Ennallistaminen on uusi yksinkertaistettu patenttiratkaisu ilmaston muutokseen.
Soiden ennallistaminen on uusi termi, josta on enemmän mielipiteitä, kuin tutkimustietoa ja faktaa. Valtamediakin perustaa tietonsa luulon varaan, kun tutkimustietoa ei ole.
Onko meillä yksi totuus? Vai kaivetaanko suot loppuun ja ennallistetaan sen jälkeen.
Jos Suomen pitää ennallistaa suot, pitääkö Hollannin ennallistaa merenpinta ennalleen?
Artikkelikuvassa suo Nummijärvellä Kauhajoella. Metsäpalon jälkeen kivennäismaalle on kasvanut reilun metrin kerros turvetta. Kumpiko oli ennen, suo vai kivennäismaa?
15 vuotta sitten padottuun ojaan on kasvanut rahkasammalta 30 senttiä. Rahkasammal painuu pohjaan ja tilalle kasvaa uutta.
Kaksiteräisiä miekkoja
Keski-Pohjanmaalla vaikutti maatalousoppilaitoksen opettaja Kauko Backman. Hän opetti, että suo ennallistetaan kaivamalla turvekerros pois. Kun saadaan kivennäismaa näkyviin, siihen voidaan istuttaa ja kylvää kasveja ja puita.
Hänen mukaansa soistuvia metsiä piti ojittaa ja purkaa.
Toinen, yleistynyt käsitys ennallistamisesta on täysin päinvastainen: Ojitus pitäisi laittaa umpeen ja veden vallata suoalueet.
Puolet suoalasta on ojitettu
Suomen alun perin 10 miljoonan hehtaarin suoalasta on reilu neljä miljoonaa hehtaaria ojitettua peltoa tai metsää. Maailman metsäojista kolmannes sijaitsee Suomessa.
Suopohjainen metsä kasvaa puuta paljon voimakkaammin, kun pohja on ojitettu.
Metsien ojituksella ja nykyaikaisella suomalaisella metsän hoidolla on puu saatu kasvamaan moninkertaisesti muutamassa vuosikymmenessä. Yksi syy metsien lisääntymiselle on myös lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä.
Suoalaa on vielä jäljellä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Miljoona hehtaaria on hävinnyt, kun turvekankaita on ojitettu. Ala on yhtä suuri kuin koko Unkarin pinta-ala.
Suoksi lasketaan maaperä, jossa on turvetta vähintään 30 senttimetriä. Osa soistamme on tuhansia vuosia vanhoja. Tämä ei tarkoita sitä, että suo olisi muodostunut tuhansien vuosien ajan, vaan turvekerros on muodostunut vuosikymmenien aikana.
Jos auto on 20 vuotta vanha, se ei myöskään tarkoita, että sitä on tehty 20 vuotta.
Metaania, hiilidioksidia ja typpioksideja
Suon hiilidioksidipäästöt vähenevät, jos turve jää veden alle. Veden alta turve ei enää yhteytä, eikä tuota hiilidioksidia.
Osa tutkijoista, erityisesti meteorologit pitävät hiilidioksidipäästöjä myrkkynä, joka nostaa ilmakehän lämpötilaa.
Suuri osa tutkijoista taas pitää hiilidioksidia tärkeänä maapallon elämälle, eikä se heidän mukaansa nosta merkittävästi lämpötilaa. Hiilidioksidi lisää näiden tiedemiesten mukaan ruuan ja energian tuotannolle tärkeää kasvua, yhteyttämistä.
Kun suon ojat suljetaan, turve joutuu veden alle.
Tällöin muodostuu metaanipäästöjä. Metaani on 28 kertaa voimakkaampi kaasu kuin hiilidioksidi.
Typpioksidit, joita muodostuu soiden jouduttua veden alle, on 160 kertaa voimakkaampi ilmastokaasu, kuin hiilidioksidi.
Julkisuudessa esitetään yleisesti, että ennallistamisesta muodostuu hetkellisiä haittoja. Metaanipäästöjen hetkellisyys on kyseenalaista — metaanipäästöt vähenevät ja loppuvat noin 70 vuoden jälkeen, jolloin tase kääntyy hyväksi.
Turveyrittäjien näkemykset
Turveyrittäjinen näkemykset poikkeavat niin sanottujen luonnon suojelijoiden näkemyksistä. Turveyrittäjien näkemys on, että kun suo ennallistetaan, niin siitä muodostuu hiilidioksidipäästö maailman loppuun. Näin käy, jos turve ei jää veden alle. Toisaalta kun turvesuo ojitetaan, lahoamisprosessi alkaa samalla tavalla, kuin puun lahoaminen tapahtuu ajan saatossa.
Turveyrittäjät näkevät, että kun turve nostetaan pois 20-30 vuoden aikana, paljastuneelle kivennäismaalle voidaan kylvää ja istuttaa kasveja.
Tällöin ainakaan metaanipäästöjä, eikä typpioksideja muodostu. Hiilensidonta lähtee käyntiin heti, kun uusi kasvi kasvaa.
Maailmaa on muokattu muuallakin kuin Suomessa – pitäisikö Hollanti ennallistaa?
Ihmiskunta on muokannut luontoa omin tarpeisiinsa iät ja ajat. Sademetsiä tuhotaan. Autiomaat laajenevat. Saudi-Arabiassa pohjavesi oli 80-luvun lopulla 80 metrissä, nyt se on 250 metriä syvällä, eikä esimerkiksi kastelua vaativa vehnänviljely ole enää sallittua.
Hollannin maa-alueesta kolmannes on merenpinnan alapuolella. Pitäisikö Hollanti ennallistaa ja maa-alueet ja palauttaa meren haltuun takaisin?
Luonnonsuojelu perustuu mielipiteisiin, koska tutkittua tietoa ei ole tarpeeksi — ainakaan pitkällä aikavälillä. On helppo uskoa, että termi ennallistaminen on hyvä asia, koska sana kuulostaa hyvältä.
Luonnonsuojelu on monimuotoinen asia. Keskustelua johdattelevat järjestöt, joita rahoittavat hyväuskoiset ja hyvää tarkoittavat kansalaiset.
Tutkimusta täytyy lisätä
Luonnonsuojelujärjestöt eivät ole puolueettomia.
Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto on järjestö, joka ei kaihda perättömiä väitteitä eikä aiheettomia ilmoituksia. Tästä esimerkkinä artikkeli Luonnonsuojeluliiton Etelä-Pohjanmaan piirin jahdista yksittäistä maatalousyrittäjää kohtaan. Tässä linkki artikkeliin, Suo, kuokka, Jussi ja Luonnonsuojeluliitto.
Suurin ympäristöteko olisi lisätä puolueettomia tutkimuksia. Ilman tutkimustietoa meillä on vain hataria mielipiteitä ja riidan haastamista.
Artikkeliin on haastateltu useita eri alojen asiantuntijoita pitkällä aikavälillä. Tietoa on kerääntynyt vuosien varrella.




























1 Kommentti
Suon ojitus on paaperän ennallastamista. Suot ovat olleet kankaita jotka ovat suostuneet.