Valtakunnan media Helsingin Sanomat julkaisi 16.4. ristiriitaisen pääkirjoituksen, jossa pohdittiin suomalaisten luonnonvarojen kulutusta.
Suomalaisen tuotannon päästö on suomalaista, mutta kiinalaisen tuotannon päästö onkin suomalaisen kuluttajan Kiinaan ulkoistettu päästö.
Suomen tuotantoa ajetaan sinne missä saastutetaan. Kun suomalainen ostaa saastuttajan materiaalin, syy on taas suomalaisen.
HS raportti http://www.maaseutumedia.fi/sitran-raportti-intialaiset-ovat-suomalaisia-edella-ilmastoasioissa/
Päästölaskennassa raju ristiriita ja muita omituisuuksia
Kuinka paljon suomalaiset ovat ottaneet kontolleen ulkomaisia päästöjä? Kun perunan viljelijä myy perunan kuluttajalle, se lasketaan perunanviljelijän päästöksi, ei perunan syöjän.
Jos suomalainen autoilija tankkaa polttoainetta, se on suomalaisen autoilijan päästö, ei ulkomaisen öljyteollisuuden.
Kun suomalainen ostaa kiinalaisen vaatteen, se on suomalaisen päästö. Kun suomalainen ostaa sähköauton, se on ympäristöteko, vaikka mineraalien kaivaminen tehdään epäinhimillisissä olosuhteissa ja luonnovaroja haaskaten.
Suomen on neljä miljoonan hehtaarin ojittamattomien soiden pinta-alaa ei lasketa hiilinieluksi. Ojittamattomat suot toimivat metsien tapaan hiilidioksidin varastona. EU:n hiilinielulaskelmaan ei näitä suovarastoja kuitenkaan hyväksytä.
Hiilidioksidilaskennassa on yksi erikoisuus:
Suomen on neljä miljoonan hehtaarin ojittamattomien soiden pinta-alaa ei lasketa hiilinieluksi. Ojittamattomat suot toimivat metsien tapaan hiilidioksidin varastona. EU:n hiilinielulaskelmaan ei näitä suovarastoja kuitenkaan hyväksytä.
Kulutamme liikaa
Ylikulutus perustuu haaskaukseen. On hyvä, että asiaa tuodaan valtakunnan päämedian pääkirjoituksessa esille.
Yksilöllä on velvollisuus ympäristöä, erityisesti lähiympäristöä kohtaan.
Maailman mittakaavan valtavaan jäteongelmaan suomalainen ei voi puuttua. Maailman saastuneimman kaupungin, Intian New Delhin Ghazipurin kaatopaikasta on muodostunut paikallisten mukaan Mount Everest.
Jokainen voi mennä itseensä ja jokapäiväisiin arkisiin asioihin. Hotellin aamiaispöydissä lastataan roskiin paljon ruokaa, laivojen noutopöydissä otetaan enemmän kuin syödään.
Vaatteiden ekologisuus tulee Hesarin pääkirjoituksessa ansiokkaasti, mutta ristiriitaisesti esille.
”Emme kuitenkaan pysähdy miettimään, kuinka suuri osa kuluttamistamme tavaroista on valmistettu Kiinassa. Olemme ulkoistaneet merkittävän osan päästöistämme ulkomaille.”
Suomalaisen tuotannon päästö on suomalaista, mutta kiinalaisen tuotannon päästö onkin suomalaisen kuluttajan Kiinaan ulkoistettu päästö.
Miksi HS ei siteeraa luotettavampia lähteitä?
Lehti siteeraa WWF:n raporttia, jonka mukaan suomalaiset kuluttavat yli maapallon kantokyvyn.
Toukokuussa 2019 HS siteerasi Sitran raporttia, jossa todettiin suomalaisten saastuttavan viisi kertaa intialaisia enemmän. Tätä ei tue YK:n tieto, joka kertoo 15 saastuttavimman kaupungin joukossa olevan 14 intialaista kaupunkia.
Global footprint networking -tutkimuksen mukaan Suomi on maailman toiseksi ekologisin maa Kanadan jälkeen.
Vaikka Hesarin siteeraama WWF käyttää samaa lähdettä, se kertoo kertoo, että Suomi on maailman yhdeksänneksi saastuttavin. Suomea edellä ovat ympäristöasioissa liki kaikki maailman maat, WWF:n mukaan. Jos pääkirjoituksen toimittajat lukisivat esimerkiksi Eija-Riitta Korholan, tohtorisnaisen tekstejä, he huomaisivat, että jotain hyvin oleellista WWF:n laskelmista puuttuu. WWF nostaa provosoivasti ekologisen jalanjäljen, ottamatta huomioon ekologista reserviä. Näin saadaan 1 + 1 = -2.
Nuoria ja lapsia ahdistetaan
70-luvulla suomalaisia nuoria ahdistettiin happosateilla. Sitten tuli otsoniaukot, ja nyt on kuulemma ilmastokriisi, jolla ahdistetaan nuorta sukupolvea. Olisiko aika tuoda jotain positiivista itsemurhatilastojen kärjessä olevalle maailman onnellisimmalle kansalle?
Olisiko aika kertoa nuorillemme, että olemme yksi maailman ekologisimmista kansoista? Sen sanoo aikuisen maalaisjärki. Kysyn itseltäni, kauanko tämä ilmastopapiston rummutus kestää, elinkaari on tuskin pitkä ennen seuraavaa valtakunnan median ryydittämään hysteriaa. Mikä on seuraava pelote, kun tämä ilmastohysteriakausi päättyy?
Artikkelikuvan kuvakaappaus: https://data.footprintnetwork.org/#/
2 Kommenttia
Napakymppi!!!!!!
Seuraavaksi tulee jääkausi, ihan kun muutama vuosikymmen sitten. Uhkana oli talvien piteneminen ja kylmeneminen, eipä ottanut ihmiset kantaa, joten alettiinkin uhata lämpenemisellä. Tuo lämpeneminen on toteutunut jo viimeisestä jääkaudesta lähtien. Pikku hiljaa ilmasto lämpenee kunnes ollaan taas trooppisessa ilmastossa myös täällä pohjoisessa. Onhan täällä ennenkin kasvanut palmuja ja mammutit liikkuneet maisemissa. Ilmasto muuttuu koko ajan myös ilman ihmisen vaikutusta. Uskokoon ken tahtoo.