Eläinsuojelutarkastus voidaan tehdä ilmoittamatta etukäteen

Eläinsuojelutarkastus pyritään tekemään ilmoittamalla asianosaiselle etukäteen ennen tarkastuksen aloittamista.

Joissain tapauksissa tarkastus tehdään ilmoittamatta ja ilman asianosaisen läsnäoloa.

Kysymyksiin vastasi Matti Nyberg AVI:n läänineläinlääkäri.

Eläinsuojelutarkastus ei tarvitse koskaan omistajan lupaa

Tarkastukseen ei koskaan tarvita omistajan lupaa. Eläinsuojeluviranomainen ei määrittele rikosnimikettä, vaan tekee toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen.

Viranomainen harkitsee tapauksen esitietoihin ja kyseessä olevaan tilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisen tavan toimia, ja joko siirtää tarkastusta taikka tekee sen.

Tarvittaessa pyydetään poliisilta virka-apua tarkastuksen tekemisen turvaamiseksi taikka kotirauhan piiriin pääsyn mahdollistamiseksi.

Oikeus valittaa päätöksestä

Jos asianomainen on sitä mieltä, että päätös on jollakin tapaa väärä, hänellä on oikeus tehdä hallintovalitus hallinto-oikeuteen ja hakea muutosta eläinsuojelulain 51 § mukaisesti. Eläinsuojeluviranomaisella on eläinsuojelulain 63 § mukaisesti velvollisuus toimittaa asiakirjat poliisille.

Asianosainen pyritään yleensä tavoittamaan

Eli jos on epäily, että eläinten hyvinvointi on vakavasti vaarantunut, tai ennalta ilmoittaminen vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen (mahdollistaa kosmeettiset korjaustoimenpiteet tai eläinten piilottamisen), on viranomaisella oikeus tehdä tarkastus ennalta ilmoittamatta ja myös ilman asianosaisen läsnäoloa. Tiettyihin tukiin liittyviin valvontoihin on EU-tason ohjeistus, että tarkastuksesta ei saa ilmoittaa ennalta (EU eläintuet).

Yleensä pyritään tavoittamaan asianosainen ennen tarkastuksen aloittamista. Jos on epäily esim. hoidon, ruoan tai juoman saannin, taikka puhtaanapidon vakavasta laiminlyönnistä, tarkastus tehdään, vaikka asianosaista ei tavoitettaisi tai hän olisi estynyt tulemasta paikalle.

Koska tarkastajan pitää ilmoittaa viimeistään käynnistään?

Käytännössä tarkastajat pyrkivät tavoittamaan asianosaisen ja häntä yritetään tavoittaa ennen tarkastuksen aloittamista. Jos tarkastus päädytään tekemään ilman eläinten omistajaa/haltijaa, hänelle voidaan vielä yrittää soittaa, tai lähettää tekstiviesti ennen tarkastuksen aloittamista. Hyvä tapa on jättää tilalle esim. yhteydenottolomake tai ”teille on tehty tarkastus” (LSSAVI), johon kirjataan tarkastuksen tekijä, tarkastusajankohta ja yhteydenottopyyntö. Yhteydenottopyyntö voidaan lähettää myös tekstiviestinä.

Joka tapauksessa tarkastuksesta lähetetään tarkastuskertomus.

Eläinsuojelutarkastus — Käytännöt ovat kirjavia

Eri alueilla maata on erilaisia käytäntöjä. LSSAVIn alueella pyritään yhtenäistämään oman alueen valvojien käytänteitä, noudattaen lainsäädäntöä ja Ruokaviraston ohjeita. Ruokavirasto kommentoi ohjeitaan itse.

Miten eläinlääkäri voi perustella yllätyskäynnin?

Hallintolain 39.2 § mukaan tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.

Tarkastuskertomuksessa voidaan todeta, että viranomaisella on herännyt epäily eläinten hyvinvoinnin vakavasta vaarantumisesta ja tarkastus on nähty tarpeelliseksi suorittaa välittömästi.

Eläinten lopetus voidaan tehdä vain, jos jokainen eläin tarkastetaan erikseen

Korkein hallinto-oikeus on nautatapausta koskevassa vuosikirjapäätöksessään KHO:2016:125 todennut, että kun tehtyjen havaintojen perusteella on todettu, ettei -aiemmin havaittuja- puutteita ollut poistettu, vaan tilanne oli eläinten hyvinvoinnin kannalta edelleen huonontunut. Näissä oloissa ja nautojen suuren määrän vuoksi päätös eläinsuojelulain 44 §:n mukaisiin toimiin ryhtymisestä ei ole edellyttänyt, että jokainen karjaan kuuluva eläin tarkastetaan erikseen.

Voiko vastasyntyneen vasikan tappaa, vaikka sillä ei ole ongelmia

Eläimen voi tappaa vaikka yksittäisellä eläimellä ei ole ongelmaa, jos eläinsuojelulain 44 §:n mukaista toimenpidettä tai eläintenpitokiellon menettämisseuraamusta ollaan toimeenpanemassa, eikä eläintä jostain syystä voida kuljettaa (esim. napa ei ole parantunut) tai se on niin nuori, että ei ole paikkaa mihin se voitaisiin sijoittaa.

Eläinsuojelulaki 44 §, eläimen lopetus

44 §:n mukaan jos eläinsuojelulliset syyt vaativat, Ruokavirasto, aluehallintovirasto, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, tarkastuseläinlääkäri tai poliisi voi 42 §:n säännöksistä poiketen ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa eläimelle voidaan hankkia hoitoa muualta tai hoitaja taikka rehua tai muita eläimen hyvinvoinnin kannalta ehdottoman välttämättömiä aineita taikka, jos se ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, eläin voidaan lopettaa tai toimittaa teurastettavaksi taikka myydä huutokaupalla tai käyvästä hinnasta muuten.

Hallintolaki 6 §, tasapuolisuus

Hallintolaki 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

”Kansalaisten on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä. Eläintenpitäjien on oltava selvillä heitä koskevasta lainsäädännöstä.

Viranomaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhtaisia tavoiteltuun päämäärään nähden”, läänineläinlääkäri Matti Nyberg toteaa lopuksi.

http://www.maaseutumedia.fi/elainsuojeluvalvonta-miten-varautua/