Sikalan taukotilassa istuu kahvilla kaksi hiukan uupuneen näköistä ihmistä. Katri Kriikkula istuu ja maistelee kahvia. Marko Kriikkula kaivaa karkkipussista hyväskää.
On lauantai-iltapäivä. Yksi päivä seitsemästä. ”Sunnuntai tehdään vain välttämätön”, sanoo Katri tomeruutta äänessään.
Porsaat vieroitetaan lauantaisin, mikä tarkoittaa sitä, että emakot porsivat viikolla. Tiineytyksiä, eikä porsimisia haluta sunnuntaille.
Oman ajan rytmittäminen tehdään sikalan tahtiin. Tai sikala rytmitetään siten, että pyhisin riittäisi 4 – 6 tunnin puurtaminen. Viikolla työpäivä sikalassa on kymmentuntinen.
Peltotöiden aikaan nukkuminen on harvinaista ylellisyyttä.
Aviopari on myös työpari. Yhteiselo on joskus lujilla, kun ollaan yhdessä kaiken aikaa. Ääntä ei pariskunta toiselleen korota, vaan työnteko sujuu yleensä ilman skismaa. Kummallakin on omat vastuualueet sikalassa. Marko hoitaa esimerkiksi kastroimisen. Katri pitää huolen porsaiden järjestelemisestä apuemakoille.
Tehotuotanto tarkoittaa hyvää tuotosta
Isossa 250 emakon yksikössä eläinten hoitaminen on keskitettyä ja suunnitelmallista. Kahden viikon porsituskiertoon siirtyminen on tarkoittanut sitä, että tehottomia viikkoja ei ole.
Emakot porsivat 18-20 emakon ryhmissä. Porsituspäivinä keskitytään hoitamaan porsituksia.
Kriikkuloilla porsaskuolleisuus on karvan päälle 10%. ”Normaalisti se on meillä alempi, jossain 8 – 9% välissä”, sanoo Marko. Elävinä syntyneitä on pahnueissa keskimäärin 13,1. Kuolleita viimeisen raportin mukaan 1,2.
Kuolleina syntyneiden pieni määrä selittyy osittain tunnutusruokinnalla ennen porsimista. ”Porsaat ovat isompia ja pieniä `kirppuja´ on vain vähän”, kertoo Katri.
Vieroitusaika on keskimäärin 29 vuorokautta. Vieroitettuja porsaita keskimäärin 11,6.
Vieroitettuja porsaita on 26 emakkoa ja vuotta kohti. ”Koko ajan sikalan tehokkuus kasvaa”, Marko hymyilee. ”Emakon imetyskyky on tärkein asia. Ruokinnan osuus on merkittävä.” ( Luvut ovat parantuneet reilussa vuodessa. Nyt luku yli 27 porsasta. ) 30.5.2019 päivitetty luku on yli 32 porsasta per emakko.
Vuodessa emakolle syntyy 2,25 pahnuetta. ”Tässä on petraamista.” Tehottomuuspäiviä on 17, uusintasiemennyksiä on vain 7,6%. Porsimisprosentti on 87. ( Nyt 98% )
Porsaiden asennosta ammattilainen näkee olosuhteet. Päivän ikäiset porsaat tarvitsevat vedotonta lämpöä. Katri sanoo, että lämpölampun voi ottaa parin päivän päästä pois.
Kun porsas voi hyvin, rennompaa eläintä on vaikea löytää. Pikkupossu on nukahtanut nisä suussa kesken imetyksen. Emakon röhkäistessä se herää ja jatkaa lutkutustaan.
Muutaman tunnin ikäisen pikkupossun elinympäristö pitää olla kunnossa. Se tarvitsee varsinkin aluksi paljon vedotonta lämpöä. Porsitushuoneen lämpötila on 21 astetta. Porsaspesässä se tarvitsee aluksi 28 celsiusta.
