Tutustuimme, kuinka peltoviljelyn komentoketjun viimeinen lenkki, puinti, uudistuneella Claas 7700 sujui.
Syksyn parhaana päivänä Lexion pui 70 tonnia tunnissa kuivaa ohraa. Ajonopeus oli reilu 11 km/h. Moottorin hetkellinen kuormitus oli 95 %.
Pirkola mty:n sikatila elää kiertotaloutta. 400 hehtaarin pellot ruokkivat 3700 lihasikaa. Lihasiat ruokkivat lannallaan pellot. Sikala taas ruokkii Pirkolat.
Komentosillan näkymä on muuttunut viime vuosina.
Tehokasta viljankorjuuta
On ilta elokuussa. Puintiaika uhkaa loppua pian. Pohjanlahden rannalla tuulivoimaloiden lavat kiertävät ympyrää vain reilun kilometrin päässä. Usva saapuu nopeasti hiipien.
Koska pellot ovat lähellä merenrantaa, maa on vanhaa pääosin hyväravinteista multamaata, kukkamultaa.
Ajamme 115 hehtaarin lohkon vierestä. Laajojen peltoaukeiden joukkoon mahtuu myös pieniä lohkoja. Pienin on Tomi Pirkolan muistin mukaan pari hehtaaria.
Puiminen on tehokasta myös pienillä lohkoilla — Yksi kierros riittää avaamaan päisteet, kun sänkeä syntyy 9,3 metriä kerralla. Ketterä jättiläinen ei tarvitsen isoa alaa kääntymiseen, aikaa kuluu käännöksiin koko puintipäivän aikana vain 11 minuuttia 13 sekuntia.
23.8. puimuri imuroi 5,22 hehtaaria tunnissa, 23,53 tonnia. Polttoainetta kului vain 2 litraa kauratonnia kohden.
Puimuri ahmii kaurakasvustoa, joka jää vuonna 2021 pienemmäksi kuin edellisinä vuosina. Viljojen keskisadot ovat normivuonna reilut 5000 kiloa. Huiput liikkuvat 8500 kilon yläpuolella.
Tomi Pirkolan vaimo Anniina vaimo ajaa liikkuvan puimurin torven alla ruuvivaunua, jonka hän tyhjentää lukuisiin rekan perävaunuihin. 135 hehdon laari, noin kahdeksan tonnia, 75 sekunnissa, 180 litraa sekunnissa.
Juhan vaimo Lea auttaa kärryjen tyhjennyksessä tilalla. Kiireisimpinä puintipäivinä Tomi pystyy tällöin heti lähtemään viemään uutta tyhjää kärryä pellolle ja samalla hakemaan seuraavaa täyttä.
Tyhjennysputki yltää yhtä kauas kuin edellisen karhon keskipiste. Ruuvivaunu tehostaa puintia entisestään, kun puretaan vauhdissa koko ajan. Isoja perävaunuja ei kuljeteta pellolla.
Pirkolat vuokrasivat keväällä myös Claas 870 traktorin kuukaudeksi. Vuokrausta Tomi Pirkola pitää hyvänä ideana — heillä on jo kolme kallista traktoria, vuokraaminen on edullinen vaihtoehto.
Tomi on täystyöllistetty perävaunujen kuljettaja. Isoja yli 300 hehdon perävaunuja on yhdeksän. 300 hehdon kuivurikapasiteettia on tehostettu ilmakuivaavalla siilolla, joka valmistui 2019.
Työtehoseuran vanhan tutkimuksen mukaan apuaikoihin, kuten tyhjennyksiin menee pellolla aikaa jopa puolet tehokkaasta työajasta.
Koko tehokas kalustoketju minimoi työaikaa ja säästää kustannuksia.
Pirkolat vuokrasivat keväällä myös Claas 870 traktorin kuukaudeksi. Vuokrausta Tomi Pirkola pitää hyvänä ideana — “meillä on jo kolme kallista traktoria, vuokraaminen on edullinen vaihtoehto”.
