Agave on yleinen kasvi kuivilla ja aavikoituvilla alueilla. Agave on alkuaan kotoisin Meksikosta, Lounais- ja Keski-Amerikasta. Sieltä se on levinnyt Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan, Oseaniaan, Aasiaan. Kasvia löytyy jopa Etelä-Euroopassa. Agavea on monta sataa erilaista lajiketta. Agavesta valmistetaan kuitukankaita sekä alkoholijuomia kuten tequila, pulque ja mescal. Ylijäävästä puristemassasta tehdään karjanrehua ja biopolttoaineita. Karjanrehu on säilötty anaerobisten bakteerien avulla fermentoimalla.
Agave kasvaa jopa tonniin muutamassa vuodessa
Agave sietää kuumuutta ja pärjää alueilla, joilla vuotuinen sademäärä on 250 mm. Se pystyy keräämään ja tallettamaan kosteutta suoraan ilmasta.
Tällaisissakin olosuhteissa jotkin lajikkeet – salmiana, americana, mapisaga – kasvavat suuriksi, jopa 650 kilosta tonnin painaviksi kasveiksi 8-13 vuodessa. Sato saattaa olla 43 tonnia kuivapainomassaa hehtaarilta per vuosi. Agave llisääntyy sekä sivurönsyillä että siemenistä.
Sato saattaa olla 43 tonnia kuivapainomassaa hehtaarilta per vuosi.
Kiinnostus agaven mahdollisuuksia kohtaan on lisääntynyt ilmastonmuutos-huolien myötä.
Kasvaessaan agave sitoo hiilidioksidia suuria määriä. Meksiko, joka presidentti Andrés Manuel López Obradorin (AMLO) johdolla on panostanut voimakkaasti maatalousomavaraisuuteen ja paikallisiin lajikkeisiin, kokeilee nyt Guanajaton alueella polykulttuurista metsäviljelyä.
Agave on kasvi, joka menestyy ilman kastelua ja keinolannoitteita
Polykulttuurisen eli monipuolistetun metsäviljelyn idea on kasvattaa samalla maa-alueella useampaa eri agavelajiketta yhdessä agaven luonnollisten kumppanikasvien, typpeä maaperään sitovien pitkäjuuristen akaasian ja syötäviä palkoja tuottavan mesquite-puun kanssa. Aluskasviksi kylvetään laidunnurmea tai muita peitekasveja. Sitä käytetään lampaiden ja vuohien laiduntamiseen.
Tällä tavoin eläimet laiduntaessaan paitsi pitävät rikkaruohojen kasvua kurissa. Eläimet lannoittavat sekä rikkovat sorkillaan köyhähkön maan pintaa auttaen veden pääsyä maaperään. Laiduntaminen lisää maaperän biomassaa, hiilipitoisuutta, biodiversiteettiä ja hedelmällisyyttä. Tällä tavoin alue voi olla jatkuvassa viljelykäytössä tuottamassa agave-biomassaa. Hehtaari elättää jopa 150 lammasta.
Kyntämistä ei tarvita kuin aluetta perustettaessa. Keinokastelua tai kemiallisia lannoitteita ei käytetä menetelmässä lainkaan. Sadonkorjuuseen kokeilussa mukana olleet pioneerit ovat kehittäneet yksinkertaisen laitteen, joka traktori käyttövoimanaan silppuaa kerätyn massan jatkokäsittelyä varten. Säilörehun valmistus tehdään useaan kertaan käytettävissä, kierrätettävissä 20 litran muovikanistereissa. Toisin sanoen perustamiskulujen jälkeen tuotantokustannukset jäävät pieniksi.
Kokeilu on parantanut paitsi ympäristön tilaa, myös alueen köyhien viljelijöiden tilannetta. Meksiko kykenee laskemaan polykulttuuristen alueiden sitoman hiilen hyväkseen hiilitaseissa. Menestys on ollut niin hyvä, että se on alkanut herättää kansainvälisten sijoittajien huomiota.
Maailman maa-alueista noin 40% on kuivia tai puolikuivia, joilla menetelmää voisi soveltaa.
Artikkelikuva ladattu Pixabay- palvelusta
Lue tarkemmin:
Cummins, Ronnie | Organic Consumers Association (OCA): Agave Power: Greening the Desert
Tästä linkistä näet Pixabay-palvelun kuvia agavesta.
Regeneration International: Agave Power: Greening the Desert in Mexico [Part 1] (video)




























Ei kommentteja