Maatilan muuttaminen osakeyhtiöksi tuotti hyvinvointia omistajilleen

Kun Ahti ja Sari Ritola toteuttivat ajatuksensa muuttaa maatila osakeyhtiöksi, moni asia muuttui. Erityisesti se oli hyvää oman kehityksen kannalta. 

Ritoloilla on omaa kokemusta  maatalouden talkootyöstä vuosikymmenten ajalta, kunnes he panivat ajatukset uuteen koriin.

Maatilaosakeyhtiö rupesi maksamaan omistajilleen palkkaa.”On ongelma, että maatalousyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa eikä laske sijoittamalleen pääomalle korkoa”, Ahti Ritola sanoo. 

Kaikki mitä tulee, pannaan takaisin työhön

Ritola sanoo, että hän sijoitti kaiken mitä tuli takaisin työhön, ja itse elettiin vähän kuin siivellä.

”Toki meillä oli aina tupa lämmin ja ruokaa kaapissa”, Ahti kertoo. ”Mutta ei meillä sellaista yksityisyyttä ollut missään kohtaa.”

Ahti alkoi miettiä työmäärää. ”Pitäähän tässä jotain järkeäkin olla. Taskuun pitää jotakin kertyä.”

Pariskunta päätti, että tästä otetaan palkka. ”Jos firma ei pysty maksamaan palkkaa, firmaa pitää kehittää niin, että se pystyy palkan maksamaan ja pitämään työntekijöistään ja omistajistaan hyvää huolta”, Ahti kiteyttää.

Maatila osakeyhtiöksi – Hyvää omankin kehityksen kannalta

Tuumailu johti siihen, että maatila muutettiin osakeyhtiöksi, Pihaviriä Oy:ksi.

”Se on ollu äärimmäisen hyvä kuvio omankin kehityksen kannalta.

Nyt me pystytään maksamaan itsellemme joka kuukausi ja nostamaan itselle osinkoja kun sille on edellytykset olemassa.

Vaikka mitä sanottaisiin, niin keskeinen osa hyvinvointia on se, että sulla on rahaa. Tämä maailma vain pyörii rahalla.

Kaikesta mitä mä teen pitää olla valmis maksamaan korvausta. Ei tämä mitään oravannahkoihin perustuvaa vaihdantataloutta ole.

Maanviljelijäkin ostaa kaiken tarvitsevamansa kaupasta, eikä enää nykyään omasta tuotannosta oteta tuotteita omaan käyttöön.”

”Mä teen firmas mahdollisimman hyvää työtä jotta firma taas voi  pitää musta hyvän huolen.”

Oma palkka, osinko ja sijoitetun pääoman korko

Maatilasta pitää irrota Ahdin mukaan palkan ja mahdollisen osingon lisäksi myös sijoitetulle pääomalle korkoa. Firma voi hyvin sijoitetun pääoman tuoton kautta ja omavaraisuuden kasvun myötä.

Pankit ja tärkeimmät yhteistyötahot edellyttävät, että yrittäjä tulouttaa itselleen palkkaa ja firma pitää omistajastaan huolen. ”Ja se tuloo rahan kautta”.

Ahti tietää pienyrittäjiä, joiden tarkastettu kirjanpito on osoittanut, että yrittäjä ei ole saanut palkkaa. Pankissa on tehty korjaus, että firmassa on lyhytaikaista velkaa esimerkiksi kolmen vuoden ajalta. ”Ei sitä fuulaaman pysty, että mä vien kivemman näköisen tilinpäätöksen näkyville rahoittajalle. Kyllä nää kaverit osaa kattoa onko siellä asiat kunnossa.”

Satsaa siihen mistä raha tulee – Konekiima on tappavin tauti

”Keskity vain siihen mistä raha tulee, kaikki muu on oheistoimintaa. Oheistoimintaan — toimintaan mikä ei vaikuta liikevaihtoon – ei saa laittaa yhtään enempää rahaa kuin siihen on pakko laittaa.

