Onko EU:n mallioppilas pelastamassa maailmaa vai omaa kansaa? Ukraina on maailman suurimpia viljanviejiä maailmassa.
Mitä Ukrainan sota tarkoittaa suomalaiselle ruuantuotannossa, kun kotimaisia varmuusvarastoja on ajettu alas. Ukrainan sota vaikuttaa myös Suomen energiatalouteen. Suomen kokonaisenergiasta tuonnin osuus on 70 %, josta Venäjän osuus on 60 %. Nämä luvut ovat kasvaneet viime aikoina lisää 5 %, kun turve on pantu pannaan tuplaamalla turpeen vero.
Kannattaako omaa maataloutta ja energiavaroja ajaa alas? Luotammeko liikaa tuulivoimaan ?
Suomen suurin vientituote on raha. Ympäristöopin mallioppilaalle voi tulla vilu ja nälkä.
Suomi on ollut Venäjän tuonnin varassa. Huoltovarmuutta on nyt pakko ajatella konfliktien takia. Tarvittiinko sota, jotta tämä ymmärretään?
Kotimaisen energian alasajo ja Ukrainan sota sopivat huonosti yhteen.
Hannu Isokääntä Leivinnevalla 24 asteen pakkasessa tankkaamassa lastauskonetta. Turveyrittäjät ovat korven raivaajia jo suo-kuokka-jussi -ajoista. Työtä ei pelätä.
EU:n mallioppilas on keksinyt tehokkaan CHP-laitoksen
Suomessa on kehitetty maailman mittakaavassa ainutlaatuinen CHP-järjestelmä. Köyhän maan keksintö, seospoltto toimii ainoastaan turpeen avulla. CHP-laitoksissa tuotetaan sekä lämpöä, että sähköä. CHP-laitoksien tärkein polttoaine on turve, puun ohella. Turve palaa niin kuumaa, että jopa kosteat ja kehnot raaka-aineet voidaan hyödyntää. Turve on merkittävä apupolttoaine, vaikka sen osuus kokonaisenergiasta ei ole suuri, mutta se on merkittävä. Turpeessa on rikkiä, joka estää kattiloita ruostumasta. Puuhun voidaan lisätä rikkiä, joka tuodaan laivoilla Suomeen. Ilmeisen kallista.
Köyhän maan keksintö, seospoltto toimii ainoastaan turpeen avulla.
Suomalainen CHP-laitos on erittäin tehokas, hybridi. Hyötysuhde sähköntuotannossa on 90 %. Sähkön lisäksi CHP-laitos tuottaa tehokkaasti kaukolämpöä.
Sitä on syytä verrata keski-eurooppalaiseen hiilivoimalaan, jonka hyötysuhde on vaatimattomat 30 %. Lämpö johdetaan mereen, jokiin tai kanaviin. Keski-Euroopassa ei ole kaukolämpöverkkoja, vaan lämpö tehdään kiinteistöissä hiilellä tai kaasulla — Erittäin saastuttavaa. Maakaasu on ehtyvä luonnonvara.
Sähkön tuotanto ei ole ongelma, mutta lämmittäminen on iso ongelma.
Venäläistä jäätynyttä ekologista bioenergiaa kaukaa tulleen rekan lavassa.
Energia-alan kauhuskenaariot toteutuvat, kun turve korvataan tuurivoimalla
Suomen kokonaisenergiasta tuontienergialla korvataan 255 päivää vuodessa, kotimaisella 128 päivää. Tuulivoimalla tuotetaan 5,5 päivää ja sen tuotantoon on uhrattu 1,5 miljardia euroa. Turpeen osuus on 18 päivää, mutta sen energia kohdistuu ajankohtaan, kun Suomi tarvitsee lämpöä. Tuurivoima eli tuulivoima perustuu fossiiliseen säätövoimaan talvella, jolloin sitä eniten tarvitaan, mutta jäätyneet siivet eivät liiku.
VTT:n ja GTK:n laskelmissa energiakäyttöön hyödynnettävissä olevan suoalan energia on 13 miljardia MWh. Jos tämä hinnoiteltaisiin kivihiilen satamahinnan mukaan niin turvevarojemme arvo olisi 130 miljardia euroa. Pörssisähkön hinnalla turvevarallisuutemme olisi 390 miljardia euroa. (Pörssisähkön hinta on pompsahtanut nyt aivan toisiin, huimiin lukemiin)
Turvevaramme riittäisi 60 miljoonan MWh vuosikulutuksella 215 vuodeksi.
Turpeella päästöt olivat viime vuonna 5 %. Kyse on ilmeisesti hiilidioksidipäästöistä. Jos turpeen polton laskennalliset päästöt poistuvat, päästöt, kukkuluuruu, korvataan pääosin venäläisellä tuontiturpeella ja venäläiseen rekkaan jäätyneellä hakkeella. Häviävätkö päästöt siirtämällä ne Venäjälle?
Lasketaanko turpeelle päästöjä myös silloin, kun turve on jäässä?
Ranka toki palaa, mutta se ei tuota lämpöä kuten turve.
