Suomen maatalouden rakennemuutos on menneinä vuosina kiihtynyt entisestään, mikä näkyy arjessa monin tavoin. Vaikka maatilojen koko kasvaa, on keskimääräinen maataloustulo kuitenkin vähentynyt. Tilojen rakennekehitys ei ole tuonut valitettavasti täten ainakaan maanviljelijöiden taskuun lisää tuloja. Tilastokeskuksen tuoreimman julkaisun mukaan maatalouden tuottajahinnat laskivat huimat 7,9 % vuoden takaisesta, ja muutos näkyi dramaattisimmin viljan tuottajahinnassa, jonka lasku oli huimat 18,3 %.
Miten tilanteeseen on päädytty, ja mitä sen ratkaisemiseksi voisi tehdä? Tärkein tapa vaikuttaa niin maatalouden kuin yhteiskunnan muihinkin osa-alueisiin on tietysti politiikka. Koska vuoden 2024 EU-vaalit järjestettiin Suomessa 9.6.2024, ovat äänestäjät ehtineet kotiutua hiljattain jo vaaliuurnilta. Maamme puoluekartalta etenkin Keskusta on profiloitunut ajamaan maanviljelijöiden etuja, mutta myös ehdokkaiden henkilökohtaisissa näkemyksissä on runsaasti erilaisia nyansseja. Se, keitä Euroopan parlamenttiin valitaan, vaikuttaa olennaisesti myös maatalouteen liittyvien päätösten ja tukien muodostumiseen. Tämän vuoksi jokainen ääni on tärkeä.
Missä asetelmissa EU-vaalit käytiin?
Vuoden 2024 EU-vaaleissa valittiin yhteensä 15 meppiä eli europarlamentaarikkoa, joten paikkoja on tänä vuonna aiempaan verrattuna yksi enemmän. Vaali-illan tunnelma oli sähköinen, ja etenkin ennakkoäänestystuloksia lukiessa jännitys nousi suorastaan piinaaviin lukemiin – moista adrenaliinipiikkiä eivät aiheuta kuin esimerkiksi nettipelaamisen yhteydessä netottavat talletusbonukset.
Vaalien tulos oli yllätys monille ehdokkaille itselleenkin – tämän vuoden todellinen yllättäjä oli Vasemmistoliitto, joka nousi suosiossa Kokoomuksen jälkeen toiseksi. Keskustan kannatus pysyi vaaleissa melko ennallaan, joten puolue sai edelliskauden tapaan kaksi meppipaikkaa. Suomalaisten äänissä näkyy selkeästi reaktio vastikään muodostetulle oikeistohallitukselle, ja Vasemmistoliiton vahva kannatus vei puolueen kahmimaan kaksi paikkaa enemmän edelliskauteen verrattuna.
Jos tarkastelemme vaalien tuloksia Euroopan laajuisesta mittakaavasta, oikeistopuolueilla on edelleen vahva kannatus. Ääniä sai myös äärioikeisto, millä voi pitkässä juoksussa olla vaikutusta esimerkiksi tietynlaiseen ilmastopolitiikkaan – vihreä siipi koki vaaleissa taas suuret tappiot. Tulevan parlamentin toimet esimerkiksi maatalouden elvyttämisen suhteen tulevat näkymään ajan kanssa, mutta joukossa istuu eittämättä runsaasti arvomaailmaltaan konservatiivisempia edustajia.
EU-lainsäädäntö ja ruoantuotanto
Keskeinen osa Euroopan parlamentin työtä on nimenomaan aktiivinen lainsäädännön tarkastelu ja sen muuttaminen. Maatalous on pohjimmiltaan poliittisesti hyvin ohjattua, minkä vuoksi onnistunut maatalouspolitiikka tukee näkyvästi myös kansallista ruoantuotantoa. Erilaisilla yritys- ja hanketuilla on merkittävä vaikutus maaseudun elinvoimaisena pysymiseen ja maatalouselinkeinon toimintamahdollisuuksien kehittämiseen.
Ellei tukia jaettaisi, Suomen maatalous olisi roimasti nykyistä kannattamattomampaa ja vähäisempää, ja on huomioitava myös, että eri osissa maata tuet suunnataan eri maatalouden aloille: Pohjois-Suomessa tuensaajana korostuu maidontuotanto, kun taas Etelä-Suomessa sika- ja siipikarjataloudella sekä puutarhatuotannolla on vahva painoarvo. Tuen tarkempi määrä ja niiden saajat pohjautuvat puhtaasti Euroopan komission päätöksiin. Tavoitteena on aina tukikokonaisuus, joka mahdollistaa tuotannon harjoittamisen mahdollisimman tasapainoisesti eri alueittain, mutta tarkat EU-tukimäärät ovat sidoksissa myös kansallisen tuen mitoitukseen.
Tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet
Miten tehdä maataloudesta nuoren polven viljelijöille houkutteleva vaihtoehto? Kysymyksessä piilee maatalouspolitiikan eräs tiukimmista aivopähkinöistä. Eräs tulevaisuuden haasteista onkin nimenomaan viljelijöiden ikärakenteen muuttuminen, sillä viljelijöiden keski-ikä on kasvanut merkittävästi. Toisaalta tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne ja etenkin maatalouden ympärille kehittyneet talousongelmat vievät nuoremman polven viljelijöiltä ylipäätään rohkeuden toiminnan harjoittamiseen. Viime vuosina toteutetut vähäiset sukupolvenvaihdokset eivät herätä huoltovarmuuden näkökulmasta riemunkiljahduksia, joten EU:n tuki nousee avainasemaan maatalouden kehittämisessä.
Myös ilmaston ääri-ilmiöt luovat omat haasteensa kotimaiselle maataloudelle. Tämän vuoksi Maa- ja metsätalousministeriö painottaakin ilmastokestävän maatalouden roolia, jossa esimerkiksi päästöjen hillitsemisellä ja erilaisten viljelytapojen kehittämisellä on suuri merkitys. Tällä hetkellä merkittävä osa maatalouden päästöistä on peräisin turvemailta. Päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan onnistu kovin yksinkertaisesti: turvemaiden viljely kulkee käsi kädessä myös maatilojen toimintakelpoisuuden kanssa, joten päättäjien keskuudessa tulee olla riittävästi osaamista ja halua myös tilanteen pitkäkestoisempaan kehittämiseen ja selvittämiseen.
Maatalous on omalla tavallaan valitettavasti niin ongelmien aiheuttaja kuin ilmastonmuutoksesta kärsivä taho, mutta koska muutoksen vaikutukset ruoantuotantoon ovat hälyttävän suuri ongelma, on ratkaisuita löydettävä aiempaa aktiivisemmin juuritasolta – tämän vuoksi Euroopan unionin maatalouspolitiikka ja yhtenäiset ponnistelut ovatkin kullanarvoinen asia.
Ei kommentteja