Tarpeettomasta oheistoiminnasta voisin antaa sellaisen esimerkin, että tehdään maatilakorjaamo, vaikka isännällä ei ole korjausosaamista ja peukalo on keskellä kämmentä.

Ostaako huonekaluyrittäjä uudet toimistotyökalut tai uuden CNC-sorvin, jotta firmaan tulleelle perillisellä olisi mukavampaa? Ei varmasti osta. Täs meillä maajusseilla on oppimista.

Vaikka meillä on eläimiä paljon, on peltoa vähän. Ei me tarvita peltokalustoa. Me tarvitaan traktoreita ja kurottajaa sen verran, että pystymme tässä tontilla arkea pyörittämään. Koneet voivat olla käytettyinä hankittuja ja edullisia mutta luotettavia. 

”Konekiima on tappavin tauti. Pitää oikeasti miettiä millä konella työ tehdään. Sellaista perinnetautia on vieläkin liikkeellä, että ostetaan komeita koneita että perillisten olisi mukavampi tehdä töitä.”

Maatilaosakeyhtiön sukupolvenvaihdos

Pihaviriä Oy:n osake-enemmistön omistaa nyt tytär Anni-Mari ja vävy Juhana. Heillä on 60 pinnaa firmasta. Ahdilla 40.

Ahti kertoo, että tämän päivän rahoitusmaailma on niin tiukkaa, että nuorilla tuskin olisi ollut edes mahdollista saada rahoitusta ellei Ahti olisi jäänyt vakuudeksi tilalle.

”Kun nuoret ostavat firmasta osakkeita, joita ei ole enää painettu paperille, mitä he antavat vakuudeksi?”, Ahti kysyy.

Maatilaa ei voi kiinnittää koska se on osakeyhtiön omaisuutta. Vakuusmenettely pitää saada ihan muulla tavalla. ”Tähän löydettiin rahoituslaitoksen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä ratkaisu, mutta me oltiin yhtäkkiä aika yllättävän asian äärellä.”

Vanha polvi, Ahti ja Sari,  on nyt osaamisensa ja oman historiansa kautta nyt vakuutena. ”Nuori polvi hankkii kannuksiaan nyt. Viiden vuoden päästä uskon, että tilanne on toinen.”

”Niin kauan kuin muistan mulle sanottiin, että tämä homma ei kannata. Sitten kun mä olin 21, mulle sanottiin, että tää on by the way muuten nyt sun”, Ahti nauraa.

Rahoitusmaailma on muuttunut

”Viisi vuotta sitten me ei oltaisi tätä jouduttu edes miettimään. Rahoitusmaailma on nyt niin eri tilanteessa kuin ennen.”

Ahti sanoo että kotitanhuvilla Jalasjärvellä ja Kurikassa, on erittäin terveitä ja hyvin suunniteltuja rakennushankkeita vireillä, mutta niissä on liian pieniä laajentamisia kyseessä. ”Uudella laajennuksella korvataan myös vanhaa tuotantoa, minkä takia hanke tyssää rahoitukseen. Vaikka muuten kaikki edellytykset ja vakuudet ovat kunnossa. ”

Rahoitus on ratkaisevan tärkeää, mutta sinun ei pitäisi mennä nettikasinolle hakemaan apua.

Laajentamisen kasvukivut luovat johtajuudelle paineita

Maatilan kasvupotentiaali pitäisi käyttää tarkkaan hyväksi ja vanhan tuotannon korvaamista pitäisi saada siirrettyä tuonnemmaksi.

Ahti on kaksi kertaa tuplannut oman tuotantonsa, jolloin maatilan kasvupotentiaali on lisääntynyt reilusti. ”Siihen tuli aina kasvukivut päälle.”

”Kun saadaan seinät valmiksi, se on vasta pieni osa kokonaisuutta.”

Kun kotieläinrakennus on täytetty, hankittu uudet työrutiinit ja hankittu tarvittava peltopinta-ala jollain tavalla käyttöön, on tilanne aivan uusi.

