MaaseutuMedian artikkelisarja käsittelee maatilan taloutta. Sarjan aikana tullaan tarttumaan muun muassa taloushallintoon kokonaisuutena, yhtiöittämiseen, investointeihin ja sukupolvenvaihdokseen. Artikkelit ovat nähtävissä vain Klubilaisille. Liity klubiimme kätevästi etusivun bannerista.
Minulta kysytään usein, voiko peltoja jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle, toisin sanoen siirtää osakeyhtiöön vain tuotantorakennukset ja eläimet. Kyllä voi, mutta vastaus ei silti ole ihan näin yksinkertainen.
Maatilaosakeyhtiön perustamiseen on kaksi tapaa. Tai oikeastaan kolme: vaihtoehtona on myös, että yksi tai useampi osakas perustaa yhtiön ’puhtaalta pöydältä’, yhtiö rakentaa tuotantorakennukset ja aloittaa toiminnan harjoittamisen.
Kun kyseessä on olemassa olevan maatilan yhtiöittäminen, on yhtiöittämisen toteuttamiseksi kaksi eri tapaa.
Maatilan yhtiöittäminen perustuu tuloverolakiin
Yleensä kun puhutaan maatilan yhtiöittämisestä, tarkoitetaan sillä tuloverolain 24 pykälän mukaista toimintamuodon muutosta, eli niin sanottua yhtiöittämistä tasejatkuvuudella. Lakipykälän mukaan ’’maa- tai metsätalouden harjoittajan ei katsota lopettavan toimintaansa siltä osin kuin toimintamuodon muutoksessa aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista arvoista siinä tapauksessa, kun maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee’’.
Oleellista lakipykälässä on se, että toiminnan ei katsota loppuvan, ja että aikaisemman toiminnan varat ja velat siirtyvät perustettavalle yhtiölle.
Se, että verottaja katsoo toiminnan jatkuvan entisellään, tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiöittäminen ei aiheuta maatalouden harjoittajalle tuloveroseuraamuksia. Toiminnan loppuminen tarkoittaa verotuksessa sitä, että toiminnan harjoittaminen lopetetaan ja että maatilan omaisuus myydään, tavalla tai toisella. Omaisuuden myynnistä tulee lähes aina veroseuraamuksia.
Yhtiöittäminen on tosiasiassa vaihtokauppa. Maatalouden harjoittaja luovuttaa omistamaansa omaisuutta yhtiölle, ja saa kaupassa vastineeksi yhtiön osakkeita. Normaalisti, kun myydään vaikkapa eläimiä, niin myyntitulo ilmoitetaan 2-lomakkeella ja verotetaan. Tai jos myydään peltoa, niin siitä saatu luovutusvoitto verotetaan. Myös rakennusten ja koneiden myynti verotetaan siltä osin, kuin myyntihinta ylittää poistamattoman menojäännöksen.
Kokonaisen maatilan myynnistä aiheutuu siis huomattavat veroseuraamukset myyjälle. Näiltä veroseuraamuksilta vältytään, kun yhtiöittäminen tehdään TVL 24 pykälän mukaan.
Peruuttamaton toimenpide
Toinen oleellinen lause on se, että aikaisemman toiminnan varat ja velat siirretään perustettavalle yhtiölle. Maatalous käsitetään kokonaisuutena. Toisin sanoen siihen kuuluu erottamattomana osana tuotantorakennukset, kotieläimet, koneet, varastot ja pellot.
Metsätalouden ei katsota kuuluvan maatalouteen, joten sen voi halutessaan jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle. Mutta jos pellot jätetään siirtämättä, niin yhtiöittäminen ei täytä TVL 24 pykälää, jolloin laukeaa maksettavaksi edellä selostetut veroseuraamukset myydystä omaisuudesta.
Yhtiöittäminen on peruuttamaton toimenpide, eikä verojen maksulta voi välttyä, jos näin on toimittu. Näin ollen yleensä järkevin ja halvin tapa muuttaa maatila osakeyhtiöksi on tehdä se tasejatkuvuudella, jolloin koko maatalousomaisuus peltoineen kaikkineen siirretään yhtiölle.
Pellot voi kuitenkin joissakin tapauksissa jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle, mutta silloin yhtiöittäminen toteutetaan eri tavalla. Palaan tähän aiheeseen artikkelin seuraavassa osassa.
Teksti: Johanna Lindvall, Finanssila Oy
1 Kommentti
Milloin osa2 ilmestyy?