Puimurimarkkinat ovat elpyneet ja Claasin puimurit ovat kasvattanut merkittävästi markkinaosuuttaan sinä aikana kun se tuli Hankkijan organisaatioon.
Tästä voita avata PDF-tiedoston 23.8.2021 puintitiedoista: Lexion PDF
Juha, Tomi,Topias ja Anniina Pirkola. Työpäivä on takana, mutta hymy ei hyydy.
Lexion ei murahtele
Claas Lexion 7700 ei moottoriteho lopu. Liki 550 hevosvoiman MAN D26 pitää huolen, että kone jaksaa edetä ja murkinoida sankkaakin laihoa koko työleveydeltä ilman entisajoilta tuttujen pikkupuimureiden murahteluja ja kolinoita. Tomi Pirkola miettii, olisiko sittenkin pitänyt tilata isommalla 10,80 -metrisellä pöydällä.
Claas kulkee humisten uhmaten lähestyvää usvaa. Yhden ison koneen tarve on Pirkola Mty:ssä perusteltu. Korjuuaika on Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen Yppärissä lyhyt. Yhtenä vuotena viimeisen puintipäivän jälkeen tuli lumi maahan.
Kone on käsittämättömän suuri, mutta se kulkee vaivattomasti kuin hiipivä jättiläinen.
Linkki Pirkolan Lexion 7700 ohran puinnista Youtube-videoon.
Kone on käsittämättömän suuri, mutta se kulkee vaivattomasti kuin hiipivä jättiläinen. Puintivauhti on 9 – 11 kilometriä tunnissa.
Epäilemättä ostopäätökseen on vaikuttanut myös työympäristön ylellisyys. Juha Pirkolan mieli lepää komentosillalla. Ohjaimen käyttö on helppoa. Kosketusnäytöltä saa tarkistettua kaiken, esimerkiksi hiukkassuodattimen tukkoisuuden. Seulat voi säätää sähköisesti sormella. Kuljettajan ei tarvitse poistua valtaistuimeltaan jakoavain kädessä minnekään muualle kuin pissutauolle. Arvokasta työaikaa säästyy itse puimiseen. Viljan puiminen on monelle farmarille se vuoden paras hetki. Kun vilja virtaa pöydältä puimurin uumeniin, tuntuu kuin virtaavaa vettä katselisi. Puiminen on miellyttävää työtä, kun henkilökunta on ammattitaitoista ja kalusto on ajan tasalla.
Mobiilisovellus Claas Telematic antaa mielenkiintoista dataa puinnista. Sovellus on yhdistetty myös traktoreihin. JD ja Claas keskustelevat keskenään. Tarkemmat lohkokohtaiset tiedot menevät reaaliajassa tietokoneen muistiin. Tulevisuudessa puimurin data on tarkoitus siirtää traktoriin. Kylvöhommisaa sitä voi hyödyntää täsmäviljelyssä, jolloin Tomi Pirkolan mukaan varsinkin näillä lannoitehinnoilla saadaan säästöä, kun kylvetään lohkokohtaisesti.
Ainakin tehokas on, ja polttoainetaloudellinen
Tomi Pirkola ajaa pakettiautoaan pellolle. Hän tarkistaa kännykkäsovelluksestaan puimurin dataa. ”Vielä puidaan.” Hän voi kärrykuljettajana seurata reaaliajaassa kaikkea dataa kännykästään, mitä puinnissa tapahtuu. Puimurin sijainti näkyy myös puhelimesta. Puintikosteus näyttää olevan 18,31%, tuntisaavutus 5,22 hehtaaria, 23,53 tonnia. Päivän siihen asti puitu pinta-ala on 28,9 hehtaaria 7:24 tunnissa. Tomi kertoo, että usein tunnissa korjataan 50 tonnia tunnissa. Paras saavutus oli tänä syksynä yli 70 tonnia kuivaa ohraa tunnissa. Moottorin kuormitus oli 95%.
Polttoainetta on kulunut teletietojen mukaan 64 litraa tunnissa, reilu 12 litraa hehtaaria kohti — Pari litraa per tonni. Entisiin puimureihin verrattuna kulutus on jopa 20% pienempi.