Puusta on nyt pulaa. Saamamme tiedon mukaan Kymin sellutehtaan terminaalissa on 80 000 kuutiometriä venäläistä koivukuitua, Voikkaalla on 50 000 kuutiometrin varasto samaa puuta. Vain näissä kahdessa laitoksessa on siis 2600 rekkakuormaa venäläistä puuta. Muualla paljon lisää.
Ranka toki palaa, mutta se ei tuota lämpöä kuten turve.
Suomi on jo nyt mallimaa, jos realismi otetaan huomioon. Suomessa puhutaan päästöistä, ja ne päästöt ovat hiilidioksidipäästöjä. Miksi kaikkia hiilidioksidi-imuja ei huomioida, mutta kaikki päästöt lasketaan moninkertaisesti. Muitakin päästöjä on, ja paljon enemmän.
Arto Haapaniemi (nimi korjattu) kirjoittaa: ”Tässä kuvaa viimekesältä. Hyvää lähes käyttämätöntä konetta meni romuksi. Homma jatkuu ensi kesänä. Lavetit ajaa viroon koko ajan imuvaunuja yms kalliimpaa. Suot on suurelta osin laitettu kiinni ja niitä ei avata enää. Vihreät vei voiton. No kyllä itärajan takaa saa kuiviketta sopuhintaan että ei sen puoleen hätää ole. Toki hyvä työllistäjä maaseudulta on poissa.” Oliko romutuspalkkio oikea toimenpide (toim huom)?
Hyvä maine ei lämmitä
Suomen promillepäästöillä ei ole globaalia merkitystä, mutta kansantaloudellisesti nämä ennenaikaiset päästötoimet aiheuttavat kansallisen katastrofin. Ruokakassin hinta on pienentynyt radikaalisti vuosikymmenten ajan. Energian hinta tekee kansalaistamme taas köyhän.
Tampereen energia on ilmoittanut, että jos kaasuhana menee kiinni, niin tarvitaan öljyä, jotta Tampere kestää lämpimänä. Mistä öljy, jos ei venäjältä?
Nyt on kelkka kääntynyt suurilla medioilla ja kotimaisen energian vastustajilla. Suomalainen ruokatuotanto on vihdoin ison media syleilyssä, myös energiatuotanto tulee syliin. Tarvittiinko sota, jotta tämä ymmärretään?
Kannattaako olla EU:n mallioppilas. Kuten Eija-Riitta Korhola kirjoittaa, hyvä maine ei lämmitä talojamme eikä ruoki lapsiamme.
PS: mitkä ovat Ukrainan sodan päästöt, vai pitäisikö vaatia, että tankit olisivat sähkökäyttöisiä tai edes hybridikäyttöisiä? Latauspisteet voisivat olla Kiovan Essolla.
Lähdeluettelo artikkelissa http://www.maaseutumedia.fi/tuuli-ja-aurinkoenergian-suuri-huijaus/
4 Kommenttia
Totta joka sana. Kiitos, laita kaikille valtioneuvoston jäsenillekin. Suomen pitää neuvotella EU:ssa muutos turpeen käyttöön vähintään kriisiajalle. Lupa nostaa turvetta ja palauttaa sen käyttö lämmityksessä, kasvihuoneissa jne. Päätöksiä, päätöksiä joka tasolla.
Mistäs kriisiajalle sitten turpeen nostamiseen tarvittavat koneeet.
Turvesuo 1,5 m poltosta syntyvä CO2-päästö korvautuu 128 vuodessa.
Luonnon suo sitoo ilmasta CO2 noin 0,75 tn/ha/v, joka vastaa 1 mm kertymää eli 1500 mm syvä turvesuo poltettuna antaisi CO2-päästöksi 1125 tn/ha.
Luonnon suon keskimääräinen metaanipäästö on n. 3 ekv-tn/ha/v, joka poistuu suon kuivatuksella.
Jos metsitetty turvesuon pohja kasvaisi puuta 5 m3/ha/v, se vastaisi CO2-nielua 1,3*5= 6,5 tn/ha/v.
Näin laskein 1,5 m syvyisen turvesuon polttamisen päästöt korvautuisivat vielä huomioon otettuna suon hiilen sidonnan menetys (1125/3+6,5-0,75) 128 vuodessa eli metsän kiertoajassa.
Korjaan tätä omaa postaustani.
Turvesuon 1,5 m poltosta syntyvä CO2-päästö korvautuu 250 vuodessa.
Paksuimmat hyvin kasvaneet luonnon suot ovat sitoneet ilmasta CO2 noin 1,5 tn/ha/v, joka vastaa 1 mm kertymää eli 1500 mm syvä turvesuo poltettuna antaisi CO2-päästöksi +2250 tn/ha.
Luonnon suon keskimääräinen metaanipäästö on n. 3 ekv-tn/ha/v, joka poistuu suon kuivatuksella.
Jos metsitetty turvesuon pohja kasvaisi puuta 5 m3/ha/v, se vastaisi CO2-nielua 1,3*5= 6,5 tn/ha/v.
Näin laskien 1,5 m syvyisen turvesuon polttamisen päästöt korvautuisivat vielä huomioon otettuna suon hiilen sidonnan menetys (2250/3+6,5-0,75)=n. 250 vuodessa. Ei tuhansissa vuosissa.