Traktorimarssittiin sitä ennenkin

Eino pakkaa termokset eriparivillasukkiin. Leena huolehtii, jotta pakkasesta otettu nisukyrsä on joukos, samoin maitopullo.
Ford on ollut roikan päässä kolme vuorokautta odottamassa suurta hetkeä. Traktorimarssi voi alkaa.
Juontopankon päälle on tehty laatikko, jonne Eino piilotti korin Koffia, halkaisukirveen, paketin Helapäätä ja viimeisen Jallun.
Traktorimarssi alkaa juontokettinkien helistessä pihatiellä. Reitti on suunniteltu Pikkuhuopalahdentielle, jossa tavataan vanhaa Turuntietä tulevat turkulaiset. Nummelasta tulee muonaa.

30 vuotias Ford 4610 inahtaa. Pakkasta on 13 astetta. Inahtaa toisenkin kerran. Kolmas kerta pyöräyttää jo männät yläkuolokohdan ohi useamman kerran.
Liisa huitoo kamarin ikkunasta. Puukko oli jäänyt porstuaan.
Matka jatkuu postilooralle ja siitä Jalasjärvelle. Luopajärviset tulevat kirkolta samaan jonoon.
Jännitystä on ilmassa. Paikallislehden kuvaaja on Juustoportin työnä ottamassa värivalokuvia.
Miehet nostavat ohjaamoissaan ryhtiään.

25 kilometrin tuntivauhti hiukan rassaa Fenttikuskeja, kun yli viittäkymppiäkin pääsisi. Kosketusnäytöillä pyörii animaatio, kuuspiste-roadstarista tulee kuuluu kohta Radio Tampere. Fiilis on katossa ja majakat vilkkuvat.
”Täältä tullahan, isoo kirkko!”
Einolla rupeaa rakko ahdistamaan, mutta tienposkeen ei voi pirättää. Leenalla on tapana sanoa, jotta tuolla meidän isännällä ainakin munuaiset toimii, mutta siitä eteenpäin huonommin. ”Ennemmin vaikka lennosta termokseen tiputtelee”, Eino päättää.
Samassa letka kääntyy Kyrökosken Essolle. Sinne on tilattu 24 höyrymakkaraa, ylimääräinen kannu Kulta-Katriinaa ja strippari.

Moottoritieitä pitää välttää, niille traktoreilla ei ole asiaa. Sääksmäen sillalla tulee vastaan yllättävä ongelma: Liikennemerkissä kielletään traktorilla ajo viiteen asti lauantaina. Nyt on torstai. LA-puhelimet rätisevät neuvonpidosta ja kolonna pysähtyy.
”Matka jatkuu, eikös ne poliisit tulleet vastaan jo Ylöjärvellä?”
Einoa nukuttaa, naftatankki on puolillaan löpöä. ”Muistinko sen päiväkortin? No tämä on maatalousajoa –omien etujen ajamista. Ja hätätapauksessa voin ottaa tienreunasta puun juontopankkoon rekvisiitaksi. Onneksi on Fiskarsin muovivartinen mukana.”
Matalalla lipuva jenkki kiihdyttää Einon ohi. Takapenkillä kuin yhteisestä käskystä kaksospojat kääntyvät tikkarit suussa katsomaan maajussia tuimasti. Kaksi keskisormea nousee ylös. Eino nostaa koivistolaista otsaltaan ja heilauttaa iloisesti kättään. Hänellä ei ole pahaa sanottavaa näistä reippaasti tervehtivistä kaupunkilaisnuorista.

Muitakin hitaita ajoneuvoja on liikenteessä. Panssariprikaatin kolonna kääntyy juuri ennen Parolaa sivutielle traktorimiesten edestä.
Aamukuudesta jatkunut traktorimarssi on jo pitkällä iltapäivässä. Einon lämmityslaitteen propelli rupeaa pitämään horinaa. Välillä se pätkii. ”Perkele, ikkunat ovat vetäneet muutenkin huuruun ja Peltoritkin korvilla hiertävät.”
Einon Fordissa ei ole erillisjousitusta, se ei ole edes neliveto. Pyörätkin ovat moikuliaaset pakkasessa seisotuksen takia. Good-Yearit pyöristyvät hiljalleen pikitien rullatessa alla.
Hämeenlinnan seutuvilla kolonna pysähtyy. Isäntämiehet värjäävät lumen keltaiseksi onnesta väristen.
Erilaisten seikkailujen jälkeen traktorimarssijat löytävät pienempiä väyliä moottoritien ulkopuolelta.

