Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Talous 1

Agribisneksen rahoitus, riskikuvat ja haasteet

Hannu Koivisto · 21.6.2018



Agribisneksen rahoitus kannattaa miettiä tarkkaan. Saako omalle rahalle paremman koron kuin lainarahan korolle?

Tärkeää on mihin raha sijoitetaan, jotta sille kertyisi tarpeeksi sijoitetun pääoman korkoa.

Jos käytettävissä on 200 000 euroa. Rahalla saa nautapihaton tarvikkeet, traktorin tai 13 hehtaaria peltoa. Jokaisen on tehtävä oikea valinta mielellään järkiperustein.

Konehankinnat tekevät ison loven kassaan. On hyvä tarkastella eri vaihtoehtoja rahoitukseen.

Olisiko järkevää laskea koneen hehtaarikustannus hankintahinnan sijaan?

Agribisneksen investoinnit pitää kohdentaa oikein

Ylistarolaisella pihvifarmarilla Antero Ristimäellä on moderneja, omia ajatuksia siitä, mihin kannattaa rahaa sijoittaa ja mihin kannattaa omaa työpanostaan kohdentaa.

”200 000 eurolla voit hankkia traktorin, 13 hehtaaria peltoa tai nautapihaton tarvikkeet.”

Ristimäki laski yhdeksän vuotta sitten, että viljan tuotantoon hän ei panosta. ”Joka vuosi tulos on sama. Nurmen tuotantoon meidän kannattaa Suomessa satsata.”

Hän keskittää aikansa lihanautojen kasvatukseen. ”Minä en ostaa hehtaariakaan maata viljaa varten. Enkä osta kallista traktoria.” Viljan tuotannossa pitää hänen mukaansa panostaa liian paljon koneisiin, mutta nurmen tuotanto kantaa investoinnit.

Ristimäki koettaa välttää ajattelemalla asiaa tunteilla. Hän vuokraa traktorin kun sitä tarvitsee. Omaan traktoriin hän ei investoi.

SR-Harvesting tarjoaa uutta rahoitustapaa

SR-Harvestingin toimitusjohtaja Matti Pesonen väläyttää uutta ajattelua, hän käyttää otsikon termiä ”agribisneksen rahoitus”. ”Jos isännällä on vesimerkiksi 100 000 euron arvoinen traktori, josta vanhaa rahoitusta on jäljellä 15 000 euroa, hän voi muuttaa sen rahaksi kassaan.”

”Ostamme koneen loppuvelan lunastuksella ja myymme takaisin isännälle sovitulla summalla, vaikkapa 70 000 eurolla ja järjestämme rahoituksen. Tai voimme järjestää leasing-rahoituksen koneelle.”

Pesonen tuumaa erilaista laskentatapaa: Myös leasing tai koneen vuokraaminen on järkevä jos lasketaan hehtaarikustannus koneen hankintahinnan sijaan.

SR-Harvestingin tarjoama ajatusmaailma voi tuntua vieraalta aluksi, mutta se vapauttaa käyttöpääomaa. Monen tilan ongelma ei ole kannattavuus, vaan kassa ja käyttöpääoma.

Varsinkin isommat viljelijät ovat Pesosen mukaan kiinnostuneita ajatuksesta jalostetusta rahoitusmaailmasta. Esimerkiksi traktori voidaan vaihtaa uuteen kahden vuoden välein.

”jos tilalla niitetään esimerkiksi 200 hehtaaria vuodessa, on helppo laskea paljonko leasingillä rahoitetun koneen kudtannus on per hehtaari ja per vuosi”, Pesonen jatkaa. Samalla tavalla voidaan laskea vaikka appeen suunnittelu. ”Lasketaan kuiva-ainekilon hinta.”

SR-Harvestingin rooli on löytää vanhalle koneelle jälkimarkkinat.

Lisäksi yrittäjät saattavat mennä liian pitkälle saadakseen rahoitusta, kuten uhkapeliä, joten pyysimme kommenttia iGaming-yhtiöltä Boost casinolta, jonka vastaus oli seuraava: "Ei ole suositeltavaa mennä kasinoille rahoittamaan projekteja. Kasinot ovat viihteeksi."

