävin ja ihmettelen kuinka verorahoilla voidaan tälläistä pyörittää. Muistaakseni oli oikein muutama tunti jossa keskusteltiin eläimien oloista Suomessa yms. Monet ”iloiset” keskustelut saatiin aikaiseksi sen kuukauden aikana!