Lääkehappi seuraava HVK:n ja hallituksen suojamaskifarssi? Onko vastuupakoilun hinta korkein mahdollinen?

Lääkehappi on tärkein hoitomuoto COVID-19 taudin äityessä pahaksi.

Happea riittää, mutta pullokuorien saatavuus heikkenee. Tämän myöntävät hajautetun hapen vastustajat kaasutoimittaja Woikoski ja lääkintöneuvos Timo Keistinenkin.

Varsinkin kaukaisissa maalaisterveyskeskuksissa ja erityisesti vanhainkodeissa pullotoimitukset ovat kriittinen asia.

Näin on tapahtunut jo monessa Euroopan koronan saastuttamassa maassa.

Lääkehappi on nyt juuri noussut esille laajasti eri medioissa. Maaseutumedia kirjoitti aiheesta 24.3. 

Suomi on viimeisiä EU-maita, joissa viranomaismääräyksillä on jarrutettu generaattorihapen käyttöönottoa.

Lääkehappi on jo loppunut paremmankin infran maissa

Lääkehappi on ollut koronan hoidossa pullonkaula Englannissa ja Ranskassa — hapen saannissa on jouduttu tekemään valintoja, ketä hoidetaan, ketä ei. Italiassa poliisi on joutunut paikkaamaan happipulaa hakemalla vainajien asunnoista puolityhjiä happipulloja.

Pelkona on, että pullojen hamstraaminen yleistyy, silloin ongelma kasvaa entisestään.

20 000 euron satakiloinen happigeneraattori on halpa investointi varmistamaan hapen saantia erityisesti syrjäseutujen terveyskeskuksissa COVID-19 hoidossa.

Otsikoihin noussut Huoltovarmuuskeskus, sekä Fimea pallottelevat asiaa keskenään.

Ottavatko viranomaiset vastuun pahimmasta mahdollisesta, ihmishenkien menetyksestä, jos lääkehappea ei riitä kaikille covid-potilaille?

Fimean ylijohtaja kiertelee, Fimea vaatii mahdottomia

Fimea ylijohtaja Eija Pelkonen vastaa sähköpostissaan, että ”terveydenhuollon toimintayksikkö tekee itse päätöksen siirtymisestä myyntiluvallisesta lääkkeellisestä kaasusta lääkkeellisen kaasun omaan valmistukseen”. Ylijohtaja jatkaa, että heidän tehtävä on varmistaa, että lääkkeellisen kaasun laatu ja turvallisuus vastaavat säädöksiä.

Fimea kuitenkin vaatii ainoana maailmassa lääketehdastarkastusta terveyskeskuksille, jos ne aikovat ottaa generaattorihapen käyttöön. Fimean proviisori, yksikön päällikkö Eeva Leinonen Fimeasta kertoo, että määräykset perustuvat Euroopan farmakopean laatuvaatimuksiin. Suomi on viimeisiä EU-maita, jossa happigeneraattoreiden käyttö on käytännössä estetty.

Ylijohtaja Pelkonen jatkaa sähköpostissaan: ”Lääkealaa valvovan viranomaisen on kohdeltava kaikkia toimijoita tasapuolisesti, se ei voi toimia yksittäisen yrityksen liiketoiminnan edistäjänä eikä estäjänä.” Pelkonen viittaa Lasergasiin, Pohjoismaiden ainoaan happigeneraattoreita valmistavaan yritykseen.

Tämäkin tieto on ristiriitainen — Suomessa hapentoimittajien, Woikosken ja Agan duopoli vaikuttaa oleva Fimean suosiossa.

Fimean tarkastaja Kristiina Salminen luki suoraan Woikosken papereista generaattorilla tuotetun hapen käyttöönottoa estäviä määräyksiä Kankaanpäässä. Kankaanpäässä ei seitsemän vuoden taistelun jälkeenkään ole saatu toimintalupaa. Generaattorit ovat tyhjän panttina.

Suomessa pullohapen hinta on kymmenkertainen keskisen Euroopan hintoihin verrattuna.

Jos, kuten on arveltu epidemian loppuvaiheessa hapentarpeen monikertaistuvan, moninkertaistuu myös duopolin bisnes.

Huoltovarmuuskeskuksesta ei apua

Kysyimme kaksi viikkoa sitten Huoltovarmuuskeskuksen juuri erotetulta johtajalta, Jyrki Hakolalta hänen näkemystään generaattorihapen ja hajautetun happituotannon käyttöönotosta. Hakola kaatoi asian Fimean harteille.

Aiemmin Hakola oli neljä vuotta aiemmin vastannut Lasergasin toimitusjohtajan, Rauno Hakalan kysymykseen, miten happipullot saadaan riittämään: happipulloja voitaisiin tuoda Ruotsista ja keskisestä Euroopasta.

Lasergasin Hakala ihmettelee Hakolan sähköpostivastausta 2016. ”Oliko tämä Hakola täysin tehtäviensä tasalla – toimitusaika kestäisi kuukauden. Olisikohan satakiloinen happigeneraattori jonka hinta 15 ooo euroa jollain tavalla viisaampi vaihtoehto sille, että rupeat keräämään ruosteisia kaasupulloja lähetettäväksi Keski-Eurooppaan?” Todennäköisesti maat tarvitsisivat itse pullojaan. Huoltovarmuus nojaisi ulkomaiseen tuotantoon.

Ainoastaan Pellon terveyskeskuksessa generaattorihappi käytössä

Maakuntien terveyskeskuksissa on ollut kuusi laitteistoa odottamassa käyttöönottoa vuosia.

Etenkin pitkien välimatkojen Lapissa, kuten Ranualla ja Muoniossa, joissa generaattorit odottavat käyttölupaa, generaattorilla tuotettu happi lisäisi huoltovarmuutta ja potilasturvallisuutta.

Generaattorihapen hinta on yksi prosentti pullohapen hinnasta.

Generaattorihappi toisi myös suuret säästöt terveyskeskuksille, jos lääkehapen kulutus epidemian loppuvaiheessa moninkertaistuu. Se maksaa yhden prosentin pullohapen hinnasta ja se on myös ekologinen vaihtoehto pullojen maantiekuljetuksille.

Ainoastaan Pellon terveyskeskuksessa laitteisto on hyväksytty käyttöön.  Ilmeisesti MOT-toimittajan, Kai Bymanin läsnäolo vaikutti asiaan. Se on tuottanut kaiken lääkehapen neljän vuoden ajan, eikä varajärjestelmää, pullohappea ole tarvittu muuten kuin huoltojen yhteydessä.

Lue laaja edellinen artikkeli tästä.

---

Toimittajalta

Taistelu lääkehapesta jatkuu

Viranomaisten pallottelu ei ole ennenkuulumatonta. Se on Suomen uusi normaali. Vastuuta kierretään viranomaisslangilla molemmin puolin puuta.

Happigeneraattori on käytössä laajasti eri puolilla maailmaa.

Vastuupakoilu loppuu silloin, kun farssi konkretisoituu. Aivan kuin suojamaskifarssi.

Rauno Hakala kysyy, että eikö turhat kuolemat vanhainkodeissa riitä tämän viranomaistyperyyden huipentumana?

Huoltovarmuuskeskuksen kymmenien miljoonien öljy- ja maskikaupoista suurin osa on mennyt muualle, kuin valtion kassaan.

Huoltovarmuuskeskuksen rahavirrat tulevat polttoainekymmenyksistä, joka polttoainelitrasta, kansalaisten taskusta.

Keskusrikospoliisi tutkii HVK:n toimia.