Kallis kone vai palkattu työntekijä?

Matti Pesonen kysyy: ”Mistä isäntä maksaa ostaessaan koneen? Vaihtoehtona on usein palkattu työntekijä, jolloin maksetaan oman ajan säästöstä.”

Suurimmat koneet ovat kalliita. Pesonen järkeilee, että koneille kannattaa harkita osakeyhtiötä. Osakeyhtiön omistamat leasingkoneet eivät rasita tilan taloutta, eivätkä heikennä omavaraisuutta. ”Kun omavaraisuus nousee yli 25 prosentin, lainan saanti helpottuu ja korot ovat alemmat.” Koneosakeyhtiö ei ole myöskään riski maatilalle. Jos yhtiö menee nurin, rahoitusyhtiö hakee vain koneen pois.

”Palkkasin itse ensimmäisen työntekijän maatilalleni 2013 pitkän harkinnan jälkeen, mikä tuntui suurelta riskin otolta”, Matti Pesonen kertoo. ”Helpottaa kun lopettaa ajattelemisen. Työntekijä tuo 12 kuukauden säästön.” Pesonen on palkkaamassa yhtä lisätyöntekijää tilalleen.

SR-Harvestingilla on tällä hetkellä jo 20 alaista.

Firman uusin avaus rahoituksen markkinoijana on uusi aluevaltaus, joka kaipaa monelta vielä kypsyttelyä ja uudenlaisen talousajattelun kokoamista.


Artikkeli tehty yhteistyössä SR-Harvesting kanssa. Tästä pääset firman kotisivuille.

Lue myös artikkeli maatilan osakeyhtiöittämisestä tästä.


Agribisneksen investoinntitAgribisneksen rahoitusAgribisnesAntero RistimäkiMatti PesonenSR-Harvesting



Hannu Koivisto



Voisit tykätä myös näistä

  • Talous

    Osakeyhtiön omistajanvaihdos vaatii suunnittelua

  • Klubi-artikkeli

    Maatilan muuttaminen osakeyhtiöksi tuotti hyvinvointia omistajilleen

  • Talous

    Ulkopuolinen maatalousrahoitus oli elinehto

1 Kommentti


  • Korpilaki kommentoi: 21.6.2018 klo 18:02

    Hölmöläisten maton jatkamista,mitkä ei korjaa heikkoa kannattavuutta.

    Vastaa

Vastaa Peruuta


MaaseutuMedia suosittelee

  • Valiolainen Osuuskunta Maitosuomi vastaa, miksi päädytty sopimustuotantoon – maitomarkkinat mullistuksessa

    14.7.2020
  • Koronavirushysteria osoittaa, että ruokaturva ei ole klisee — Ruuasta voi tulla nopeasti pula

    26.2.2020
  • Vilokin konkurssipesän epäonnistunut oikeudenkäynti — Viljelijän omaisuuden turva oudossa valossa

    14.2.2020
  • Lampaat ammuttiin niitylle — isäntä kuoli stressiin

    27.1.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suomalainen kinkku on luotettavaa ruokaa

    20.12.2019
  • WWF ohjaa kuluttajia välttämään suomalaista lihaa

    20.11.2019
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • 11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • Hannu Koivisto says: Mutta se kasvaa maan päällä....
  • Jukka M. says: Mansikka on epähedelmä....
  • Laitinen Jarmo says: Vihreet kaivaa harvinaisen isoa vaalitappiota itelleen..kun turvetta ei poltet...
  • veikko lehto says: Imatralla on käynyt kaivamassa kemijoko OY:n Marion....
  • Lauri Sarja says: KÄ'YKÄÄ GOOGLE ,mikroaaltopulssi on löytynyt vakava Ihmisiä sairastuttava sä...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK Maataloustuet Maaseutumedia Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika maatalous Sikala Maajussit Vapaaporsitus

SEURAA FACEBOOKISSA


Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi Sika traktori Veikko Tuominen


© MAASEUTUMEDIA