Kolumni, MaaseutuMedia suosittelee, Ympäristönsuojelu 1

Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

Hannu Koivisto · 28.12.2021

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan suomalainen pääneuvottelija, citypoliitikko Ville Niinistö on ehdottanut, että Suomi ei voisi hyödyntää metsiä kansallisena hiilinieluna, vaan sen lisäksi meidän pitäisi tehdä samalla tavalla päästövähennyksiä kuin muidenkin eurooppalaisten.

Niinistö on tullut Suomelle hirvittävän kalliiksi, eikä ympäristökään kiitä poliittista tekohurskautta.

Suomi tarvitsee toimivan talouden, jotta se voi pitää kansalaisistaan ja ympäristöstään huolen. Toimiva talous tarvitsee myös edullista ja toimivaa energiataloutta.

Citypoliitikko Ville Niinistö on toiminut vastoin Suomen etua.

Pääneuvottelija on tehnyt omalaatuisia julkisuudessa vaiettuja toimia, joten avataan vuosien varrella tapahtunutta. Selkokielellä.

Teksti: Hannu Koivisto. Taustatieto ja linkit: Riikka Söyring.

Kuvakaappaus kansanedustaja Markus Lohen (kesk) Twitter-tililtä.

2021 — Suomen metsien hyödyt jakoon muille

Ville Niinistö (vih) kiistää MT:n haastattelussa 21.12., että esityksen tavoitteena olisi hakkuiden rajoittaminen. Sen sijaan hän korostaa maatalouden osuutta hiilinieluista.

“Esitys on metsien kannalta aivan pähkähullu. Se näyttää, ettei Niinistöllä ole mitään käsitystä, miten metsien käsittelyllä torjutaan ilmastonmuutosta”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola MT:n artikkelissa.

“Esitys on metsien kannalta aivan pähkähullu.”

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Suomen metsiä ei luettaisi lainkaan kansalliseksi hyödyksi, vaan ne menisivät yhteiseksi hyödyksi.

Suomi ei voisi hyötyä siitä, mitä jo nyt on tehty ja mitä tehdään.

Niinistö pitää omaa esitystään edistyksellisenä.

Vuonna 2009 — turpeen päästöt

Vuonna 2009 Europarlamentin ympäristövaliokunta ei kelpuuttanut turvetta uusiutuvien energiamuotojen listalle.

Suomalaisista europarlamentaarikoista Eija-Riitta Korhola (kok), Henrik Lax (rkp) ja Kyösti Virrankoski (kesk) olivat tehneet muutosehdotuksia, joilla pyrittiin samaan turvetuotanto uusiutuvien energiamuotojen listalle.

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteen mukaan turpeen ottaminen mukaan EU:n uusiutuvan energian valikoimaan olisi ollut vastoin IPCC-ilmastopaneelin luokittelua, jossa turpeen päästöt rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin. Tiedotteessa kerrotaan, että turpeen hiilidioksidipäästöt suhteessa tuotettuun energiamäärään ovat kivihiiltäkin suuremmat.

Yrittäjä Timo Pihlaja Kauhajoelta maksoi ympäristölupahakemuksestaan 13 000 euroa, vaikka faktoihin perustumaton päätös oli kielteinen.

Vuonna 2011 — “turpeen veronkorotus tärkeä voitto”

Citypoliitikko Niinistön mielestä Suomi on jäänyt monessa ympäristöasiassa jälkeen etenkin naapurimaastaan Ruotsista. Turve ei ole Ruotsissa uusiutuvaa, mutta turpeella on Ruotsissa vihreä sertifikaatti. Ruotsalaiset voivat käyttää turvetta polttoon sertifikaatin turvin.

Turve ei ole Ruotsissa uusiutuvaa, mutta turpeella on Ruotsissa vihreä sertifikaatti. Ruotsalaiset voivat käyttää turvetta polttoon sertifikaatin turvin.

Niinistö toivoo, että turvetuotanto jäisi uusiutuvien energiamuotojen jalkoihin. Niinistö halusi turpeelle päästörajat.

Turve luettiin YK-tasolla fossiiliseksi polttoaineeksi. Määritelmä tuli varsin kalliiksi Suomelle, jossa tätä biohajoavaa massaa uusiutuu vuosittain noin 40 terawatin ( 40 000 000 000 kW ) kilowatin edestä. Turve tarvitsisi kolmannen kategorian, joka ottaisi huomioon sen erikoislaadun: se ei ole fossiilinen eikä uusiutuva vaan hitaasti uusiutuva biomassa.

Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan vihreiden tavoitteena on, että turpeen energiakäytöstä luovutaan kokonaan. Eija-Riitta Korhola on arvostellut voimakkaasti Niinistön ristiretkeä turvetta vastaan.

Korhola kirjoittaa blogissaan: Miksi paikallisesti arvokasta energiavaraamme kannattaa vastustaa, vaikka sille on olemassa vastuullinen ja päästöjä vähentävä käyttömuoto?

