Eläinsuoja ei tarvitse olla tyyris.
Mustasaarelainen Holger Viklund järkeili oman pihaton, jota kuvasimme jokunen vuosi sitten.
Vilklundin eläinsuoja on paaleista tehty. Seiniksi on kasattu rypsipaaleja.
Kattona toimii teräspalkin yli viritetty yli 50-metrinen pressu.
Emolehmät käyskentelevät kuin aavalla preerialla tuulta ja tuiskua uhmaten, säästä piittamatta.
Ruointakaukalo on täynnä leipää. Talvinen maisema näyttää ankealta luomulta.
Tunnelma on kuin Kaurismäen elokuvista
Tuuli puhaltaa talven ensimmäistä lumimyräkkää, luonto näyttää ahteriaan.
Kaikki on lumen ja tuiskun peitossa lohdutonta.
Kun saavumme pihattoon, rakennuksesta ei voida kai puhua, eläimet katsovat viihtyisästä bungalovista epäluuloisina, mutta tyytyväisen oloisina.
Osa mulleista vaeltelee 3 hehtaarin vainiolla. Vieressä on 10 hehtaarin laidun.
Seinät on kasattu rypsipaaleista. Pahna- tai heinäseinät menisivät mullien ravinnoksi , mutta rypsi ei kelpaa kantturan ravinnoksi.
Eläimet pääsevät ”rakennuksen” sisälle nauttimaan suojaa tuiverrukselta. Kuvan muovikatto on vaihtunut pressuun.
Eläinten on totuttava ulkoilmaelämään
”Eläimet on totutettava ulkoelämään. Ikänsä sisällä olleilta eläimiltä tämä ei onnistuisi”, sanoo Holger Viklund.
Mies näyttää oikealta cowboylta stetsonissaan ja punaisessa tuhdissa villapaidassaan
Askel vie koko miestä ajan jonnekin.
Töitä eläinten kanssa piisaa, oli rakennus toteutettu miten tahansa.
Teuraiden kerääminen on laajalta alueelta oma temppunsa. Poikimiset ovat oma ruljannsi. Ne ajoittuvat ympäri vuoden. ”Juuri löysin taas yhden parin päivän ikäisen vasikan emon perässä köpöttelemässä.”
Poikimisia varten on Viklundille hommattu kaksi teurasauton konttia, johon eläimet ajetaan vasikoimaan.
Mullien ulkoilmaelämä näyttää ankealta satunnaisen sivullisen silmiin. Eläimet pärjäävät omasta mielestään hyvin.
Halpa rakennus kierrätystavarasta
Kaikki voidaan hyödyntää, kun rakennus on poistettu käytöstä.
Seinät kelpaavat eläinten pehkuksi. Hiekka voidaan levittää ympäröivään peltoon tai ottaa osa vaikka talteen. Kaikki tulevat hyötyyn.
”Rypsipaaliseinät kestävät ainakin viisi vuotta, kun ne on suojattu laudoilla”, Viklund sanoo.
Seiniin on käytetty sata kanttipaalia. ”Aluksi käytettiin katossa muovia, joka oli liimattu silistysraudalla yhteen.”
Kattopressua kannatteleva palkki on maksanut muutaman satasen.
Muovin juureen seinän ulkopuolelle on ladottu sata pyöröpaalia.
Lumikuorma pökitään kepillä alas tarpeen tullen.
Leipää ruuaksi
Mullien joukossa käyskentelee muutamia lampaita. Viklundilla on myös sikoja, jotka asuvat sisällä sikalassa,.
Eläimet ruokitaan heinällä ja leivällä. Leipä tulee leipomoista ylipäiväisenä.
Viklund purkaa leipäpakkaukset muoveistaan omatekoisella härvelillä.
Innovaatioiden mies esittelee miten toisesta päästä leivät tulevat pakkauksesta riisuttuina tynnyriin.
Tynnyristä leivät kipataan etukuormaajan kauhaan, josta ruuvipurkain jakaa ruoan kaukaloon.
Leipä lastataan kauhaan, jonka pohjassa on hydraulisesti toimiva tyhjennysruuvi.
Eläimiä kylätiellä
Kylän väki on tottunut kylätien molemmin puolin peltoaukealla vaelteleviin eläimiin.
”Eläimet kulkevat tien yli omaan tahtiin ajoneuvoista piittaamatta. Eivätkä ihmiset niitä sen kummemmin kavahda.”
Eläimiä eivät traktorit eikä autot pelota.
”Jalan arkoja mulleja ei onnistu lähestyä.”
Holger Viklund tekee asiat tavallaan. Itse järkeillen kustannuksia säästyy.
On varmaa, että tulevaisuus on epävarma
”Millä isot investoinnit maksetaan?”, farmari pohtii . ”Ei ainakaan tuotteista saadulla hinnalla.”
Kolmen hehtaarin aluetta, jolla eläimet käyskentelevät, joudutaan vähän sorastamaan ja teitä paikkailemaan.
”Ruokintakaukaloita ja muuta pientä joutuu uusimaan silloin tällöin.”
Muuttuvatkin kustannukset ovat kurissa ja kukkaron nyörit tiukalla.
Holger Viklund on erittäin huolissaan tulevaisuudesta: ”Tuotteiden hinnat tulevat heilumaan ylös alas.”
Mies on hoitanut eläimiä 11-vuotiaasta asti. Vähän yli kuusikymppinen cowboy meinaa jatkaa hommia sitkeästi vielä muutaman vuoden.
Hän on päättänyt olla alistumatta.
2 Kommenttia
Lämmitettävät juomakupit ovat yksi ratkaisu.
Ikävästi päättyi tämä tarina :/