Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Uutiset 0

Hanhinyrkki: Valkoposkihanhia saa ampua kohti

Hannu Koivisto · 2.9.2020

Hanhinyrkki piti eilen tiedostustilaisuuden valkoposkihanhiongelmasta. Tiedotustilaisuudesta uutisoinnista ei ole käynyt ilmi, että valkoposkihanhia saa tappaa ampumalla kohti.

MTK:n ja sanomalehtien uutisointi on ollut virheellistä, samoin Maaseutumedian.

Oikaisemme julkisuuteen vuotaneen väärin ymmärryksen.

Hakemuksia valkoposkihanhien ampumiselle voidaan hakea heti kun tarvetta ilmenee.

Karkottaminen tarkoittaa kaikkia keinoja

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johtaja Ari Niiranen on valkoposkihanhityöryhmän, hanhinyrkin puheenjohtaja. Niiranen kertoo, että hän mainitsi tiedotustilaisuudessa,  striimissä, haastatteluissa ja eri yhteyksissä yhteensä kolme kertaa, että lintuja saa ampua kohti.

Tappaminen on Niirasen mukaan liian rankka ilmaisu, suojametsästys on käännös ruotsista (skyddjakt), eikä se työryhmän mukaan sovellu poikkeamisperusteiseen ampumiseen. Ampuminen tarkoittaa kohti ampumista.

”Poikkeamisperusteinen ampuminen vastaa parhaiten kansainvälistä termistöä. Kyse ei ole myöskään metsästyksestä, koska kyse ei ole riistalajista.”

Muut karkotusmenetelmät eivät Niirasen mukaan ainakaan Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa toimi, tai ovat vaikeita. Esimerkiksi kaasutus ei sovellu suomalaisiin käytäntöihin.

Lasertykit ovat vaativia jopa vaarallisia käytettäviä ja kalliita, riittävän monen laitteen hankintaan kuluisi miljoonia euroja.

Luvanvaraista ampumista

Asian luonne vaatii nopeita toimenpiteitä. Kun valkoposkihanhet ilmestyvät, haetaan lupaa ampumiselle Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, jonne lupa-asiat on keskitetty.

Niirasen mukaan osaaminen kehittyy, kun asioita hoidetaan yhdestä paikasta. ”Toisaalta päätöksen tekeminen vahinkoalueen viranomaisessa mahdollistaisi paremman vuorovaikutuksen vahingoista kärsivien maatalousyrittäjien kanssa ja nopeamman reagoinnin tilanteeseen.

Poikkeamislupahakemusta voi hakea, kun muut keinot eivät tehoa. Ampuminen on viimeisiä keinoja karkottamiseen.

Jokaisen ei tarvitse hakea lupaa erikseen, eikä jokaisen tarvitse osoittaa tarvetta erikseen, vaan lupa voi olla myös yhteislupa.

Niiranen kertoo, että lupakäsittely pitää olla nopeaa.

Direktiivi sallii joustoja

Lintudirektiivi sallii joustoja. Poikkeaminen on sallittua, kun poikkeamisperusteet jos poikkeamisperusteet täyttyvät esimerkiksi viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi sitä edellyttävät.

Niirasen mukaan ampuminen on sallittu keino.

Ruotsissa on lainsäädäntö joustavampi tässä asiassa kuin Suomessa.

Ministeriön luontoympäristöosaston ylijohtajana edelliset kolme vuotta työskennellyt Niiranen on asioista tarkasti perillä. Hän piti velvollisuutenaan ministerien häntä pyytäessä ryhtyä hanhinyrkin vetäjäksi.

Kaupungissa ei sallita hanhien tappamista

Valkoposkihanhien tuhot jaetaan vahinkoihin ja haittoihin. Vahingot syntyvät taloudellisista vahingoista, kuten viljelysten tuhoutumisena.

Haitta on esimerkiksi uimarantojen tai puistojen lantaongelma. Vahinko on vakavampi kuin haitta.

Vahinko voi oikeuttaa hanhien poikkeamisperusteisen ampumiseen, mutta haitta ei.

”Kaupungeissa ei ole vielä käytetty tarpeeksi kaikkia keinoja, kuten koirapartioita, cityhanhien karkottamiseksi. Keinoja ovat yleissuunnittelu, pidemmät nurmikot, aitoja poikasajaksi ja yleisten alueiden puhdistamista.

Vahingoista kärsiviin maatalousalueisiin verrattuna kaupungeissa on valkoposkihanhia vähemmän, mutta väkeä ja rahoitusta enemmän”, Niiranen sanoo lopuksi.


Toimittajalta

Epäselvät termit sekoittivat

Tiedotustilaisuudessa ei puhuttu kohti ampumisesta tai tappamisesta. Niirasen mukaan sitä pidettiin työryhmässä itsestään selvyytenä.

Lukijalle tai kuulijalle asia jäi epäselväksi. Lehdet uutisoivat, että lintuja voi ikään kuin karkottaa ilmaan ampumalla. Myöskään MTK:n tiedotteessa ei mainittu kohti ampumista.

Monimutkainen tiedottaminen on virkamiesslangin yleinen ongelma. Ikään kuin asioista kertominen olisi liian vaikeaa suorin sanoin kiertelemättä.

Erityisesti maatalousministerin striimissä kommentointi oli sanojen pyörittelyä. Ikään kuin yksinkertainen ilmaisu olisi jotenkin hävettävää.


Tässä linkki https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Tiedotteet_2020/Valkoposkihanhityoryhma_esittaa_kokonais(58449)
valkoposkihanhityöryhmän raporttia koskevaan tiedotteeseen.

http://www.maaseutumedia.fi/valkoposkihanhien-ja-merimetsojen-suojelu

http://www.maaseutumedia.fi/merimetsojen-suojelu-ei-perustu-lakiin-eika-direktiiviin

http://www.maaseutumedia.fi/valkoposkihanhet-suomi-ainoa-eu-maa-jossa-suojellaan-haittalintuja/

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Uutiset

    Korvamerkkimuutos: Vuonna 2021 syntyvillä nautaeläimillä toinen korvamerkki elektroninen

  • Uutiset

    Maatalouskomissari Phil Hogan: voitte maksaa omia kansallisia tukia

  • Uutiset

    Sloveniaan tuotu salmonellalihaa Tanskasta tai Puolasta – Läpinäkyvyys ei toimi

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Mariia says: Satanallista toimintaa viranomaisessa, joka on pahan tahdon alaisena ja toimii...
  • Mariia says: Ne on saatanan töitä, tuo käytös on sairasta ja hullua, ei siinä ole mitään pu...
  • Ari Tapani Kriikkula says: Onko tosiaan suomi 2021 näin perkelehen tyhymiä otuksia täynnä ku tämä elukkal...
  • Veera says: Toisten elollisten kasvattaminen (tai oikeammin tuottaminen, niin vastenmielin...
  • Ismo Halkola says: Paskaa ylivaltaa!!!...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki maatalous Veikko Tuominen Sika SRHarvesting

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA