Farmarien tuohtumus aiheellinen — Ei työ uuvuta vaan murheet

Valtamedia uutisoi että farmarit lähtevät traktorimarssille, mutta syy jää keskivertolukijalle epäselväksi.

Farmarien tuohtumus on vaikea ulkopuolisen toimittajan hahmottaa.

Traktorimarssille lähtemiseen on lukuisia syitä, mutta yksi on yli muiden: Usko tulevaisuuteen on mennyt.

Ei työ uuvuta vaan murheet.

Artikkeli on yhteenveto huomiselle toimintapäivälle.

Eläinhyvinvointia ja farmarin pahoinvointia

Edellinen maajussien mielenilmaus oli 1991. Vuosien 1991 ja 2016 väliin mahtuu iso muutos.

Maatalous on muuttunut erittäin ammattitaitoiseksi liiketoiminnaksi.

Satotasot ovat nousseet, ympäristöajattelu on kokonaisvaltaista, karjan tuotokset ovat parantuneet, tilakoko on kasvanut monikertaiseksi ja eläinten hyvinvointi on parantunut.

Ainoa asia mikä on mennyt taaksepäin, on farmarien hyvinvointi. Se on muuttunut pahoinvoinniksi.

Talous kuralla

Kansa tietää, että maatalous on taloudellisesti kuralla. Erityisesti investoineet tilat ovat pudonneet kuoppaan, josta ei omin avuin nousta.

Vuodessa on lähtenyt monella tilalla pahimmillaan neljännes tuloista, joista puolet on tuista, puolet tuotteiden hinnoista. Yksi sikafarmari sanoi eilen, että viime vuonna jokainen sika toi tappiota yli 10 euroa.

Sami Yli-Rahnasto avautui Ilkan mielipidetekstissään omasta tilanteestaan. Omakohtainen teksti levisi laajalle.

Tarkalla talousmiehellä on rehulaskut rästissä eikä lyhennyksiä ole pystytty hoitamaan.

Viljelijöiden rahat makaavat maaseutuvirastossa

Olemme käyneet maaseutuviraston varainhoito-osaston ylitarkastajan, Hannu Hämeenniemen kanssa sähköpostivaihtoa.

Vuoden 2016 puolella maataloustukien tavoitteellisen maksuaikataulun muutoksia on tullut kolme. Vuonna 2015 ainakin yhtä useasti.

Hämeenniemi sanoo että viiveet johtuvat siitä että maksuprosentteja on lisätty ja tarkennettu. Lisäksi uusia tukia on lisätty aiempaan maksupiirakkaan. Kaikki päivitykset eivät ole siis johtuneet maksujen siirtämisistä.

Syksyllä merkittävimmät tuet maksettiin sovitun aikataulun mukaisesti. Valitettavasti ympäristösopimusten 1. erän maksut ja kansallisten peltotukien maksut, lukuun ottamatta pohjoista hehtaaritukea siirtyivät tämän vuoden puolelle.

Kevään osalta muutoksia on tehty tammikuun lopussa, jolloin maksuaikataulua tarkennettiin maaliskuun loppuun asti. Helmikuussa aikataulua tarkennettiin kahteen otteeseen huhti-kesäkuun osalta.

Viimeisimmät muutokset (29.2.2016) koskivat EU:n lammas ja vuohipalkkiota ja eläinten hyvinvointikorvausta, joiden maksaminen siirtyy kesäkuuhun.

Hämeenniemi kertoo että tavoitteelliset maksuaikataulut ovat hieman hukkuneet viieme aikaisissa keskusteluissa.

Mavi ansaitsisi tölväisyn

Farmari Savosta sanoo, että tämänpäiväinen Mavin tiedote sisältää moraalisesti arveluttavia puolitotuuksia. ”Laskelmat ovat näennäisesti oikein, mutta ne eivät ole aivan rehellisiä”, mies sanoo.

”Minulla on kuusi tukea statuksella käsittely kesken.”

”Nuoren viljelijän tuki, yleinen hehtaaripalkkio, eläinpalkkiot ja ainakin hyvinvointituki ovat kesken.”

”Minulle tärkein ja merkittävin raha on perinnebiotooppituissa, joista en edes tiedä summaa. Kaksi vuotta olen rakennellut laitumia ja tehnyt ympäristötöitä, eikä rahaa ole kuulunut”.

”Mavi ansaitsee kunnon tölväisyn.”

Sanktiot kovenevat

Yhteiskunnan jatkuvasti lisääntyvät vaatimukset ja viime viikkoina lisääntyneet viranomaisvelvoitteet ovat raskas kuorma.

Tammikuun alussa tulleiden uusien vaatimusten ohjeet tulivat viikkojen päästä. Viljelijältä vaaditaan paljon aktiivisuutta, jotta hän tietää edes mitä vaaditaan.

Uusia sanktiointikohteita löydetään koko ajan. Mitättömistäkin salaattinippujen myynnistä ilman lupaa saattaa tulla koko tilan tukileikkaus, kymmeniä tuhansia, jos uusi asetus astuu voimaan.

Sanktiot laajenevat aina vain laajemmin koskemaan koko tilan tukileikkauksia. Pieni rike tarkoittaa aina kymmeniä tuhansia aktiivitilalla.

Paljon keskustelua herättänyt taitamaton eläinten hyvinvointivalvonta olisi mahdollista saada oikeille urilleen, jos halua riittää.

Eläinlääkärin puheenvuoro osui

KM Vetissä eläinlääkäri Maria Tirkkonen kirjoittaa: Miten on mahdollista, että täydentävien ehtojen valvonnan sanktiot ovat tiukemmat kuin normaalilainsäädännön?

Miten on mahdollista, että täydentävien ehtojen valvonnan sanktiot ovat tiukemmat kuin normaalilainsäädännön? Pienestäkin puutteesta saattaa tulla suuret menetykset,
muutenkin taloudellisesti tiukkana aikana, jos leikkuri iskee kaikkiin tilatukiin.
En voi käsittää, miten viljelijöitä voidaan kohdella näin. Kohtelu on epätasapuolista ja käsittämätöntä henkistä väkivaltaa yhtä ihmisryhmää kohtaan. Henkinen väkivalta
on Amnesty Internationalin mukaan vielä vaarallisempaa kuin fyysinen väkivalta.

Oikeusturva puuttuu

Vaikka EU ei piittaa maan perustuslaista, jokaisen sivistysvaltioksi itseään tituleeraavan maan olisi syytä pitää huoli kansalaistensa, jopa maanviljelijöiden oikeuturvasta.

Maataloutta elinkeinonaan harjoittava on syyllinen kunes syyttömyytensä todistaa.

Normikansalaisen kohdalla asia on päinvastoin.

Pienemmästäkin sitä traktorimarssille lähdetään.

Ei kannata antaa periksi — Farmarien tuohtumus on aiheellinen

Oikeudenmukaisuus on asia jonka eteen pitää taistella.

Oikeudenmukaisuuden puutteesta tässä on kysymys.

Suomalaisen tapoa käyttäytyä mielenilmauksissa on onneksi maltillinen. Sitä toivotaan huomiseltakin.

Ylilyöntejä pitää varoa, asiassa pitää pysyä.

Mutta periksi ei saa antaa.