Miksi paikallisesti arvokasta energiavaraamme kannattaa vastustaa, vaikka sille on olemassa vastuullinen ja päästöjä vähentävä käyttömuoto?

Niinistö kuvaili kevään hallitusneuvottelujen turpeen veronkorotusta tärkeäksi voitoksi. Veronkiristys tarkoitti Niinistön mukaan sitä, että turvetuotantoa ohjataan jo luontoarvonsa menettäneille soille. Niinistön tieto on hataraa. Turvetuotanto on kuitenkin jo ohjattu alueille, joilla ei ole luontoarvoa. Turvetuotannon luvituksissa on keskeisenä perusteena ollut luontokartoitus, jotta luontoarvoja sisältäviä soita ei voida ottaa muutenkaan tuotantokäyttöön. Suomen suoalasta on vain 12 % turvetuotantoon soveltuvaa alaa. Tuotantokäytössä on ollut noin 0,6 %.

Edullinen, välttämätön huoltovarma energia on Suomen hyvinvoinnin perusta. Jos energiatuotanto romutetaan, pitäisi olla realistinen vaihtoehto sen korvaajaksi. Venäläinen energia on kattanut 40 prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. Nykyisillä toimilla olemme entistä enemmän epävarman tuonnin varassa. Kuva Raippaluodosta.

Vuosi 2012 — turpeen verotusjojoilua, hulluutta ja tekohurskautta

Turpeen verotus on ehtinyt muuttua moneen kertaan. Vuonna 2005 turpeelta poistettiin valmistevero ja vuonna 2010 energiaveroksi säädettiin 1,9 euroa megawattitunnilta. Ympäristöministeri Ville Niinistö arvioi, että jo kehysriihessä pitäisi sopia turpeen veronkorotuksista.

Valtiovarainministeriö esitti jo vuonna 2010 kaksi kertaa nykyistä suurempaa energiaveroa.

Pöyryn tutkimuksen mukaan turvealueiden päästöistä turvetuotannon osuus on 4 prosenttia, 96 prosenttia tulee muualta.

Ville Niinistö arvioi, että tuotannon kiintoainekuormitusta olisi aliarvioitu.

Kioton sopimuksessa kirjattiin, että Suomen metsät, jotka sitovat 40–50 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa, muuttuivat neuvotteluissa 2,5-3,5 miljoonan tonnin päästölähteeksi.

Kioton sopimuksessa kirjattiin, että Suomen metsät, jotka sitovat 40–50 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa, muuttuivat neuvotteluissa 2,5-3,5 miljoonan tonnin päästölähteeksi.

Ympäristöministeri Ville Niinistö palasi Durbanista Suomeen toteamalla, että sopimus oli pakko saada aikaan eikä Suomella ollut mahdollisuutta riitauttaa sitä, vaikka siitä on tiedossa meille jättilasku. Muuten olisimme joutuneet ilmastopolitiikan paarialuokkaan (Lainaus kannattaa lukea hartaudella Eija-Riitta Korholan blogista).

Kioto kakkonen sulkee suurimmat päästäjät rajoitusten ulkopuolelle. Kioto kakkosen piiriin olisivat kuuluneet vain 15 prosenttia maailman päästöistä ja EU:n pienvaltiot.

Niinistön lausunto edusti poliittista ylpeyttä ja tekohurskautta, kuten Korhola kirjoitti.

“Durbanin ilmastokokous oli joulukuussa 2011. Jo siellä Niinistö sitoi meidät tähän hulluuteen.”

Vuonna 2013 ja 2014 – ennusteet ovat toteutuneet etuajassa

Vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri Ville Niinistö oli arvioinut turvetuotannon olevan kannattamatonta vuoden 2020 jälkeen. Tämä on toteutunut päästökaupan ja päästövähennystavoitteiden kiristyttyä. Tämä on toteutunut Ville Niinistön toimien ansiosta ennakoitua nopeammin.

Tuolloin hallitus oli linjannut turpeen energiakäytön vähenevän kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä. Tämä arvio osui alakanttiin. Vuoden 2021 turvetuotannon hallitsematon romahdus yllätti.

Vuonna 2014 ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) jäädytti edeltäjänsä Ville Niinistön soidensuojeluohjelman. Niinistö piti tekoa ennennäkemättömänä.

MTK kuvaili Grahn-Laasosen tekoa luonnonsuojeluteoksi.

Toimittajalta

Maaseutumedian isännällä, Hannu Koivistolla on pitkäaikainen farmaritausta ja 25 vuoden journalistitausta.

Epäisänmaallisuutta, Ville Niinistö?

”Turpeen tuottajien marssi — Voiko tämän isänmaallisempaa olla?”, Harri Moisio, Radio Rockin juontaja sanoi vappuaattona, kun turverekat nostivat paineitaan Hyvinkään lentoaseman parkissa, määränpäänään eduskuntatalo.