Apuemakot toimivat sijaisimettäjinä
”Me olemme erittäin tyytyväisiä tilanteeseemme. Porsituskarsinoissa porsaat pärjäävät hyvin”, Katri sanoo.
Porsapesät ovat Egenbergejä. Tiiviissä pesässä on saranoitu katto ja alaslaskettava aita. ”Isossa pahnueessa ensin syntyneet ternimaitoa saaneet lukitaan hetkeksi pesään, jotta myöhemmin syntyneet saavat myös elintärkeää ternimaitoa”, Katri jatkaa.
Emakot imettävät hyvin. ”Ammat (apuemakot) ovat tärkeässä roolissa. Ilman porsaiden siirtelyä ja jakamista toisille nisille ei hyvään tuotokseen pääse. Kuolleisuus ja rääpäleporsaiden määrä kasvaa”, kertoo Katri.
Vieroitamme kolmeviikkoiset porsaat apuemakolta. Keräämme sille alle neljän päivän ikäiset suurimmat porsaat imemään”. Jotkut emakot imettävät oman pahnueen hyvin, mutta eivät siedä uusia porsaita. ”Apuemakkojen valinta on tärkeätä. Huonot pitää merkata.”
Emakot vieroitetaan ja siemennetään 18-20 emakon ryhmissä. ”Täyttä ryhmää ei enää tavata siementää, koska muutamalle apuemakolle pitää olla tilaa”, Marko kertoo.
Syntyneiden porsaiden suuri määrä aiheuttaa lisätöitä. Jos halutaan tuottaa tehokkaasti, jokaista eläintä pitää hoitaa. Tehotuotanto ymmärretään väärin. ”Se tarkoittaa hyvää hoitoa”, sanovat Kriikkulat. Luonnossa elämä on paljon raaempaa ja turvattomampaa.
”Porsimisia pitäisi vahtia vieläkin enemmän. Sillä pelastaisi monta eläintä.” Täydellisyyteen pääseminen tarkoittaisi sikalassa asumista.
Ensimmäistä kertaa porsinut emakko viedään siemennyspiltuuseen kolmeksi viikoksi, jotta sikiöt kiinnittyisivät hyvin. Emakot ovat kovia nujakoimaan. Pelokas sika säikkyy valokuvaajaa, vaikka tämä liikkuukin päiväsaikaan ja luvan kanssa.
Siemennyshäkistä emakot viedään ryhmäkarsinoihin. Jalkaterveys pysyy pahnoilla käyskennellessä hyvänä. Sama ryhmä pidetään koko elinkaaren kasassa.
Uusi sikalainvestointi oli kova päätös
Marko tuli vävyksi Katrin kotitaloon. 2005 tehtiin sukupolvenvaihdos. 2012 valmistui uusi sikala.
Uudessa tehoyksikössä eläintenhoito on paljon helpompaa, kuin vanhassa.
Viimeisen päälle olevissa porsituskarsinoissa mentiin porsaiden ehdoilla. Emakko pärjää häkissä 29 päivää mainosti. Yksi asia ihmetyttää Katria: ”Miksi porsaat kakkivat emakon pään viereen nurkkaan, kun takaosassa olevasta ritilästä sonta menisi läpi?”
Ruokinta hoidetaan Schauer Spotmix tietokoneohjatulla kuivaruokkijalla. Sillä kyetään pieniinkin yksilöllisiin ruokinnanmuutoksiin.
Ruuhikohtainen tarkka täsmäruokinta avittaa hoitoa. Jokainen emakko on yksilö.
Schauer mahdollistaa komponenttiruokinnan. Omilla pelloilla kasvaa ohraa kauraa, vehnää ja hernettä valkuaisrehuksi. Komponenttiruokinta tarkoittaa itse tehtyjä reseptejä useista raaka-aineista.
Sikojen ruokinta vaatii jatkuvaa opiskelua, jossa erilaisten aminohappojen, energian ja kuitujen suhde pitää täsmätä.
