Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään




2

Todennäköisyydet eivät kuulu vain urheiluun – ne auttavat myös maatilan päätöksenteossa

Admino · 06.08.2026

Suomalaisessa maataloudessa päätöksiä tehdään jatkuvasti epävarmuuden keskellä. Kevään sää voi muuttua muutamassa päivässä, maailmanmarkkinoiden hintavaihtelut vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen ja investointien vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Täydellistä varmuutta ei ole koskaan tarjolla, mutta käytettävissä olevan tiedon tulkitseminen mahdollisimman hyvin auttaa pienentämään riskejä ja tekemään perustellumpia ratkaisuja.

Moni yhdistää todennäköisyydet ensimmäisenä sääennusteisiin tai urheiluun. Todellisuudessa sama ajattelutapa kuuluu jokaisen maatilan arkeen. Todennäköisyydet eivät kerro, mitä varmasti tapahtuu, vaan kuinka todennäköisenä jokin vaihtoehto voidaan pitää senhetkisen tiedon perusteella. Kun tämän eron ymmärtää, päätöksiä on helpompi tarkastella rauhallisesti myös silloin, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti.

Viljelijän tärkein taito ei ole ennustaminen vaan epävarmuuden hallinta

Maatilan johtaminen perustuu jatkuvaan tasapainoiluun riskien ja mahdollisuuksien välillä. Kylvöpäätöksiä tehdään ennen kuin kasvukauden sää tunnetaan. Lannoitteita hankitaan ilman varmuutta tulevista markkinahinnoista. Myös koneinvestoinnit perustuvat arvioihin tulevista tarpeista, eivät varmoihin vastauksiin.

Tämä ei tarkoita, että päätökset olisivat sattumanvaraisia. Päinvastoin. Kokeneet viljelijät yhdistelevät säähavaintoja, markkinatietoa, aikaisempia satotietoja ja omaa kokemustaan ennen kuin tekevät ratkaisunsa. Mitä useampi luotettava tietolähde tukee samaa johtopäätöstä, sitä vahvempi päätöksen perusta yleensä on.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee säännöllisesti ennusteita suomalaisen maatalouden taloudellisesta kehityksestä, satonäkymistä ja markkinatilanteesta. Näiden aineistojen tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta täydellisesti, vaan tarjota päätöksenteon tueksi mahdollisimman ajantasaista tietoa muuttuvista olosuhteista.

Miksi todennäköisyys ei tarkoita varmaa lopputulosta?

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatella, että suuri todennäköisyys tarkoittaa lähes varmaa tapahtumaa. Todellisuudessa kyse on aina arviosta, joka muuttuu uuden tiedon myötä. Hyvä esimerkki löytyy sääennusteista. Jos sateen todennäköisyys on 70 prosenttia, sade on edelleen mahdollista myös jäädä tulematta. Samalla tavoin aurinkoinen päivä voi yllättää, vaikka ennuste olisi näyttänyt muuta.

Sama logiikka näkyy myös markkinoilla. Viljan hinta muuttuu uusien satotietojen, vientinäkymien tai kansainvälisen kysynnän perusteella. Arvioita päivitetään jatkuvasti, kun uutta tietoa kertyy. Kyse ei ole siitä, että aikaisempi arvio olisi ollut väärä, vaan siitä, että käytettävissä oleva tieto on muuttunut.

Markkinat muuttavat arvioitaan jatkuvasti

Monilla aloilla markkinat reagoivat uusiin tietoihin lähes välittömästi. Tämä näkyy esimerkiksi sähkömarkkinoilla, raaka-aineiden hinnoissa ja maataloustuotteiden kysynnässä. Hyvä esimerkki nopeasti päivittyvästä markkina-arviosta löytyy palveluista, jotka seuraavat vedonlyöntikertoimet eri urheilutapahtumiin. Kertoimet muuttuvat esimerkiksi loukkaantumisten, kokoonpanomuutosten tai muiden uusien tietojen seurauksena. Tässä yhteydessä niitä käytetään havainnollistamaan, miten markkinat päivittävät arviotaan jatkuvasti uuden tiedon perusteella, ei kannustamaan vedonlyöntiin.

Ajattelutapa on hyödyllinen myös maataloudessa. Kun uusia tietoja tulee esimerkiksi säästä tai markkinatilanteesta, alkuperäistä suunnitelmaa kannattaa arvioida uudelleen sen sijaan, että pitäydyttäisiin ensimmäisessä päätöksessä vain siksi, että se on jo tehty.