Eino kaivaa NMT-autoradiopuhelimen. Akku lopussa.
Kehäkolmosen kylttejä tulee vastaan. Ennen Maaliikennekeskusta 13 traktorin kolonna kääntyy oikealle Haaga-hotellin ramppia ylös. Yksi jalasjärvinen joutui kääntymään kotiin, kun lehmä sai poikimahalavauksen.
Traktorit jäävät puskemaan pakoputkistaan savua taivaalle. Einon sadelipalla varustettu pystypakotuki sekoittaa vankan kampiakselin voimin öljynsinistä kiehkuraa kohti taivaalla Vantaalle laskeutuvia vilkuttavia kerosiinileijoja.
”Olisko respassa 10W-40 mineraaliöljyä? Öljynpaineet laiskistuvat.”
Kylmästä kankea mielenosoittaja taapertaa nuorten lökäpöksyfarmareiden perässä. Einolla on ollut jo tovi mielessään baaritiski. Kolme tuplaviskiä kaatuu miehen kitapurjeisiin ennen kello kahdentoista valomerkkiä.
Mies istahtaa yksinäisenä huoneeseen ja avaa baarikaapin.

Joku rynkyttää ovea. Eino keräilee vantteraa vartaloaan lattialta X-asennosta. Hesan serkku tulee iloisesti sisään. ”Olisi pitänyt jättää Cantina Westin keikka väliin”, Eino räknää.
”Taidat tarvita kuskia”.
Traktorin avaimet ovat baarikaapin ovessa lujassa kuin kuppa Kurikassa. Leena lähettäköön faksilla uudet jos ei irtoa.
Muut ovat jo aamupalan jälkeisellä rupattelutuokiolla, kun Eino ilmaantuu epävarmasti horjuvana hotellin aulaan.

Einon serkku on vähän tottumaton kuski. Haaga-hotellin kulmasta lähtee kuparia. Henkilökunta juoksee pihalle huitomaan. Eino painaa päätä alaspäin.
Serkku soittelee Radio-Cityyn jollekin Mousegaardille. Hän höpöttää iloisesti tulevansa traktorimarssijoita kohti Pikkuhuopalahdentietä.
Radiomies ei innostu maalaisista. Ohjelmassa on juuri vegaaniviikon sianraiskauskeskustelu Katariina Sourin vetämänä. Vieraina Nurmon Jymyn painijaoston varapuheenjohtaja ja Kossu-pesiksen mailanvartija.
Eino murisee turpakarvoihinsa jotain kiukkuista. Hän sanoo serkulleen olevansa punavihersokea. Hän ei edes huomaa kaiken maailman ituhippejä.

Mielenosoittajien pääjoukko hytisee Rautatientorilla. Yleensä joukon pomo on lihavin, nyt pomo näyttää shamaanimaiselta kuikelolta. Äänentoistolaitteet kaiuttavat fanaattista puheenjylinää. Joukko kuuntelee. Eino piiskaa syljen mukulakiville. ”Juuri näin.”
Eino pääsi Maaseudun Tulevaisuuden etusivulle.

”Seuraavana Pasila. Snart anländer vi till Böle. Next stop is mainrailwaystation of Pasila. Saksaksi sama.”
Juna kolkuttaa jäisiä raiteita. Eino nukkuu jäätynyt maitopullo sylissään, Fiskarssi jaloissaan. Foortti tulee ylihuomenna junalla Seinäjoelle.
Väsynyt mies päättää jäädä Hoijakkaan naistentansseihin. Hyvin alkanut traktorimarssi ei saa jäädä kesken.

 

Traktorimarssi perustuu hatarasti omakohtaisiin kokemuksiin ja osittain elävän elämän tapahtumiin.

MaaseutuMedian isännön matka Helsinkiin oli Zetor-ravintolan järjestämä kilpailu 90-luvun puolivälissä: Kuka tulee kauimpaa Kaivopuistoon. Isäntä voitti kisan. Traktori oli Deutz Fahr 4.90 ja perässä Velsan peräkärry, johon oli tehty vähän kattoa. Sisällä oli sohvia. Kolmen äijän retkueessa ajettiin tunnin vuoroissa. Esa Kivimäki ja Pentti Yli-Karjanmaa olivat kaksi muuta seikkailijaa. ”Serkkupoikana” oli oikea henkilö, Esko Reinonpoika Alanko.

Osa on tykkyä fiktiota, joten lukijan kannattaa ottaa rennosti. Ei kai kukaan noin hölmöile. Vai kuinka?