Polttoainetta on kulunut teletietojen mukaan 64 litraa tunnissa, reilu 12 litraa hehtaaria kohti — Pari litraa per tonni. Entisiin puimureihin verrattuna kulutus on jopa 20 % pienempi.
Perävaunujen käyttöastetta Tomi voi arvioida tonneja laskemalla. Mies vaikuttaa rauhalliselta kiireisenä sadonkorjuuaikana.
Suomen, etenkin Pohjois-Pohjanmaan korkeudella, lyhyt kesä on hektisempi kuin eteläisemmässä Euroopassa. Sato on saatava talteen ja kylvettävä lyhyemmässä ajassa. Kesän lyhyen ajan pitkä päivä ja viileä yö tuo paljon itse korjattavan kasvin ravinteisiin rikkautta. 2/3 auringosta säteilee lyhyen kesän aikana.
Pirkoloilla on pitkä historia eri puimureista. Ennen Lexionia heillä oli S-sarjan John Deere. New Hollandejakin on ollut. “Uusi puimuri tuntuu ainakin tehokkaalta”, Tomi Pirkola naurahtaa.
Puimuria vaihdetaan kymmenen vuoden välein. Kun tehokkaaseen koneeseen ei kerry paljon tunteja, niiden vaihtoarvokin on korkea.
Kosketusnäyttö kertoo kaiken tarpeellisen.
Pirkolan sikatila
Pirkolan tila on ollut suvulla vuodesta 1723. Veljekset Tomi ja Juha Pirkola tekivät sukupolvenvaihdoksen 2018.
Sikaloita on kahdessa paikassa kilometrin etäisyydellä toisistaan. Vanhin sikala on rakennettu 1998. Sen jälkeen rakennuksia on noussut 1999, 2004, 2007 ja viimeisin 2020. Sikapaikkoja on 3709.
Topias Pirkola vaikuttaa tulevaisuuden puintimieheltä.
Toimittajalta
Menestymisen avaimet ovat moninaiset
Konekalustoon investoiminen tarvitsee taskulaskinta ja omaa yksilöllistä yrittäjän ajattelua.
Olen vieraillut pelkästään toimittajan töissä lukuisilla maatiloilla vuodesta ´95, muistaakseni. Sitä ennen konemyyjänä Varsinais-Suomessa.
Joskus konemyyjän roolissa ihmettelin konehankintoja, mutta 80-luvun lopulla siemenvehnästä sai 5 markkaa kilo, 833 euroa tonni.
Silloin ei tarvittu konehankinnoissa aina taskulaskinta, riitti kun vilkaisi pankkitilin saldoa. Nyt on aika toinen.
Pirkolan tilavierailu säväytti näinä murheellisina aikoina.
Veljekset eivät tuntuneet murheellisilta, eivätkä valittaneet mistään. He ovat onnistuneet kiertotalousajattelussaan.
Konekalusto on järeää, mutta niin on pinta-alakin. Tärkeintä, että työt tulevat oikealla ajallaan tehdyksi. Kun kunnon kalustoon pääsee käsiksi, työkin on mielekästä. Miksi ei satsaisi kunnon työympäristöön. Pirkoloilla on tekemisen rento meininki.
Juttua editoitu. Pyhäjoki on Pohjois-Pohjanmaalla, ei Keski-Pohjanmaalla.
Artikkeli tehty yhteistyössä Hankkijan kanssa.
Lue Harrin vanhasta Fahr-puimurista tästä.
http://www.maaseutumedia.fi/claas-kasikasin-tarina/
2 Kommenttia
Hyvä juttu nyt kun maatalous kamppailee talouskriisissä.
Eikö juuuri silloin tarvita joskus positiivisiakin uutisia?
Mulla oli hyvin mukava fiilis tuon tilan vierailusta. Ihmiset hymyilivät ja heistä tarttui ilo. Oli kiva mennä seuraavana päivänä hääjuhlaan, jonka sulhane oli kovia kokenut yrittäjä. Hänkin oli menneestä huolimatta onnellinen.