Luonnonsuojeluliiton näkemys poikkeaa viljelijöiden näkemyksestä siitä, miten luontoa pitää suojella. Tehomaatalous tarkoittaa liitolle usein ympäristön pilaamista.
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo, että monet ympäristöherkät alueet kannattaisi siirtää lannoittamattomaan monimuotoisuusviljelyyn. ”Voimaperäisen viljelyn sijaan herkkien peltoalueiden pitäisi tuottaa vaikka kukkaniittyjä ja perhosia.”
Erityisesti Varsinais-Suomen veteen viettävät savijokialueet ovat Sulkavan mielestä tällaisia uudenlaista ajattelua kaipaavia alueita, joilla pitää olla jotain muuta kuin tehomaataloutta.
Sulkavan mukaan yhteiskunnalta pitäisi löytyä tukirahat tämän toteuttamiseen.
Voimaperäinen viljely tuottaa aina vesistöpäästöjä
Voimaperäinen viljely tuottaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan mukaan aina vesistöpäästöjä. Väitteeseen, että maatalouden kuormitukseen lasketaan mukaan yhteiskunnan hajakuormitus, hän ei yhdy.
”Peltojen ravinnepitoisuudet ovat kasvaneet valtavasti”, mies sanoo.
Erityisesti turvepeltojen raivaus saa häneltä jyrkän tuomion, samoin koko turvetuotanto, joka ei huolehdi kunnolla jätevesistään ja pilaa ilmastoa.
”Turvemaapuolella on ilmastovaikutusten ehkäisemisessä paljon tehtävää.”
Teuvalainen Jussi Harju on käräjöinyt Luonnonsuojeluliiton kanssa. Hän raivasi turvemaalle pellon, jota Luonnonsuojeluliitto väittää käytettävän turpeen nostoon tulevisuudessa. Harjua ihmetyttää se, että asiaa yritetään viedä vielä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. ”Järjetöntä rahan haaskaamista, koska tukikelpoista peltoa ei voi ennallistaa suoksi.”
Tehomaatalous ei ole tulevaisuutta
”Tehomaatalous pyrkii mahdollisimman suurin satoihin käyttämällä kaikkea mahdollista kemiallista teknologiaa, joka on olemassa. Ei sillä pärjätä Suomessa. Ranskalainen saa joka tapauksessa suuremmat sadot.”
Sulkava ehdottaa että meidän pitäisi hakea kehitystä olemassa olevista mahdollisuuksista, kuten pohjoisen pitkästä valosta, joka tuntuu maussa ja näössä.
”Suomen maatalous putoaa kelkasta, jos emme pidä puhtaudesta ja monimuotoisuudesta huolta.” Sulkava painottaa markkinoinnin lisäksi myös todellisisa tekoja.
Keinotekoinen vastakkainasettelu on järjetöntä
Sulkavan mielestä on järjetöntä pitää yllä sellaista keinotekoista vastakkainasettelua, että luonnonsuojelulla, maanviljelijöillä ja maaseudulla asumisella olisi jotain vastakkain.
”Maataloudessa on niin paljon parannettavaakin, että kyllä siellä pitää töitäkin tehdä. Sellaiset Pietola-tyyppiset höpinät, mitä hän kirjoitti Hesarissakin, on ihan soopaa. Täytyy olla rehellinen ja puhua asioista oikeilla nimillä.”
Vesien suojelussa on erittäin paljon tehtävää. Turvepeltojen raivaus on ilmastollisesti ja vesistöjen kannalta aidosti iso ongelma, johon Sulkavan mukaan pitää keksiä keinoja.
”Energiapuolella yhteisiä juttuja löytyisi helposti ja nopeasti, jos niitä haluttaisiin edistää.”
Ministeriö on Sulkavan mukaan perinteisesti ollut taantumuksellinen. ”Ei ole ollut oikein intoa.”
Luonnonsuojeluliiton mielestä mututieto tahtoo pärjätä poliitisessa päätöksenteossa paremmin kuin tutkimustieto. ”Konkreettiset toimenpiteet puuttuvat ja onnistumiset puuttuvat, kun ei kuulla tutkijoita”.
Vanhat perinnebiotooppisopimukset ollaan nyt ilmeisesti uusimassa. Kuvassa Aki Riskin merenrantalaidunta Vartsalassa. (Kuva Aki Riski )
Monimuotoisuuden elvytys voisi olla tuotantosuunta
”Maataloudessa ja erityisesti vesiensuojelussa on paljon tehtävää”, Risto Sulkava tuumaa.
Maataloutta pitää Sulkavan mukaan kehittää ja ylläpitää ”myös vähän vaihtoehtoisilla tavoilla”.
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja näkee maatalouden tulevaisuuden liitännäiselinkeinoissa ja biopolttoaineissa.
”Osittain veikkaan, että Suomessa monimuotoisuuden elvytys voisi olla tuotantosuunta.”
Lue artikkeli Jussi Harjun ja Luonnonsuojeluliiton kärhämästä.
Lue artikkeli perinnebiotoopista tästä.
Toimittajalta
Luonnonsuojelijat ja luonnonsuojelu ovat eri asia
Risto Sulkavan haastattelusta ei pitänyt tulla alunperin artikkelia. Mutta kuten usein käy, hänen ajatuksensa herättävät ehkä keskustelua.
Luonnonsuojelu on asia, jota kaikki arvostavat. Viljelijät tekevät sitä työkseen.
Viljelijät arvostavat luonnonsuojelua, mutta jotkut luonnonsuojelijat ärsyttävät monia ammattilaisia.
Sulkavan mainitsema keinotekoinen vastakkainasettelu ei taida olla ihan keinotekoista kaikilta osin.
Lähentymistä ei tapahdu niin kauan kuin luotettavia tutkimustuloksia ei löydy.
Maatalouden päästöt ovat kiistanalainen kapula, koska Sulkavan mainitsema mututuntuma hallitsee molemmissa poteroissa. Myöskään Luonnonsuojeluliiton väittämät eivät kaikki ole faktaa.
Tästä on hyvä aloittaa sivistynyt faktapohjainen keskustelu. Olkaa hyvät!
4 Kommenttia
Ollapa näille mieliksi.
Eläinsuojelijat haluaisivat kieltää eläinten pidon.Luomu taas ei onnistu ilman eläimiä ja niiden lantaa.Jäljelle jää siis tavanomainen keinolannoitteila viljely. Tätä taas vastustaa Sulkava ja luonnonsuojeluliitto.
Olisiko liikaa vaadittu jos luonnonsuojelijat ensin selvittäisivät keskenään mitä he ovat vailla maataloudelta?
Luonnonsuojelijoiden sähkö tulee töpselistä ja maito purkista! Sulkava voisi koettaa näyttää omalla esimerkillään, miten kauan ihminen tulee toimeen syömällä kukkaketoja ja perhosia??
Jos hän valittelee (vähättelee), että ”[…] Ranskalainen saa joka tapauksessa suuremmat sadot”, niin eikö sama ranskalainen saa suuremmat sadot myös biopolttoaineiden tuottamisessa? Mutta se vaikutelma tuosta tulee, että Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan Suomen maatalouden tehtävänä on tuottaa mieluiten kaikkea muuta kuin ruokaa.
PS. Meidän yhdistyksemme näkemyksen mukaan bipolttoaineiden tuottaminen pelloilla on rikos sekä ihmiskuntaa että luontoa kohtaan.
Parempi että niillä tuotetaan edes biopolttoainett, helpompi sitten laitttaa ruuantutantoon sekin alue jos tulee sellanen tilanne, kuin metsitnyt pelto ..