Isänmaallisuus on kaukana Ville Niinistön toimista. Ihmettelen jopa, ettei valtakunnansyyttäjä puutu hänen toimiinsa.

Kun luin, että Ville Niinistö on valittu parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelijaksi, aavistin että tämä ei tiedä hyvää meidän, eikä Ville Niinistön setämiehen, Saulin Niinistön johtamalle isänmaalle. Tätä maata johtavat hattivatit.

Listasin Ville Niinistön toimia, koska kiinnostuin viimeaikaisten ulostulojen taustoista. Taustoja kaiveli Riikka Söyring. Ville Niinistön toimet ovat tulleet Suomelle näiden taustojen mukaan hirvittävän kalliiksi. Citypoliitikon populismi on harvoin perustunut faktaan.

Ville Niinistön toimet ovat tulleet Suomelle näiden taustojen mukaan hirvittävän kalliiksi.

Niinistön ristiretki turvetta vastaan on ollut ristiretki suomalaista energiatuotantoa ja huoltovarmuutta vastaan.

Niinistö antaa toimillaan ja lausunnoillaan maailmaa halailevan kuvan, että turpeen nosto olisi ympäristöhaitta. Turvealueet ovat käyneet tarkan luvitusprosessin, joissa on käyty läpi turvealueen luontoarvot. GTK on todennut raportissaan, että turvetuotanto ei pilaa tuotantoalueen alapuolisia vesistöjä.

Turvetta ei voida nostaa kuin 12 prosentin alalla Suomen 10 miljoonan turvehehtaareista. Nyt sitä on nostettu puolen prosentin alalta, ja sekin on ollut entiselle ympäristöministerille ongelma.

Yksi teko nousee yli muiden. Ympäristöministeri Niinistö sai aikaan ympäristöluvituksen alle 10 hehtaarin soille. Seuraava ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sai päätökselle siirtymäajan.

Viime vuoden elokuun viimeisenä päivänä luvituspakko astui voimaan. Sitä ennen pienille soille vaadittiin ainoastaan ilmoitusmenettely.

Tämän seurauksena satoja turvetuotantoalueita pantiin kiinni, koska ympäristölupa maksaa yli 10 000 euroa riippumatta onko päätös myönteinen vain kielteinen. Luvitus aiheutti myös tuhansien eurojen vuosittaiset vesientutkimukset. 500 euron vesitutkimuksia voidaan vaatia jopa joka viikko, 52 tutkimusta vuodessa. Pahimmillaan 26 000 euroa. Vesitutkimukset jatkuvat senkin jälkeen vuosia, kun turvenosto on lopetettu.

Turve jäi nostamatta loppuun ja näistä soista tuli ikiaikaisia päästölähteitä. Nämä pienet turvealueet ovat turvanneet energiaa, kuivikkeita ja kasvualustoja paikallisesti. Millä nämä korvataan Ville Niinistö?

Paksun turvekerroksen päällä ei kasva mikään, tiesitkö sitä Ville Niinistö?

Jos suot olisi kaivettu loppuun, kivennäismaalle olisi voitu istuttaa nurmea, metsää, pajua tai jotain muita kasveja. Luonto olisi kiittänyt ja tuotantoalueista olisi tullut päästönieluja. Tätä ei Niinistön kaltaisten ideologia ymmärrä.

Turpeen alasajoa korvataan nyt tuontihakkeella, kivihiilellä, luultavasti myös venäläisellä antrasiitilla. Toistaiseksi käytetään vielä kotimaista puuhaketta, mutta sekin on mustalla listalla. Turve ei ole Ruotsissa uusiutuvaa, mutta turpeella on Ruotsissa vihreä sertifikaatti.

Miten näiden päätösten jälkeen kävi luonnolle ja energiaomavaraisuudelle? Kuinka kalliiksi olet tullut Suomelle, Ville Niinistö?

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita:

Yrjö Takkalan kirjoitus energiahuijauksesta.

http://www.maaseutumedia.fi/suomen-suurin-vientituote-on-raha/

https://www.maaseutumedia.fi/onko-suomi-jo-hiilinegatiivinen-suot-nielevat-valtavasti-hiilta/

https://www.maaseutumedia.fi/satu-hassilla-on-turve-esityksesta-vaarat-tiedot-harhauttaa-tahallaan-vai-tietamattomyyttaan/

http://www.maaseutumedia.fi/sahkon-hinta-tulee-jarkyttamaan-vilu-voi-tulla/

http://www.maaseutumedia.fi/tutkimus-kerran-nostettu-suo-muuttuu-hiilinieluksi-muutamassa-vuodessa/

http://www.maaseutumedia.fi/turveurakoija-menettaa-5-miljoonan-liikevaihdon/

http://www.maaseutumedia.fi/suomen-energiahuolto-tuuliajolla-ydinvoima-tehottomin/

http://www.maaseutumedia.fi/palaturve-on-loistava-apupolttoaine/

http://www.maaseutumedia.fi/turveyrittaja-turvekoneet-romuksi-ja-viroon/