Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Biotalous 0

Onko pellolle levitetty kipsi haitallista vai hyödyllistä vesiensuojelua?

Hannu Koivisto · 24.11.2018

Pellolle levitetty kipsi mielletään julkisuudessa ihmelääkkeeksi vesiensuojeluun.

Sillä on tutkitusti hyvät puolensa, mutta aivan kaikkea ei kerrota.

Kipsi eli kalsiumsulfaatti (CaSO4) on lannoiteteollisuuden sivutuote ja bisnes. Oikeaan paikkaan levitettynä kipsi vähentää vesien rehevöitymistä, mutta väärin levitettynä tai sisämaan vesistöjen likipelloilla se voi muuntua todelliseksi haitta-aineeksi.

Kipsissä on myös vesistön rehevöitymistä edistävää fosforia, ja melko runsaasti, mutta siitä ei puhuta.

Oikeilla viljelymenetelmillä on paljon suurempi rooli ympäristön kuormituksessa kuin yksittäisellä maanparannusaineella.

Vaikka maatalouden päästöt saataisiin nollaan, kokonaiskuormitus ei pienene kuin murto-osan. 

Ympäristötoimissa pitää aina muistaa ottaa huomioon myös se, että elävän kasvukuntoisen maan tarkoitus on tuottaa puhdasta ruokaa.

Artikkelikuvassa kuva kosteikosta, jonka perustamisessa kirjoittaja oli mukana. Tämän pienen vesistön lähelle tuskin kipsi saattaisi olla huono ratkaisu.

 

Karja muuttaa ihmiselle kelpaamattoman nurmen lihaksi ja maidoksi. Nurmikasvit ovat tärkeä osa maata parantavaa viljelykiertoa.

Vesien suojelu tarvitsee luotettavia tutkimuksia

Vesien suojelu ei kaipaa kikkailua eikä poppakonsteja, vaan luotettavia tutkimuksia. Kaikki tutkimukset eivät aina ole täysin luotettavia. Yksi tutkimus ei vielä takaa lopullista totuutta, vaan tarvitaan useita eri näkökantoja.

Helsingin Yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen SAVE-hanke tutkii pellolle levitetyn kipsin vaikutusta rannikkovesien rehevöitymiseen.

SAVE on hallituksen kärkihanke ja ympäristöministeriön rahoittama.

SAVE-hanke on lähemmin tarkasteltuna varsin epätieteellinen. Hanke, joka käsittelee maataloutta, vaatisi edes hiukan maatalouden ymmärtämistä.

Limnologi tuntee oman alansa, mutta maaperäbiologiasta, saati kasvukunnosta saati maataloudesta harvalla tutkijalla on käsitystä. SAVE-hanke on irrallinen vesiensuojeluhanke, jossa tutkitaan ainoastaan kipsin vaikutusta fosforitason alenemiseen vesistössä.

Kipsin vaikutusaika on minimaalinen selluteollisuuden sivutuotteeseen, puukuituun verrattuna. Kipsi vaikuttaa muutamia vuosia, puukuitu pidättää ravinteita vuosikymmeniä

Maan mikrobitasapainosta tai maaperäbiologiasta ei puhuta kipsin yhteydessä tutkimuksessa mitään, vaikka ne ovat olennainen osa maan ravinteiden pidätyskykyä. Hankkeessa ei vertailla eri maanparannusaineita ollenkaan.

 

Erilaiset lannoite- ja sivutuotteiden jakeet kompostoituvat käyttökelpoisiksi maanparannusaineiksi. Kuva Humuspehtoori Oy:n kentältä.

Loimaan maanparannehanke tutkii useita eri vaihtoehtoja

Agronomi Jussi Knaapi, itseään maalaispojaksi kutsuva asiantuntija, otti hankkeen päätöstilaisuudessa esille näitä hankkeen useita puutteita, joihin hän ei saanut vastauksia.

Loimaalla on käynnistynyt Knaapin vetämä maanparannehanke, jossa vertaillaan ensimmäistä kertaa käytännössä eri maanparannusaineiden vaikutuksia keskenään.

Tutkimuksella on iso merkitys toimenpiteiden kohdentamisessa ympäristön ja myös ruoan tuotannon kannalta järkevästi.

On tärkeää, että tutkimuksien tulokset huomioidaan päätöksiä tehtäessä.

Lannanlevitystä nurmelle Hattulassa.

Hyvä kasvukuntoinen maa on tehokkainta ympäristönsuojelua

Peltoja viljellään, jotta me saisimme ruokaa. Jotta pelto tuottaisi runsaasti laadukasta ruokaa, on sen kasvukunnosta pidettävä huolta.