Ahti sanoo, että siinä johtajuus hakee aivan uusia uria. Kymmenen vuotta sitten teimme tuotannon tuplauksen 700 lihasonniin.  

Kasvukivut teettävät ylimääräistä työtä niinkuin se meilläkin teetti. Jos tuotantoon tehtäisiin tuplaus nyt, niin koko paletti menisi Ahdin mukaan taas täysin uusiksi. ”Toisaalta se tuplaus pitäisi nyt tehdä.”

Loppukasvattamoon tuli aikaisemmin vasikat juottamosta. Nyt Pihaviriä Oy:llä on oma juottamo. Jostain piti saada firmalle lisää tuottoa. Vaihtoehtoina oli joko loppukasvatuspaikkojen lisääminen tai juottamon rakentaminen kolmeviikkoisille vasikoille.

”Jostain piti saada lisää rahaa kun tämä putiikki pystyi maksamaan vain kahden ja puolen ihmisen palkan – Ahdille, puolikkaan palkkaa Sari-vaimolle toimistotöistä ja työntekijälle.”

Vaimo jäi pois, mutta kaksi nuorta, jotka tarvitsevat elämisen eväitä aika lailla, tarvitsevat oman palkkansa. ”Tämä firma ei kantanut sitä sitten vanhassa muodossaan.”

Pihaviriä saa eläinaineksen alkukasvatuksesta lisää rahaa. ”Sitä kautta saimme nämä työpaikat luotua plus että omavaraisuus ja tilan kannattavuus ei notkahtanut.”

”Työntekijän, Jarin kanssa ollaan haettu työrutiineja kehittämällä 500 työtunnin vuosittaisen säästön. Eli keskitytään olennaiseen.”

Kantapään kautta

Kaikki on pitänyt opetella kantapään kautta. Ahti nauraa, että voisi hän luetella epäonnistumisiakin.

”Niitä nimittäin on.”

Keskivertomaatilat eivät Ahtia kiinnosta oppimismielessä, mutta ääripäät kiinnostavat. Negatiivinen ääripää ei tule ikinä pärjäämään missään tilanteessa. ”Sitten on se paras ääripää, joka pärjää vaikka missä olosuhteissa.”

Menestyäkseen maatilayrityksen pitää kehittyä koko ajan.

Ahti Ritola kuuluu ilmiselvästi menestyjiin – Hän panostaa olennaiseen.

Eräässä vanhassa Jussi Knuuttilan kirjoittamassa Maatilan Pirkan haastattelussa hän kertoi: ”Jos jokin asia on sata päivää mielessä, eikö sen silloin pitäisi jo tehdä”.

Miksi joku epäonnistuu kohtuullisissakin olosuhteissa ja miksi joku pärjää hyvin hyvissä olosuhteissa, ja huonoissakin olosuhteissa kohtuullisesti?

Toimittajalta

Keskity myös omaan elämään

Maajussin stereotyypin perikuva juoksee työkumarassa yötäpäivää, pyhää arkea.

Usein maatilayrityksen investointeihin lasketaan vasta viimeisen viivan lähestyessä ykistyistalouden menot. Nehän pitäisi laskea ensimmäisenä, oma hyvinvointi edellä.

Osakeyhtiö ei ole itseisarvo. Se ei sinänsä tuota enempää rahaa, mutta tilinpäätös tuottaa enemmän tarkkaa analyysiä, joka taas antaa työkaluja löytää bisneksen ydin.

Yrittäjä pitäisi tehdä työtä oman elämänsä ehdoilla. Liian usein yrittäjät jopa ylpeilevät sillä, että eivät ole pitäneet lomia eivätkä hussanneet rahaa muuhun kuin sellaiseen mistä saa verotukseen kuitin.

Käärinliinassa ei ole taskuja. Parhaita satsauksia ovat ne, joita voi laittaa itseensä.

Ne saa mukaansa.