Sika on mitä se syö, tiesi Juicekin.
Eläimet eivät tarvitse virikkeitä paljon. Suomalainen farmari on kuuliainen eläinlääkärien ja lainsäätäjäjien vaatimuksille, mutta oma heinäntekojärki on sian suurin hyvinvointitekijä.
Marko Kriikkula sanoo, että stressi vaivaa rankasti. Monitaitoinen farmari korjaa koneet, viljelee pellot, hoitaa sikoja ja jaksaa vielä pitää huolta taloudesta. Joskus karsinan aidalle istahtaessa katse kertoo paljon. Ruuantuottajan taakka on iso. Täydellinen eläintenhoito ei riitä. Suomalainen yhteiskunta ymmärtää nyt jo paremmin tätä uutteraa ja vilpitöntä ammattikuntaa.
Stressi on ainainen kaveri
Päätös satsata elinkeinoon oli selvä. Vuonna 2012 tilanne oli vähän parempi. Atrian sopimustuottaja jaksaa olla tyytyväinen.
Hinta voisi olla parempi, mutta teurastamon geeniaines tasoittaa. Monipuolinen geeniaines tarkoittaa terveitä emakkoja, jotka tuottavat isompia pahnueita.
Huonomminkin voisi olla.
Isot investoinnit ja jatkuva töissä oleminen stresaavat.
Jaksamisesta puhutaan kliseenä, jolla kukaan ei tarkoita mitään. Käytännössä jaksaminen tarkoittaa Markolle ja Katrille vähän pidempiä stressittömämpiä yöunia.
Heillä on neljä poikaa, jotka tarvitsevat vanhempiaan. Maatalon lapset ovat omatoimisia. He ovat pienestä pitäen tottuneet työntekoon, kuten vanhempansakin.
Kriikkuloiden firma on perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä.
Pojat ovat iso apu.
Sikojen hoitaminen vaatii seurantaa. Asioita ei voi tehdä paremmin, jos ei tiedä mitä pitää parantaa. Katri kirjaa emakkokortteihin koko ajan huomioita. Kortit seuraavat emakkoa karsinasta toiseen. Monen emakkokortin lukemat ovat 32-33 vieroitettua porsasta vuodessa. 25 myytyä porsasta tuottaneet emakot joutuvat jo poistolistalle.
Perhetila tarkoittaa kolmea sukupolvea
Suurin osa suomalaisista tiloista on perheviljelmiä, jossa on mukana toisen vanhemmat, yrittäjäpari ja lapset.
Kriikkuloilla on neljä poikaa Arttu, Tomi, Niko ja Miika. Pojat kasvavat mukana. ”Maatilan lapset oppivat olemaan maatilalla varovaisia. Isot koneet lähiympäristössä ja rauhallinen suhtauminen kulkee mukana vaikka huvipuistossa”, Katri kertoo.
Pojat ovat osanneet olla omatoimisia. Maatila on elämäntapa, joka antaa valmiuksia”, Katri jatkaa.
Katrin vanhemmat ovat olleet mukana töissä. Isä-Jorma traktorin puikoissa, äiti-Anna huushollin hoidossa. Perhetila tarkoittaa oikeastaan sukua.
”Mulla on lapsellinen tulevaisuudenusko, että tässä vielä laajennetaan”, sanoo Marko. ”Tai siis meillä molemmilla, minulla ja vaimolla on tämä usko”, Marko hymyilee.
Vielä yksi emakko täytyy käydä katsomassa ennen lauantaiehtoon saunaa.
Artikkeli julkaistu 15.11.2014 klo 21:56
2 Kommenttia
Haluaisin vain kysyä, että miten liian hitaasti kasvavat porsaat tapetaan?
Pahoittelen myöhäistä vastausta. Nopeasti ja kivuttomasti, esimerkiksi pulttipyssyllä.