Maatalouden kokonaisuutta tarkastellessa meidän olisi syytä paneutua maaperäbiologiaan ja sen biologiseen ymmärtämiseen, kemiaan ja fysiologiaan.

Maan kasvukunnosta, ravinnetasapainosta, ojituksesta, viljelykierron avulla maan rakenteesta huolehtiminen on parasta ympäristösuojelua.

Olisi hyvä ymmärtää myös mitä tarkoittaa elävä kasvukuntoinen maa. Pelto on tulevilta sukupolvilta vain meillä lainassa.

Maan kasvukunnosta, ravinnetasapainosta, ojituksesta, maan rakenteesta ja viljelykierrosta huolehtiminen on parasta ympäristösuojelua. Pelto tarvitsee humusta, joka sitoo ravinteita. Tämä kuuluu olennaisesti maanviljelijän ammattitaitoon.

Kipsivuoren purkamiseen pelloille olaan hakemassa EU-rahaa, koska virheellisesti väitetään että sillä ei ole agronomisia hyötyjä. Kipsissä on fosforia liki kaksi kiloa tonnissa, rikkiä ja kalsiumia. Se on saamassa poikkeusluvan, minkä ansiosta sen ravinteita ei lueta ravinnetaseeseen. Tämä lupaa toisaalta hyvää, jos samaa periaatetta aletaan soveltamaan myös orgaanisiin lantoihin.

 

Lietelannan multausta Keski-Pohjanmaalla. Myös kipsi pitäisi mullata peltoon, jolloin se sitoutuu maahiukkasiin. Pintaan levitettynä se saattaa aiheuttaa vakavaa ympäristökuormaa.

Humuspitoinen maa on hiilivarasto

Humus on orgaaninen massa, joka sitoo ravinteita ja vettä. Humus myös luovuttaa ravinteet kasvien käyttöön eikä tuhlaa niitä valuttamalla ojiin.

Orgaanisten lantojen ja lannoitteiden ylläpitämä humus elättää paljon maata muokkavia lieroja. Humuspitoinen maa ei kärsi kosteudesta eikä kuivuudesta. Peltomaa on varasto, joka varastoi ravinteiden ja kosteuden lisäksi myös hiiltä.

Jos pelto tuottaa paljon satoa ja yhteyttämiskelpoista kasvustoa, syntyy sokereita, joita tuppautuvat juuriston kautta kasveihin ja sitä kautta luovat edellytyksiä humuksen muodostumiselle.

Hyvä viljelymenetelmä ja humuksesta huolehtiminen pitää yllä sienirihmastoja, maan pieneliöstöä ja mikrobitoimintaa.

Puukuituliete vapauttaa ravinteita hitaasti kymmenien vuosien aikana. Se lisää maaperään tärkeää ligniiniä ja muuta mikrobien ravintoa.

Artikkelin lähteinä on käytetty haastatteluita asiantuntijoilta. Limnologi Matti Lappalainen tarkisti asioiden todenperäisyyden samoin kierrätyslannoitteiden asiantuntija, yrittäjä Suvi Mantsinen Humuspehtoori Oy:stä.

Lue myös artikkeli maanparannusaineista tästä.

 

HumusHumuspehtooriJussi KnaapiKasvukuntoinen maaKipsiMatti LappalainenNItraattidirektiivipellolle levitetty kipsiPuukuituSAVE-hanke

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Biotalous

    TEM: Venäläinen tuontihake saa tukea suomalaisten verovaroista

  • Biotalous

    Jepuan Biokaasu tarjoaa lähialueelle ilmaista lannoitetta

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Suomalainen kinkku on luotettavaa ruokaa

    16.11.2018
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • Pohjalaistalo sai uuden elämän

    9.5.2015
  • Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

    28.3.2015
  • Puolison kuolema yllätti

    30.12.2014
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • Juhana Vartiainen kolumni: Kullankallis maataloutemme

    12.5.2017
  • Tuula says: Tapatko sinäkin lopulta ystäväsi joiden luottamuksen olet ensin ansainnut?...
  • Tuula says: Sen tiedän, että siinä on kyse rahasta. Ei mistään muusta. Terveisin lapsuuten...
  • Sointu Pihlava says: Pitäiskös Vilokin julkaista ne asiakirjat, joista selviää, miksi ei konkurssi...
  • Pietro jokiheimo says: Hyvä tarina Nordea Pankkini Tilallinen Asian tuntemusta...
  • Mipo says: Totta...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK Maataloustuet traktori Afrikkalainen sikarutto Maaseutumedia GMO Veikko Tuominen Sika Eläinsuojelulaki Maajussit Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Tukivalvonnat

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eläinsuojelulaki GMO luomu Maajussit Maaseutumedia Maataloustuet Mavi MTK Pysyvä nurmi Sika traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA