Nuorissa on maaseudun tulevaisuus.
Ysiluokkalainen, 15-vuotias Eero Välkkilä rakentaa omaa tuulivoimalaa kotitilan tantereelle omin käsin.
Tuulivoimalan käämitkin hän on tehnyt itse valmistamallaan käämintäkoneella.
Seinustalla mastoelementit odottavat pystytystä, kunhan muu projekti ensin valmistuu. ”Projekti jää koulussa kesken, mutta jatkan sen loppuun kotona”, Eero kertoo.
Oman kylän mies, Hautalan Jarkko, on ollut auliisti jakamassa tietoaan tuuliolosuhteista ja muusta tarpeellisesta. Hautalalla on oma tehdastekoinen tuulivoimala parin kilometrin päässä.
Eero Välkkilä esittelee punnuksia, jotka tulevat haruksien päihin. Masto pitää pysyä myös pystyssä.
Eero Välkkilä ei ole aivan tavallinen koulupoika
Sovimme haastattelun 4.4. klo 13. Eero on ensin käynyt viemässä hakekuorman isänsä asiakkaalle.
”On se erikoinen poika”, kertoo Jarkko Hautala Hautala Servicestä. ”Tet-harjoittelussa Eero sai moottorisahan huollon valmiiksi varttia vaille kolme. Hän tuli kysymään, mitä voisin vielä tehdä viimeisen vartin aikana” Hautala nauraa. ”Moni olisi jo ruvennut haikailemaan kotiin.”
”Samanlainen Eero on kotonakin”, sanoo isä Erkki Välkkilä. ”Kun olin messuilla syksyllä, Eero oli sisarensa Ainon kanssa ajanut 250 kuutiota hiekkaa hallin edustalle omin päin. Eero lastasi kaivinkoneella ja Aino ajoi traktorilla.”
Erkki kertoo, että Eero oli viisivuotiaana kaivanut kaivinkoneella itsekseen ison kuopan. Erkki oli kysynyt, että mihin kuule aiot mennä. ”Kiinaan”, oli nassikka vastannut. Eero on pienestä pitäen tehnyt kaikenlaista traktoriurakkaa. ”Hänet on voinut laittaa työmaalle jo pienenä, kun poika tulee aikuistenkin kanssa toimeen.”
Monitaitoisuus on iso asia, jolle maatilaympäristö antaa hyvät puitteet. Välkkilän pihassa on myös Eeron valmistama kylpytynnyri. Kiukaan tekemisessä isä-Erkki vähän auttoi.
Eeron käsityötaidot, asenne ja työhalut ovat perityneet kotoa. Isän, Erkki Välkkilän viljavarastosta julkaistiin juttu MaaseutuMediassa joulukuussa. Jutun voit lukea tästä.
Ysiluokkalainen Eero Välkkilä aikoo kouluttautua sähköalalle.
20-metrinen tuulivoimala on jo oikean oloinen
Kun Ilmajokelaisen Jaakko Ilkan koulun tekninen opettaja, Arto Kujanpää sai Teknologiateollisuus ry:ltä avustusta tuulimyllyjen rakentamiseen, päätti Eero tarttua asiaan heti.
Vajan seinustalla odottaa jo useita mastoelementtejä pystytystä. Kuuden metrin elementtejä on useita. Osa on alumiinisia, mutta Eero käyttää teräristikkoelementtejä. ”Niissä on porrasaskelmat valmiina ja kisko turvavaljaille.
Masto tullee rakentumaan kolmesta elementistä, jolloin korkeutta tulee todennäköisesti 18 metriä. Haruksia tulee kaikkiin kolmeen nurkkaan kahteen kerrokseen. Harukset kiinnitetään betonipuntteihin, jotka upotetaan maahan.
Tuulivoimalan masto on kolmioon tehty ristikkorakenne. ”Se on erittäin kestävä”, sanoo Eero.
Puiset siivet kirkonpenkistä
Tuulimyllyn puiset siivet ovat kaksimetriset. Ne on tehty vanhoista suorista kirkonpenkeistä.
Siipiin tulee auton pyörännapa. Navan jälkeen asennetaan kolmivaihegeneraattori. Kaikki ovat saman navan varassa.
