Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Peltoviljely 1

Turvepeltojen haitoista paljon tutkimatonta tietoa Onko turvepelto aiheettomasti ilmastopahis?

Hannu Koivisto · 11.9.2021

Kun jokainen turvepelto luokitellaan suojelupuheissa samaan kastiin, samaksi turvemaaksi, se on ilmastopolitiikkaa. Turvepellolla ja turvepellolla on eroja, eivät ne ole kaikkialla samanlaisia.

Ilman tutkimustuloksia tehdään vääriä johtopäätöksiä. Väärät johtopäätökset johtavat vääriin poliittisiin päätöksiin.

Ilmastopolitiikassa kaikki yleistetään yhdeksi turvemaaksi pelkästään muokkauskerroksesta otetun viljavuusanalyysin perusteella.

Turve- ja sulfaattimaiden tutkimustulokset olivat tyrmääviä

Merkittävä osa Suomen soista sijaitsee Etelä- Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla, joka on vanhaa merenpohjaa, sulfaattimaata, jossa on luontaisesti valtavat luontaiset typpivarat.

Perunantutkimuslaitos toteutti yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa vuosina 2012-2014 laajan kasvinravitsemushankkeen, jossa tutkittiin muun muassa sulfaattimaiden luontaisia ravinnevaroja.

Tulos oli tyrmäävä: sulfaattimaissa maasta mobilisoituvan typen määrä oli jopa 147 kg nitraattityppeä/ha. Se on valtava luontainen ravinnemäärä, jolla on merkitystä, kun puhutaan ilmastoteosta.

Tulos oli tyrmäävä: sulfaattimaissa maasta mobilisoituvan typen määrä oli jopa 147 kg nitraattityppeä/ha.

Typpilannoite tehdään maakaasusta, ja se on yksi maatalouden pahimpia ilmastopäästökohteita.

Turve- ja sulfaattimaista se mobilisoituu luontaisesti.

Lisäksi Perunantutkimuslaitos havaitsi, että useilla paikoilla Pohjanmaalla muokkauskerroksen alla olevat kaliumvarat olivat valtavat, ja että myös matalajuurinen peruna kykeni käyttämään pohjamaan kaliumvaroja hyväkseen, vaikka sen juuret eivät menneet happaamaan pohjamaahan saakka.

Tänä päivänä emme vielä tarkkaan tiedä mekanismia, miten pohjamaan ravinnevarat tulevat kasvien hyötykäyttöön. Todennäköisesti kapillaarisen veden mukana, mutta asian todentaminen vaatii jatkotutkimusta.

Turvemaan alla voi olla ravinnerikas sulfaattimaa

Monilla Pohjanmaan turvemailla on myös sulfaattimaapohja, jossa on valtavat typpivarat, ja turvekerroksen paksuudesta johtuen, oletettavasti myös rikastuneet kaliumvarat ovat hyödynnettävissä.

Petla ei tutkinut ainoastaan turvemaita vaan ylipäätään Pohjanmaalla sijaitsevia sulfaattimaita ja niiden luontaisia ravinnevaroja. Ja nimenomaan Pohjanmaan sulfaattimailla on Suomen laajimmat suot.

Turvemaat eivät myöskään ole samanlaisia. Toisissa paikoissa turvetta on 30 cm ja toisissa paikoissa 5 m. Sitten turvemaaluokituksessa on useita erilaisia soita. On saraturpeita, rahkaturpeita ja liejumaita.

Turve luokitellaan maatumisasteen mukaan 10 luokkaan, joiden viljelyominausuudet vaihtelevat äärilaidasta toiseen. Ne kaikki asiat vaikuttavat siihen, onko turvemaa hiilinielu ja vapauttaako se hiilidioksidia tai metaania.

Ilmastopolitiikasta kaikki yleistetään yhdeksi turvemaaksi pelkästään muokkauskerroksesta otetun viljavuusanalyysin perusteella.

Miksi tutkimuksille ei annettu rahoitusta?

Aihetta pitäisi tutkia lisää. Perunantutkimuslaitos haki useasti rahoitusta jatkotutkimuksille MMM:stä ja YM:stä, mutta aiheelle ei myönnetty rahaa.

Annettiin jopa ymmärtää, että aihetta ei ”tarvitse” tutkia. Nyt onkin pelkona, että ilmastonsuojelun nimissä turvemaat halutaan suojella pelkällä mututuntumalla, ja pahimmillaan voidaan tehdä valtava karhunpalvelus koko yhteiskunnalle ja myös ilmastolle.


Teksti perustuu haastatteluun, jossa on haastateltu Jussi Tuomistoa, entistä Petlan johtajaa.

Artkkelikuvassa Jussi Harju raivaamansa turvepellon laidalla.

Mielenkiintoinen artikkeli aiheesta, jossa Luonnonsuojeluliitto harrasti haitantekoa Harjun elinkeinolle..

 

Jussi TuomistoPetlaSulfaattimaaTurvepelto

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Peltoviljely

    KWS Kosmos syysohra — kunnon sato Ypäjällä

  • Peltoviljely

    Slovenialaisen vihannesfarmari pärjää pienimuotoisesti — vihannestuotanto tarvitsee eläimiä

  • Peltoviljely

    Peltolohkot.fi -jupakan käänteet — Asia voi vielä muuttua

1 Kommentti

  • Niilo Isokoski kommentoi: 11.9.2021 klo 14:08

    Päätöksentekijöille tulisi liikaa päänvaivaa jos asiaa tutkittaisiin ja heidän päätökset kyseenalaistettaisiin, sehän ei sovi mitenkään.

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Hannu Koivisto says: Hyvä pointti....
  • Hannu Nissi says: Juuri näin. LUKE on järjetämässä juuri nettiseminaaria turvemaiden ilmastopääs...
  • Timar says: Turpeen alasajosta Suomessa päättäneet keskeiset poliitikot ovat ison rahan ke...
  • Lumipuku says: Kaikki vain siten ja vaken takia...
  • Hannu Koivisto says: Unohdin vastata. Yrittäjällä on ainakin yksi toinenkin firma....
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA