Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Yleinen 0

Meksikossa kokeillaan maaperää uudistavaa viljelyä — Agave kasvaa nopeasti ilman lannoitusta

Riikka Söyring · 9.12.2021

Agave on yleinen kasvi kuivilla ja aavikoituvilla alueilla. Agave on alkuaan kotoisin Meksikosta, Lounais- ja Keski-Amerikasta. Sieltä se on levinnyt Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan, Oseaniaan, Aasiaan. Kasvia löytyy jopa Etelä-Euroopassa.  Agavea on monta sataa erilaista lajiketta. Agavesta valmistetaan kuitukankaita sekä alkoholijuomia kuten tequila, pulque ja mescal. Ylijäävästä puristemassasta tehdään karjanrehua ja biopolttoaineita. Karjanrehu on säilötty anaerobisten bakteerien avulla fermentoimalla.

Agave kasvaa  jopa tonniin muutamassa vuodessa

Agave sietää kuumuutta ja pärjää alueilla, joilla vuotuinen sademäärä on 250 mm. Se pystyy keräämään ja tallettamaan kosteutta suoraan ilmasta.

Tällaisissakin olosuhteissa jotkin lajikkeet – salmiana, americana, mapisaga – kasvavat suuriksi, jopa 650 kilosta tonnin painaviksi kasveiksi 8-13 vuodessa. Sato saattaa olla 43 tonnia kuivapainomassaa hehtaarilta per vuosi. Agave llisääntyy sekä sivurönsyillä että siemenistä.

Sato saattaa olla 43 tonnia kuivapainomassaa hehtaarilta per vuosi.

Kiinnostus agaven mahdollisuuksia kohtaan on lisääntynyt ilmastonmuutos-huolien myötä.

Kasvaessaan agave sitoo hiilidioksidia suuria määriä. Meksiko, joka presidentti Andrés Manuel López Obradorin (AMLO) johdolla on panostanut voimakkaasti maatalousomavaraisuuteen ja paikallisiin lajikkeisiin, kokeilee nyt Guanajaton alueella polykulttuurista metsäviljelyä.

Agave on kasvi, joka menestyy ilman kastelua ja keinolannoitteita

Polykulttuurisen eli monipuolistetun metsäviljelyn idea on kasvattaa samalla maa-alueella useampaa eri agavelajiketta yhdessä agaven luonnollisten kumppanikasvien, typpeä maaperään sitovien pitkäjuuristen akaasian ja syötäviä palkoja tuottavan mesquite-puun kanssa. Aluskasviksi kylvetään laidunnurmea tai muita peitekasveja. Sitä käytetään lampaiden ja vuohien laiduntamiseen.

Tällä tavoin eläimet laiduntaessaan paitsi pitävät rikkaruohojen kasvua kurissa. Eläimet lannoittavat sekä rikkovat sorkillaan köyhähkön maan pintaa auttaen veden pääsyä maaperään. Laiduntaminen lisää maaperän biomassaa, hiilipitoisuutta, biodiversiteettiä ja hedelmällisyyttä. Tällä tavoin alue voi olla jatkuvassa viljelykäytössä tuottamassa agave-biomassaa. Hehtaari elättää jopa 150 lammasta.

Kyntämistä ei tarvita kuin aluetta perustettaessa. Keinokastelua tai kemiallisia lannoitteita ei käytetä menetelmässä lainkaan. Sadonkorjuuseen kokeilussa mukana olleet pioneerit ovat kehittäneet yksinkertaisen laitteen, joka traktori käyttövoimanaan silppuaa kerätyn massan jatkokäsittelyä varten. Säilörehun valmistus tehdään useaan kertaan käytettävissä, kierrätettävissä 20 litran muovikanistereissa. Toisin sanoen perustamiskulujen jälkeen tuotantokustannukset jäävät pieniksi.

Kokeilu on parantanut paitsi ympäristön tilaa, myös alueen köyhien viljelijöiden tilannetta. Meksiko kykenee laskemaan polykulttuuristen alueiden sitoman hiilen hyväkseen hiilitaseissa. Menestys on ollut niin hyvä, että se on alkanut herättää kansainvälisten sijoittajien huomiota.

Maailman maa-alueista noin 40% on kuivia tai puolikuivia, joilla menetelmää voisi soveltaa.


Artikkelikuva ladattu Pixabay- palvelusta

Lue tarkemmin:

Cummins, Ronnie | Organic Consumers Association (OCA): Agave Power: Greening the Desert

Tästä linkistä näet Pixabay-palvelun kuvia agavesta.

Regeneration International: Agave Power: Greening the Desert in Mexico [Part 1] (video)

Agave

Riikka Söyring

Voisit tykätä myös näistä

  • Eläinsuojelulaki

    Lumimehtän eläinrääkkääjä — syyte

  • Yleinen

    Heikkenevä ruokaturva — turvepellot keskeisessä asemassa

  • Yleinen

    Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Hannu Koivisto says: Hyvä pointti....
  • Hannu Nissi says: Juuri näin. LUKE on järjetämässä juuri nettiseminaaria turvemaiden ilmastopääs...
  • Timar says: Turpeen alasajosta Suomessa päättäneet keskeiset poliitikot ovat ison rahan ke...
  • Lumipuku says: Kaikki vain siten ja vaken takia...
  • Hannu Koivisto says: Unohdin vastata. Yrittäjällä on ainakin yksi toinenkin firma....
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA