Turveyrittäjät ennustivat, että turvetta tarvitaan, kun kylmä natisee nurkissa. Medioissa uutisoidaan, että turpeella on nyt kova kysyntä. Turpeen menekki on kova kun talvi on kylmä, mutta polttoturpeen hinta on romahtanut lisäkaupoissa. Olemassa oleva kuljetuskalustokaan ei tahdo riittää vilkkaalle kysynnälle. Vaikka energian saannissa on paniikki päällä, hinnat ovat heikot, vaikka kustannukset ovat nousseet.
Alan epävarmuus kasvaa. Huoltovarmuuskaan ei näytä hyvälle. Yrittäjät povaavat, että tämän talven jälkeen suomalaista turvetta ei enää ole riittävästi saatavilla.
Turveala on tuottanut hyvinä vuosina 700 miljoonan verotulot. Tämä on myös unohdettu.
Niemi haki kallista luvitusta tälle alueelle Kauhajoella. Lupaa ei herunut, mutta sopimuksen jouduttua silppuriin, alaa ei tarvittukaan. Rahaa paloi turhaan.
Sissiluonne ei anna periksi
Ari-Pekka Niemi on yksi Suomen suurimmista turveyrittäjistä 600 hehtaarin turvealalla. “Tässä tarvitaan sissiluonnetta”.
Ari-Pekka Niemi on urakoinut 31 vuotta. Edellisinä vuosina hän tehnyt 5 miljoonan euron liikevaihtoa hyvällä liikevoitolla. Parhaimmillaan liikevaihto on ollut lähes 10 miljoonaa, kun alaa oli lähemmäsks tuhat hehtaaria. Tuolloin hänen kahden firmansa liikevoitto oli yhteensä liki miljoona euroa.
“On unohdettu, että turveala on tuonut verotuloja 700 000 000 euroa.”
Autoilla ajettiin parhaimmillaan 340 000 kilometriä per auto vuodessa. “Pakko oli huolehtia, että tavara liikkuu”. Niemen mukaan turveyrittäjät ovat olleet monien kuntien veromaksajien kärkissijoilla. Turveala on tuottanut parhaimmillaan 700 miljoonaa veroa valtiolle.
Turveala on tuottanut parhaimmillaan 700 miljoonaa veroa valtiolle.
Niemi näkee kuljetusyrittämisenkin olevan tuhoon tuomittu ala.
Niemi laskee, että hänen suoalueensa riittäisivät 30 vuoden turpeen nostoon. Kyseessä on siis kokonaisuudessaan 150 miljoonan liikevaihto. Mutta ei näillä hinnoilla. “Eikä tällä kysynnällä”, yrittäjä täsmentää.
Niemi on sitä sorttia, joka ei anna periksi. Hän nosti viime kesänä turvetta tavalliseen tapaan täysillä, vaikka epäili menekin heikentyvän. “Mutta työt tehtiin vain vakioporukalla, enää ei otettu mopedipoikia kesätöihin.”
“Yrittäjät, aliurakoitsijat ja työntekijät ovat voineet luottaa, että turve on työllistänyt 25-30 vuodeksi. Moni on maksanut sillä talonsa ja luonut tulevaisuutensa. Tulevaisuus on varattu turpeen varaan. Monen korttitalo romahtaa nyt. Poloiset poliitikot eivät tätä ymmärrä.”
Turveaumat ovat kasvaneet.
Turveyrittäjät jättivät useimmiten viime kesänä turvekoneet seisomaan. Hannu Isokääntä sanoo, ettei uutta turvetta viime kesässä nostettu, eikä nosteta, ellei tilanne muutu vakaammaksi. Isokäännällä on yli 200 hehtaarin turveala.
“Kun viranomaiset nyt kertovat kuinka turvealan loppuminen on ollut pitkän aikaa jo tiedossa, niin minkä takia sitten vaadittiin viime metreillä vielä tällainen asia kuin vanhojen alle 10ha alueiden luvitus? Oliko se pelkkää rahastusta?”, A-P Niemi pohtii.