Miten tätä ajattelutapaa voi hyödyntää maatilan arjessa?

Kuvitellaan kaksi viljelijää, jotka suunnittelevat syyslannoitteiden hankintaa. Ensimmäinen tekee päätöksen pelkästään sen perusteella, mitä viime vuonna tapahtui. Toinen tarkastelee lisäksi sääennusteita, markkinahintoja, omia varastotietojaan ja aiempien vuosien kehitystä. Lopputulos voi olla sama, mutta jälkimmäisen ratkaisu perustuu laajempaan tietopohjaan.

Tämä ei takaa parempaa lopputulosta joka kerta. Sen sijaan se vähentää riskiä tehdä päätöksiä yksittäisen tunteen tai poikkeuksellisen kokemuksen perusteella. Pitkällä aikavälillä järjestelmällinen tiedon hyödyntäminen johtaa yleensä tasaisempaan päätöksentekoon kuin pelkkään intuitioon luottaminen.

Hyvä esimerkki tästä nähtiin viime vuosina, jolloin sääolosuhteet vaihtelivat voimakkaasti eri puolilla Suomea. Osa viljelijöistä joutui muuttamaan kylvöaikataulujaan useita kertoja kevään aikana. Päätöksiä ei tehty yhden ennusteen perusteella, vaan niitä tarkennettiin jatkuvasti uusien havaintojen mukaan. Juuri tällaisissa tilanteissa todennäköisyyksien ymmärtäminen auttaa suhtautumaan muutoksiin osana normaalia päätöksentekoa eikä epäonnistumisena.

Kolme käytännön keinoa tehdä parempia päätöksiä epävarmuuden keskellä

Hyödynnä useita tietolähteitä. Yhdistä sääennusteet, markkinatiedot, tutkimukset ja oman tilan historia ennen merkittäviä päätöksiä.

Päivitä suunnitelmaa rohkeasti. Uusi tieto ei tee alkuperäisestä päätöksestä huonoa. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkentaa toimintaa muuttuneessa tilanteessa.

Arvioi päätöksiä pitkällä aikavälillä. Yksittäinen onnistuminen tai epäonnistuminen ei vielä kerro, oliko toimintatapa oikea. Useiden vuosien kehitys antaa luotettavamman kuvan päätösten laadusta.

Tieto vähentää epävarmuutta, mutta ei poista sitä


Epävarmuus kuuluu maatalouteen samalla tavalla kuin säävaihtelut ja markkinoiden liikkeet. Sitä ei voi poistaa, mutta sitä voidaan hallita paremmin ymmärtämällä, miten erilaiset arviot ja todennäköisyydet muodostuvat. Olennaista ei ole löytää täydellistä ennustetta, vaan tehdä päätöksiä, jotka perustuvat mahdollisimman monipuoliseen ja ajantasaiseen tietoon.

Lisätietoa suomalaisen maatalouden markkinanäkymistä, satokehityksestä ja taloudellisista ennusteista löytyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisuista. Ne tarjoavat hyödyllistä taustatietoa niin yksittäisten investointien kuin pidemmän aikavälin suunnittelunkin tueksi.

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös Maaseutumedian taloutta ja maaseutuyrittäjyyttä käsitteleviin artikkeleihin, joissa tarkastellaan säännöllisesti maatalouden toimintaympäristön muutoksia, investointeja ja riskienhallintaa käytännön näkökulmasta.



Hannu Koivisto



Voisit tykätä myös näistä

  • Kotieläintalous

    Sika kuin ihminen — SITU, miltä siasta tuntuu

  • Hyvinvointi

    Päijäthämäläinen mansikkatila: koronatartunta aiheuttaa kysymyksiä

  • Kotieläintalous

    Valiolainen Osuuskunta Maitosuomi vastaa, miksi päädytty sopimustuotantoon – maitomarkkinat mullistuksessa

Vastaa Peruuta


MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Jussi says: 100.000 euron hintaerolla saakin puida aika paljon peltoon....
  • Nuhnu says: Olisi kiva jos pystyisit perustelemaan. Ei voi hyötysuhde olla 100 prosenttia....
  • Kari Kinnunen says: Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tul...
  • Hemuli says: Jaa että pilvisyys lisääntyy kun ilmasto lämpenee?...
  • Heikki says: No tavallaan han se on maatalouden syy ku ihimiset paskoo kaupungissakin. Ku e...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA


Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve


© MAASEUTUMEDIA