Olemme saaneet jobinpostia. Ely-Keskuksen ylitarkastaja Veikko Tuominen, Transiittimies, on muutaman viikon sairauslomalla huomisesta alkaen. Veikko Vastaa -palstan ahkeran informaattorimme koipiluita harsitaan parempaan uskoon.
Veikon palsta on edelleen luettavissa, mutta uusi päivityksiä hän ei hetkeen tee. Meillä on jonossa päivittämättä toki valmiita vastauksia, joita pökimme sivuille minkä ehdimme.
Transiittimies on purkanut kysymysjonoa ennen saikkua liki 80 kysymyksen verran. Toivotaan , että kaikki tarpeellinen olisi kysytty. Tukihaun jälkeen uusia kysymyksiä alkaa taas sadella muutosilmoitusten muodossa.
Tukikysymykset eivä tule koskaan valmiiksi. Vyyhti on mahdoton purettavaksi.
Veikon Transiitti on legenda. Viime kesänä uskollisen palvelijan pohjaan piti hitsata muutama neliö uuttaa rautaa. Muuten se mennä nyökyttelee vaikka maailman tappiin, ellei satu hajoamaan.
Tiedottaminen oli erilaista ennen sähköpostiaikaa
Ely-keskuksen ylitarkastaja sanoo työn luonteen muuttuneen radikaalisti vuodesta 1995. ”Silloin oli myös rumbaa, mutta silloin ei ollut sähköpostia eikä nettisivuja.”
Ministeriöstä tuli maaseutuelinkeinopiiriin ministeriöstä tiedotteita, joita luettiin. MMM:stä tuli fakseja ja kirjepostia.
Ihmisille pidettiin koulutustilaisuuksia. Kun oli kysyttävää, soitettiin lankapuhelimella virka-aikana. Illalla ei luettu sähköposteja eikä kännyköitä ollut. ”Silloin ei myöskään tiedetty mitä tuleman pitää ja oltiin rauhallisia”, mies myhäilee. Kuten Veikko syksysllä sanoi, tukiuudistus on suurin sitten 1995. Se on myös sekavin sotku, jossa myös neuvonta on liki ylivoimaisen tehtävän edessä.
Tieto pitää nyt saada heti. Sähköpostin kysymyksiin pitää vastata saman tien. ”Nyt on nettisivut, mistä voi löytää oppaat ja lomakkeet. Työ on nyt 24/7.”
Veikko on äärimmäisen sitoutunut, jota koko hallinnonala kuuntelee. Hän on todennäköisesti vastauksillaan auttanut lukuisia farmareita välttämään kalliit sudenkuopat.
Veikon Transiitin lisävarusteisiin kuuluu myös tikka.
Tieto takaraivossa ja netissä
Veikko sanoo tietoa olevan jonkin verran takaraivossa, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä useammin pitää asioita varmistaa. Viherryttämistoimenpiteet ovat olleet viimeisen puolen vuoden aikana erittäin paljon kysyttyjä. Pysyvä nurmi on yksi nurinkurisin ja vaikeimmin ymmärrettävä päätös.
”Olen ollut heti alusta lähtien EU-ajassa mukana vuodesta 1995. Sitä ennen vuodesta -88 maatalouspiirissä selviteltiin tuotannon vähentämisiä, raivauslakia, vähentämislakia, luopumissopimuksia sun muuta.”
Ennen vuotta -88 Veikko oli kotieläinagronomina Etelä-Pohjanmaan Maatalouskeskuksessa.
Yliopistossa Veikko ei mennyt neuvontaopin kursseille, koska arka ja ujo mies olisi joutunut esiintymään.
Transiittimiehen tarina
Veikko osti Tuomarniemen metsäkoulun 80-luvulla opetuskäytössä toimineen Transiitin 11 vuotta sitten 570 eurolla.
”Siitä sinisestä meni moottori, kun en huomannut seurata runsasta öljynkulutusta.”
Uusi moottori laukesi kesällä Kylmäkoskelle. Sieltä se ajettiin Teiskoon myöhemmin syksyllä, jossa siihen vaihdettiin runsaasti öljyä syövä entinen moottori takaisin. ”Seinäjoella sitten katsastuksessa jarruputki katkesi ja auto meni käyttökieltoon.”
Pikku-Jarilta löytyi seuraava Transiitti 650 eurolla. Pari vuotta meni mukavasti sillä, kunnes sikafarmari Sami Yli-Rahnasto kauppasi varaosiksi pari vuotta ruohikossa maanneen 600 eurolla.
”Vaihdoin jarrunesteet ja katsoin lamput ja katsastin sen omaan ajoon”, Veikko kertoo nyt käytössä olevasta ajopelistään.
Vanha sininen seisoi Maa- ja Metsätalon parkkipaikalla kuukausia. Jouluna se koristeltiin jouluvaloilla ja kauralyhteillä. ”Yksi 80-vuotias pappa osti sen 200 eurolla, laittoi kuntoon ja möi eteenpäin.”
Tässä nykyisessä Veikolla on aina katsastuksen yhteydessä ennallistamista ja pohjaan joutuu laittamaan silloin muutaman neliön uutta peltiä.
Veikko ei ole valkoista Transiittiaan vielä ryhtynyt viherryttämään.
Tuskin tekee edes mieli.
Iso kiitos!
Maaseutumedia ja lukijat kiittävät suositun Veikko Vastaa -palstan ahkeraa ylläpitäjää. Satojen tekstien tekeminen on vaatinut paljon työtä, jonka Veikko kuittaa vaatimattomasti: ”Onhan sitä ollut.”
Ei kommentteja