Megaturve Merijärven suurin työnantaja
Merijärven kunnanjohtaja Kari Jokela kertoo Isokäännän yrityksen, Megaturpeen vaikutuksen olevan suuri pienelle kunnalle, koska se on suurin yksityinen työnantaja reilun tuhannen asukkaan kunnassa. Sillä on suuri vaikutus kunnan työllisyyteen ja verotuloihin. Se on myös yhteisöveroissa kunnan kärjessä. “Vääntö onko turve uusiutuvaa vai ei, oli farssi.” Suomalainen turvetuotanto on tuonut valtiolle 700 miljoonan verotulot parhaimpina vuosina.
“Yrittäjät, aliurakoitsijat ja työntekijät ovat voineet luottaa, että turve on työllistänyt 25 – 30 vuodeksi. Moni on maksanut sillä talonsa ja luonut tulevaisuutensa. Tulevaisuus on varattu turpeen varaan. Monen korttitalo romahtaa nyt. Poloiset poliitikot eivät tätä ymmärrä”, Hannu Isokääntä kommentoi. “Olemme työllistäneet ja kehittäneet Merijärveä 30 vuoden ajan.”
Merijärven kunnan budjetti on kunnanjohtajan mukaan 8 – 9 miljoonaa euroa. Megaturpeen liikevaihto on ollut normaalioloissa 2, 7 miljoonaa.
Isokääntä kertoo, että tänä vuonna 2022 liikevaihto tippuu kolmanneksen. Megaturpeella on vielä tälle vuodelle turpeen myyntiä. Firmalla on myös maanrakennustoimintaa.
Vuonna 2023 Isokääntä ennakoi liikevaihdon romahtavan kolmannekseen normaalista, 800 000 euroon.
Laskeutusallas, josta vesi menee kasvillisuuskentälle, mistä se imeytyy vanhaan hiekkamonttuun. Läheiseen Ikkeläjärveen ei johdu mikään uoma. Silti kielteinen lupapäätös perustui siihen, että alueelta johtuu järveen vettä.
Turveyrittäjät häilyvien sopimusten armoilla
“Turve käy kaupan muttei siitä rahaa saa. Voisin isoakin määrä ajaa, mutta hinnat on sopimatta. Hintataso on heikko”, Niemi sanoo. “Tavaraa on, muttei lahjoituslinja miellytä. Negatiivinen korko varmuusvarastoille ei maistu hyvälle.”
Monella yrittäjällä on kuitenkin pakkorako myydä.
Isokääntä tiivistää: “Turpeen hinta on huono. Jatkossa jos meinataan nostaa turvetta, vaadimme etukäteismaksun 150% edellisistä hinnoista, muuten ei aleta millekkään. Uutta turvetta ei nosteta. Me ei toista kertaa tohdita ottaa riskiä.”
Jatkossa jos meinataan nostaa turvetta, vaadimme etukäteismaksun 150% edellisistä hinnoista, muuten ei aleta millekkään.
Isokääntä sanoo, että sopimukset ovat pienelle yrittäjälle sellaisia, että hopealle jäädään.
Kun tulee kysymys tulevaisuudesta, Isokääntä miettii hetken. “Huoltovarmuuden nimissä pitäisi turvetta nostaa. Nostoporukka ei voi elää, jos töitä on kesässä pari viikkoa. Kuljetus ala ei elä kahden kuukauden töillä. Kukaan ei elä.”
Monesti sanotaan sopimus irti yllättäen. Usein sopimuksessa on irtisanomispykälä, jos toiminnat ei ole jommalle kummalle osapuolelle kannattavaa. Laitoksilla on myös force major-pykälä, jos lait muuttuvat tai valtiovallan toimet vaikuttavat alaan.
Niemen sopimuksia on pantu silppuriin.
Yksi iso lämpölaitos sanoi Niemen viiden vuoden 50 000 vuosittaiset megawatinsopimukset irti yllättäen. “Ei tarvita.” Vanhaa sopimusta on ajettu 35 000 megawattia.
Niemi on luvittanut kalliisti uusia soita sopimuksiin perustuen, mutta kun sopimukset ovat menneet silppuriin, paljon rahaa on palanut turhaan.