Maston toiselle puolelle tulee peräsin, jonka Eero on tehnyt alumiinista. Kun tuuli yltyy, koko kompleksi kääntyy sivulle peräsimen pysyessä kuitenkin koko ajan tuulen suuntaisena.
”Myrskysuoja on pakko rakentaa, se ei pysy muuten ehjänä”, Eero kertoo. ”Mä olen tehnyt säätömahdollisuuden, jossa myrskysuojausta voidaan tehdä herkemmäksi tai jäykemmäksi.”
”Vaikea on etukäteen sanoa, mikä on hyvä.”
Kirkonpenkki uusiokäytössä. Kuva: Eero Välkkilä
Siipien valmistaminen kesti koulussa puoli vuotta, kaksi tuntia viikossa. Kuva: EV
Käämitys itse rakennetulla koneella
Jotta tuulivoimalaa voi sanoa täysin omatekemäksi, myös käämitys pitää tehdä itse. Se tapahtui itse väsätyllä koneella, jossa akkuporakoneella pyöritettiin pakkaa.
Käämien liimana käytetty hartsi ei kuivunut kunnolla. Sitä jouduttiin paikkailemaan jälkeen päin. ”Toivottavasti se pelittää.”
”Kolmivaihegeneraattorin virta tasasuunnataan diodeilla. Tasavirralla tullaan todennäköisesti lämmittämään lämminvesivaraajaa, ehkä jotain muutakin”, Eero tuumaa.
Magneetit valumuotissa. Rautakiekko alla. Kahden magneettikiekon välissä on käämit, Näin syntyy virtaa tuulen voimalla. Kuva: EV
Eero on tehnyt kaikki metallihommat itse. Myllyn runko on varsin järeä. Kolmio pultataan maston päähän. Tähän tulee generaattori, siivet ja peräsin. Siihen on mennyt paljon vahvaa rautaa. Akseli on 35-millinen. Kuva: EV
Suomi nousee tekemisen palolla
Eero on loistava esimerkki huomisesta. Ei välitetä, jos yhteiskunta on masentunut. Oma tekemisen palo vie poikaa eteenpäin. Koko yhteiskunta menee eteenpäin, jos vain eeroille annetaan työkalu käteen.
Näitä vaatimattomia ja ahkeria eeroja onneksi Suomi edelleen tuottaa. He tarvitsevat myös meistä aikuisista esimerkin. Ilman vanhempien positiivista esimerkkiä eivät hekään innostu.
En uskaltanut kysyä, mitä tämän projektin jälkeen. Kysymys on todennäköisesti turha: pojasta kuullaan vielä.
MaaseutuMedia tulee seuraamaan Eeron tuulivoimalan myöhempiä vaiheita, kun asiat etenevät.
Youtube-video tuulivoimalan rakentamisesta tästä.
Käämien käämintävideo tästä.
Projektikuvia Eero Välkkilän Flickr-osoitteesta näet tästä.
Artikkeli julkaistu 4.4.2015
6 Kommenttia
Vau! Siis WAU!!! Ihan uskomaton nuorimies! Kyllä saa olla vanhemmat ylpeitä, todellakin! Tällaisissa nuorissa lepää tulevaisuus. Kylläpä olisi mukavaa kuulla jatkossa, kuinka tuulimylly on toiminut.
Itsellä haaveena myös joskus tuulisähkö.
Aivan mahtava projekti! Eero on tekijä ja toteuttaja, uusiutuvan energian alueelta löytyy varmasti töitä tälläisille henkilöille. Tsemppiä. Olisi mahtava kuulla, miten tuotanto edistyy.
Vautsi mitä käden taitoa ja tekemisen paloa! Jatka samaan malliin 🙂
Kohta on poliisit oven takana. Aika montaa Suomen idioottisäädöstä on tullut rikottua…
Tuo oma tuulivoimala tarvitsee ainoastaan rakennusluvan 250e kunnasta kun pituus on yli 2m yli 30m tarvitaan päähän valo ja lupia sitten jo muualtakin.
Tälläisiä nuoria miehiä Suomi Tarvitsee !!!