Hannu Isokääntä Leivinnevalla 24 asteen pakkasessa tankkaamassa lastauskonetta. Turveyrittäjät ovat tehneet lujasti töitä ja satsanneet alaan, jolla piti olla tulevaisuus. Kuva Isokäännän mobiilista.
Valtionyhtiö Vapon erikoiset
Vapo loppui uusi yhtiö Neova perustettiin. Sen kylkeen perustettiin Vapo Oy uudelleen. Kun vanha Vapo loppui, varastot alaskirjattiin ja yhtiö voi myydä niitä polkuhintaan.
Tämä on yksi syy siihen, että polttoturvemarkkinat ovat romahtaneet, valtionyhtiötä palvelleet turveyrittäjät on pudotettu kuoppaan.
Toimittajalta
Millä järjestetään polttoon perustumaton energia?
Otin yhteyttä useisiin lämpölaitoksiin joulukuussa. Vastaukset olivat varovaisia. Laitoksilla on tullut polttoon perustuvasta turve-energiasta imago-ongelma.
Turpeen alasajo tulee olemaan koko yhteiskunnan ongelma.
Lämpölaitokset ovat ahtaalla. Laitoksilla on velvoite tuottaa sopimuksen mukainen energia, mutta jos ei puhtaasti ja kuumana palavaa turvetta voi käyttää, vaihtona on puu, vai mikä muu.
Venäläistä haketta virtaa Suomeen. Ongelmana on, että se jäätyy usein lavaan pitkän matkan aikana.
Venäläistä haketta virtaa Suomeen.
Turve on varsinkin pakkasjaksoilla erittäin tehokas polttoaine, jonka avulla voidaan polttaa myös huonompia jakeita. Puun kanssa turve tuottaa tehokkaasti lämpöä ja sähköä pienin hiukkaspäästöin. Turve on myös logistisesti ylivoimaista. Yhdestä aumasta hyvien yhteyksien varrelta saadaan nopeasti rekka täyteen. Puu pitää kerätä hajallaan olevista usein pienistä kasoista.
Monella laitoksella on investointipaineita. Kun polttoon perustuva energia on pannassa, millä se korvataan. Niemi on yhteistyökumppaneiden ongelmista perillä. “Ei lämpöpumputkaan ole ikiliikkujia ja ne tarvitsevat sähköä.”
Ari-Pekka Niemi kiteyttää ajatuksiaan osuvasti: “Energiapolitiikka on ideologien valtaamaa. Nämä koettaa hömpötyksiä toteuttaa, vaikkei mitään todellista menestymismahdollisuutta ole olemassa.”
“Ei kai muuta kuin toivotaan päättäjille järkeä!
Pitäisi suhteuttaa asioita, mitä järkeä on ostaa ulkomailta saastuttavampaa energiaa ja samalla maapallon päästöt kasvaa?”, Hannu Isokääntä kommentoi lopuksi.






























1 Kommentti
Turpeen alasajosta Suomessa päättäneet keskeiset poliitikot ovat ison rahan kenttäorganisaatioiden kuten WEF:n oppilasjäseniä, toteuttaen heidän rahan teon intressejään, Suomen kansan tappioksi. Miten tämä on mahdollista? No, manipuloimalla taidokkaasti ja kokonaisvaltaisesti kaikilla vaikuttamisen tasoilla. Politisoitu ilmastotiede on tästä yksi esimerkki. IPCC levittää tieteen vastaisesti mantraansa ihmisperäisten CO2 päästöjen (noin 4% kaikista vuositasolla) olevan yksin syypää viime vuosikymmenten lämpenemiseen esim Pohjoismaissa tai globaalisti. Tilanteessa, jossa maapallon saamasta lämpösäteilystä tulee 99.97% auringosta. Todellisuudessa turve on hitaasti uusiutuva. Kun turvetta ei saa lämmitykseen Suomessa ok en poliittisten päätöstemme takia käyttää, niin maaseudulle saadaan helpommin rakentaa, länsimaisen öljyteollisuudenkin omistavien ison rahan tahojen vuokramaille rakennuttamia tuulivoimaloita. Muutamaksi vuosikymmeneksi, kunnes tulevat investointiensa ja elinkaarensa loppuun.